Siirry sisältöön

Kielitieteen päivät

Wikipediasta

Kielitieteen päivät on suomalaisten kielentutkijoiden vuotuinen konferenssi, joka on järjestetty vuodesta 1972 alkaen. Kolmet ensimmäiset päivät järjestettiin nimellä Lauseopin ja semantiikan päivät, minkä jälkeen vuoden tauon jälkeen aloitettiin uudella nimellä mutta jatkuvalla numeroinnilla, minkä vuoksi ensimmäiset Kielitieteen päivinä järjestetyt päivät olivat itse asiassa järjestysluvultaan jo neljännet.[1]

Kielitieteen päivät syntyivät foneetikoiden vuonna 1971 aloittamien Fonetiikan päivien mallin mukaan ja jälkimmäisten alullepanijan, Turun yliopiston fonetiikan professorin Kalevi Wiikin ehdotuksesta. Järjestelyvastuun ensimmäisistä Päivistä otti Tampereen yliopiston suomen kielen professori Paavo Siro.[1]

Kolmea poikkeusta lukuun ottamatta Kielitieteen päivät on järjestetty vuosittain. Väliin jääneitä vuosia ovat olleet 1975 konferenssisarjan nimen vaihtuessa, 1983 järjestelyvuorossa olleen Helsingin yliopiston järjestettyä samana vuonna isomman skandinaavisen lingvistikonferenssin[1] ja 2020 koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vuoksi. Vuoden 2020 Kielitieteen päivät Tampereella järjestettiin vasta vuotta myöhemmin 2021 etätapahtumana.[2]

Kaikki kolmet Lauseopin ja semantiikan päivät järjestettiin syksyllä, mutta sen jälkeen tapahtuma-ajaksi vakiintui kevät: ensin tammi–helmikuu (1976–1982 eli 4.–10. Päivät), kolmesti maaliskuu (1983–1985, 11.–13. Päivät) ja viimein toukokuu, jolloin Päivät on järjestetty aina vuodesta 1986. Aluksi konferenssi oli aina kaksipäiväinen. Vuonna 2001 Jyväskylän XXVIII Kielitieteen päivät järjestettiin kolmipäiväisinä, mutta käytäntö ei heti vakiintunut. Vasta seuraavalla kierroksella Jyväskylän vuoden 2009 XXXVI Kielitieteen päivistä alkaen tapahtuma on aina ollut kolmipäiväinen.

Päivillä on vakiintunut kierto: Tampereen yliopistoTurun yliopistoOulun yliopistoJyväskylän yliopistoHelsingin yliopistoItä-Suomen yliopiston Joensuun kampus (vuoden 2009 jälkeen, aiemmin Joensuun yliopisto). Vuonna 2004 kierron loppuun liittyi Tallinnan yliopisto, kun asiasta oli äänestetty Joensuun XXX Kielitieteen päivien loppukeskustelussa, ja vuonna 2008 Vaasan yliopisto (XXXV Kielitieteen päivät), joka lisättiin Oulun ja Jyväskylän väliin. Tallinnassa järjestettiin vain kahdet päivät vuosina 2004 ja 2012. Joensuun vuoden 2019 Päivien jälkeen olisi jälleen ollut Tallinnan vuoro, mutta kierto ei enää palannut Viroon. Vuoden 2015 XLII Kielitieteen päivät jäivät vastaavasti viimeisiksi Vaasassa järjestetyiksi, koska seuraavana vuonna kielten oppiaineet siirrettiin liikkeenluovutuksella Vaasan yliopistosta Jyväskylän yliopistoon.[3] Lisäksi vuonna 2015 kierrosta poikettiin, koska järjestelyvuorossa ollut Oulun yliopisto järjesti saman vuoden kesällä suuren kansainvälisen tapahtuman, XII Kansainvälisen fennougristikongressin.

