Kihokit
| Kihokit | |
|---|---|
 Drosera cuneifolia |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kihokkikasvit Droseraceae[1] |
| Suku: |
Kihokit Drosera L. (1753)[2] |
| Katso myös | |
Kihokit (Drosera) on lihansyöjäkasvisuku, joka on levinnyt laajimmille maailmassa, joten niillä on täten hyvinkin erilaisia kasvuolosuhteita. Kihokit saalistavat lehdissä olevien karvojen päässä olevien limapisaroiden avulla. Hyönteinen lentää lehdelle ja kuvittelee todennäköisesti saavansa mettä tai kastetta, mutta jääkin siihen jumiin. Aluksi lima tukkii hyönteisen hengitystiet ja saalis kuolee. Tämän jälkeen karvat alkavat kääntyä pikkuhiljaa saalista kohti, jotta mahdollisimman moni karva pääsisi kosketukseen saaliin kanssa. Loppujen lopuksi koko lehti saattaa olla kietoutuneena saaliinsa ympärille. Lopuksi saaliista on jäljellä vain sulamattomat osat, esimerkiksi raajat ja kuoret.[3]
Kihokkien elinympäristö on suo- ja rämealueilla.[4] Useimmiten ne erottaa rahkasammaleen päällä näkyvästä punertavasta ruusukkeesta. Kihokit kasvavat aivan veden rajassa, ja joskus niitä löytyy jopa lähes kokonaan veden alta.
Kihokkeja kasvatetaan myös lääkkeiden raaka-aineiksi, useimmiten yskänlääkkeisiin ja muihin hengitykseen vaikuttaviin tekijöihin. Myös lihansyöjäkasviharrastajat kasvattavat monia kihokkilajeja. Tunnetuimpia lajeja harrastajien keskuudessa ovat esimerkiksi Drosera capensis sekä Drosera aliciae.[5]
Kihokkilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kasvavat kihokkilajit ovat:[6]
- pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia)
- pitkälehtikihokki (Drosera longifolia, syn. D. anglica)
- pikkukihokki (Drosera intermedia)
Huonekasvina viljeltyjä kihokkilajeja:[7]
- haarukihokki (Drosera binata)
- kapinkihokki (Drosera capensis)
- kääpiökihokki (Drosera pygmaea)
Muita kihokkilajeja:
- Drosera acaulis
- viittakihokki (Drosera arcturi)
- Drosera banksii
- Drosera barbigera
- Drosera bulbosa
- Drosera cistiflora
- Drosera citrina
- Drosera cuneifolia
- Drosera dichrosepala
- Drosera erythrorhiza
- Drosera filiformis
- Drosera gigantea
- Drosera indica
- Drosera macrantha
- Drosera madagascariensis
- Drosera menziesii
- Drosera nitidula
- Drosera paleacea
- räiskykihokki (Drosera paradoxa)
- Drosera parvula
- Drosera peltata
- Drosera petiolaris
- Drosera regia
- Drosera stolonifera
- Drosera stricticaulis
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Droseraceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ The Sundew Grwing Guides: What is a Sundew? growsundews.com. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Botanical Society of America: Drosera – the Sundews botany.org. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Drosera - Sundews Pitcher plants (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.