Kiilakylki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiilakylki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Alaheimo: Rasborat Rasborinae
Suku: Trigonostigma
Laji: heteromorpha
Kaksiosainen nimi

Trigonostigma heteromorpha
(Duncker, 1904)

Katso myös

  Kiilakylki Commonsissa

Kiilakylki (Trigonostigma heteromorpha) on pieni Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva, rasboroihin kuuluva särkikalalaji. Se on suosittu akvaarioharrastuksen parvikala.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonvaraisia kiilakylkiä tavataan Thaimaassa, Malakan niemimaalla, Singaporessa ja Sumatralla. Laji viihtyy vesistöissä joissa on paljon kasvillisuutta. Näin ollen akvaariokin tulisi sisustaa sen mukaisesti.

Ulkonäkö ja sukupuolierot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiilakylki on noin 4,5 sentin pituinen. Sen tunnistaa helposti kyljessään olevasta mustasta kiilakuviosta. Sukupuolet erottaa siitä että naaraan kiilakuvion etureunan alaosa on pyöristynyt, koiraan taas terävä. Naaras on myös selvästi pulskempi kuin koiras.

Kiilakylki akvaariokalana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiilakylki on yksi suosituimmista akvaariokaloista, sillä se on melko halpa, helppohoitoinen ja pienen kokonsa takia vähän tilaa vaativa. Siitä on kehitetty myös sinimusta muunnos.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiilakylkiä ruokitaan hiutaleilla ja pelleteillä, mieluusti myös elävillä tai pakastetuilla hyönteisillä, sillä ne ovat luonnonvaraisten kiilakylkien pääravintoa.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiilakylki on hyvin sävyisä kala joka sopii hyvin myös aloittelijalle. Se liikkuu luonnossa jopa satojenkin yksilöiden parvissa, joten akvaarioon tulisi hankkia vähintään 6–10 kalaa, sillä kiilakylki on ehdoton parvikala. Tällaiselle 6–10 kpl:n pikkuparvelle riittää jo 60-litrainen allas, mutta näyttävämmän kokoisen parven saa mahtumaan vasta yli 100-litraiseen akvaarioon. Kutupaikaksi sopii noin 15 litran akvaario, joka täytetään vedellä 15–20 cm:n korkeuteen. Veden tulee olla pehmeää, hapahkoa ja puhdasta sekä 25–28 asteen lämpöistä. Pohjalla voi olla puhdasta soraa tai kuturitilä ja jaavansammalta. Lisäksi olisi hyvä olla myös jokunen leveä kasvinlehti, esim. melalehtiä, jotka kiinnitetään pohjaan. Veden ilmastus ei ole tarpeen, ennen kuin poikaset lähtevät uimaan. Kutuakvaarioon pannaan vain yksi kutupari. Kutuaikana kiilakyljet kiinnittävät munansa (joita voi olla jopa 300 kappaletta) vesikasvien lehdille ja varsille. Kutupari on poistettava heti kudun jälkeen ja akvaario peitetään mädin hautumisen ajaksi. Poikaset kuoriutuvat vuorokauden kuluttua. Ne syövät aluksi planktonia ennen kuin siirtyvät hyönteisravintoon.

Vesiolot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiilakylki viihtyy pehmeässä ja happamassa vedessä, jonka ph:n tulisi olla alle 7. Lämpötilaltaan vesi saisi olla 25–28 astetta, kiilakylki onkin lämpimän veden kala. Viihtyy parhaiten humuspitoisessa vedessä, mutta se ei ole niin välttämätön, kuin esimerkiksi kiilakyljen kääpiömäisellä sukulaisella kääpiörasboralla. Kärsii äkillisistä veden laadun muutoksista. Viljelylaitoksissa kasvatetut yksilöt sopeutuvat paremmin, kuin suoraan luonnosta pyydetyt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vidthayanon, C.: Trigonostigma heteromorpha IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.08.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]