Kielitieteen päivillä pidettävien esitelmien määrä on vuosien varrella kasvanut. Ensimmäisillä kolmilla Päivillä esitelmiä oli vain alun toistakymmentä. Sadan esitelmän raja ylitettiin ensi kertaa XXIII Päivillä Helsingin yliopistossa (1996). Vastaavasti osallistujien määrä on kasvanut hieman yli sadasta jopa kahteen- ja puoleensataan (tarkat luvut jäävät usein lähinnä järjestävän yliopiston hiljaiseksi tiedoksi).[1]

Luettelo Kielitieteen päivistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Tampere 23.–24.9.1972
  2. Turku 6.–7.10.1973
  3. Oulu 5.–6.10.1974
  4. Jyväskylä 16.–17.1.1976 (ensimmäiset Kielitieteen päivien nimellä järjestetyt päivät)
  5. Helsinki 11.–12.2.1977
  6. Joensuu 17.–18.2.1978
  7. Tampere 23.–24.2.1979
  8. Turku 9.–10.2.1980
  9. Oulu 7.–8.2.1981
  10. Jyväskylä 13.–14.2.1982
  11. Helsinki 23.–24.3.1984
  12. Joensuu 15.–16.3.1985
  13. Tampere 21.–22.3.1986
  14. Turku 8.–9.5.1987
  15. Oulu 13.–14.5.1988
  16. Jyväskylä 21.–22.4.1989
  17. Helsinki 20.–21.4.1990
  18. Joensuu 9.–10.5.1991
  19. Tampere 8.–9.5.1992
  20. Turku 7.–8.5.1993
  21. Oulu 6.–7.5.1994
  22. Jyväskylä 5.–6.5.1995
  23. Helsinki 24.–25.5.1996
  24. Joensuu 28.–29.5.1997
  25. Tampere 15.–16.5.1998
  26. Turku 14.–15.5.1999
  27. Oulu 19.–20.5.2000
  28. Jyväskylä 17.–19.5.2001 (ensimmäiset kolmipäiväisinä järjestetyt Kielitieteen päivät)
  29. Helsinki 3.–4.5.2002
  30. Joensuu 15.–16.5.2003
  31. Tallinna 6.–7.5.2004
  32. Tampere 19.–20.5.2005
  33. Turku 4.–5.5.2006
  34. Oulu 24.–25.5.2007
  35. Vaasa 23.–24.5.2008
  36. Jyväskylä 14.–16.5.2009 (tästä alkaen Kielitieteen päivät vakiintui kolmipäiväiseksi tapahtumaksi)
  37. Helsinki 20.–22.5.2010
  38. Joensuu 25.–27.5.2011
  39. Tallinna 16.–18.5.2012
  40. Tampere 2.–4.5.2013
  41. Turku 8.–10.5.2014
  42. Vaasa 21.–23.5.2015 (poikkeuksena kierrosta Oulun paikalla)
  43. Oulu 25.–27.5.2016
  44. Jyväskylä 18.–20.5.2017
  45. Helsinki 7.–9.5.2018
  46. Joensuu 16.–18.5.2019
  47. Tampere 5.–7.5.2021 (koronaviruspandemian takia ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat etäpäivät)
  48. Turku 12.–14.5.2022
  49. Oulu 24.–26.5.2023
  50. Jyväskylä 6.–8.5.2024 (viidennetkymmenennet juhlapäivät)
  51. Helsinki 12.–14.5.2025[4]
  1. a b c d Karlsson, Fred: Kielitieteen päivien vaiheet 1972–2003. Virittäjä 108: 3, 2004.
  2. Kielitieteen päivät 2021 | Tampereen korkeakouluyhteisö Tampereen yliopisto. Viitattu 31.5.2023.
  3. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen välisen liikkeenluovutussopimuksen päälinjat Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 31.5.2023. Viitattu 31.5.2023.
  4. Kielitieteen päivät 2025 | Helsingin yliopisto 2024. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.12.2024.