Nokkarausku
| Nokkarausku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Kotkarauskukalat Myliobatiformes |
| Heimo: | Nokkarauskut Hexatrygonidae Heemstra & Smith, 1980[2] |
| Suku: | Hexatrygon Heemstra & Smith, 1980[2] |
| Laji: | bickelli |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Nokkarausku (Hexatrygon bickelli) tai kidusnokkarausku on syvissä vesissä trooppisissa valtamerissä elävä rustokala. Nokkarausku on ainoa laji nokkarauskujen heimossa (Hexatrygonidae)
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään nokkarausku on ainoa nokkarauskujen heimon luettava laji. Aikaisemmin heimoon luettiin myös neljä muuta lajia, jotka olivat nokkarausku (Hexatrygon longirostra), Hexatrygon brevirostra, Hexatrygon taiwanensis ja Hexatrygon yengi. Nämä erotettiin omiksi lajeikseen morfologisin perustein kuten kuonon muodon ja pituuden mukaisesti. Eräät luonnontieteilijät ovat sijoittaneet heimoon kuuluviksi myös Plesiobatis- ja Urolophus-suvun lajit.[1][3][4][5][6]
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nokkarausku on suhteellisen suurikokoinen kala ja aikuiset yksilöt voivat olla pisimmillään 143–168 cm pitkiä. Sukukypsiä ne ovat noin 110 cm:n pituisina. Kalan kuono on pitkä ja kapea ja on jopa kolmasosan kalan pituudesta. Kuonossa voi olla sähköherkkiä elimiä. Pään ala puolella on rauskuille epätyypillisesti kuusi kidusaukkoa. Rintaevät ovat leveyttään pidemmät ja pyrstö on ohut ja siinä on yhdestä kahteen sahareunaista myrkyllistä piikkiä. Silmät sijaitsevat kaukana toisistaan ja suuret ruiskureiät ovat suhteellisen kaukana silmistä. Suu on suuri ja suussa on useita pieniä ja tylppiä hampaita. Nokkarauskut ovat ovovivivpaarisia ja poikaset ovat syntyessään noin 40–cm pitkiä. Väriltään Nokkarausku on päältä sinertävän violetti ja alta valkoinen.[1][3][4][5][6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nokkarauskua tavataan laikuttaisesti Intian valtameren ja Tyynenemeren alueilta. Se elää Etelä-Afrikan, Australian, Taiwanin ja Kiinan rannikkoseuduilla ja lisäksi sitä on tavattu Havaijilta. Ne ovat syvän veden kaloja ja elävät mutaisilla, hiekkaisilla ja kivikkoisilla pohjilla yleensä 350–1 120 metrin syvyydessä merenpinnalta. Toisinaan nokkarauskuja saadaan saaliiksi pohjatrooleilla.[1][4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d McCormack, C., Wang, Y., Ishihara, H., Fahmi, Manjaji, M., Capuli, E. & Orlov, A.: Hexatrygon bickelli IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 03.08.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Hexatrygonidae ITIS. Viitattu 13.04.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Family Hexatrygonidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 13.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Hexatrygon bickelli (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 77. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.04.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Monica Weinheimer: Hexatrygonidae Animal Diversity Web. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 13.4.2011. (englanniksi)