Khirokitia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ennallistettuja taloja Khirokitiassa

Khirokitia (Choirokoitia) on esikeraaminen neoliittinen kylä Etelä-Kyproksella. Sieltä on löydetty muinaista asutusta rauniokerrostumina. Tunnetuin paikan muinainen asutus on kivikautinen kylä, jonka talot olivat mehiläispesää muistuttavia ja melko ahtaita asua. Kylän asukkaat lienevät tulleet aikoinaan Levantista. Kylä liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1998.[1]

Kivikauden Khirokitia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khirokitian muinainen maanviljelykylä sijaitsi mäen rinteessä Maronijoen varrella muutamia kilometriä rannasta sisämaahan.[2] Sieltä näkyy muutaman kilometrin päässä etelän suunnassa oleva meren ranta. Kylän kivitalot muistuttivat mehiläiskennoa. Kylän ala oli noin kuusi hehtaaria, ja sitä ympäröi kiviaita, jonka paksuus oli 2,5 metriä ja korkeus 3 metriä. Esiin on kaivettu noin 60 talon perustukset. Suurinta osaa arkeologisista löydöksistä säilytetään museossa Nikosiassa. Joitain kylän taloja on ennallistettu. Kylässä asui noin 300–600, ehkä jopa 1 500 asukasta.

Mehiläispesämäiset talot olivat pyöreäpohjaisia ja osin kaksikerroksisisia [3]. Talojen ulkohalkaisija oli noin 2,3–9,20 metriä mutta sisähalkaisija vain 1,4–4,80 m. Talojen seinät olivatkin hyvin paksut ja talot ahtaita. Monet kylän talot olivat kaksoisseinäisiä ja tehty paikallisesta kalkkikivestä. Suurimmissa taloissa oli neliskanttisia kivipylväitä, jotka kannattivat toisen kerroksen lattiaa. Lattialla oli tulisija ja katossa savupiippuna toimiva reikä. Ikkunat olivat neliskanttisia. Oviaukkojen kynnykset olivat korkeita. Seinissä oli syvennyksiä säilytystä varten ja istuinpaikkoja. Pihat oli monesti kivetty tasaisin kivein. Jotkut talojen väliset kulkutiet olivat katettu.[2]

Kyläyhteisö eli karjanhoidolla ja maanviljelyllä. Kivimuurit näyttävät jakaneen kylän osiin. Muuri saattoi merkitä erilaisten, ehkä eriarvoisten yhteiskuntaluokkien tai väestöjen asumisesta siellä.

Khirokitiassa vainajat haudattiin talojen lattioiden alle niin kuin muinaisessa Lähi-idässäkin. Hautoihin asetettiin myös muun muassa kiviastioita, usein rikottuina.[2] Kaivausten mukaan kylässä asuneet ihmiset olivat lyhyitä ja lyhytikäisiäkin. Päät olivat pyöreitä, mikä on outo piirre. Samoin outoa on työkaluperinne, jossa ei käytety mikroliitteja, vaan pikemminkin myöhäispaleoliittisen perinteen jatkajia, suuria teriä.lähde?

Luuta käytettiin kivityökalujen kahvoina. Killotetusta kivestä tehtiin monenlaisa esineitä. Näitä olivat muun muassa nokalliset kiviastiat. Alemmissa kerrostumissa näkyy jopa epäonnistuneita yrityksiä tuottaa saviastioita. Matalia pyöreitä kiekkoja niin kuin Jeriko B:ssä ja Ain Mallahassa käytettiin ehkä lamppuina.Vaatteita tehtiin luultavasti villasta. Aseina käytteiin nuijia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khirokitian ensi asukkaat saapuivat saarelle veneillä tai laivoilla luultavasti Pohjois-Levantista tai ehkä Etelä-Anatoliasta joskus ennen vuotta 7000 eaa. Saapuneet ihmiset eivät tunteneet keramiikkaa ja heidän rakentamansa talot muistuttivatkin Lähi-Idän esikeraamisen neoliittisen kauden varhaisvaiheen pyöreäpohjaisia taloja. Khirokitia hylättiin tuntemattomasta syystä noin 6000 eaa. Hylkäyksenä syyn saattoi olla esimerkiksi ilmastonmuutos, maanjäristys tai kylään kohdistunut sotaretki.

Khirokitia toi terätyökaluihin tarvittavaa obsidiaania keskisestä Etelä-Turkista Ciftlikistä. Ciftlikin kauppa ulottui keskiseen je itäiseen Etelä-Anatoliaan sekä koko Levanttiin. Kyprokselle nousi ainakin 20 esikeraamista maanviljelykylää. Khirokitian aikalaisia olivat muun muassa Cape Andreas ja Kalavasos Tenta (Tenta)[4][5].

Khirokitian talojen tyyppisiä pyöreäpohjaisia mehiläiskennotaloja oli muualla Lähi-idässä muun muassa Jerikossa PPNA-kaudella, Eynamissa, ja ehkä myöhemmin Pohjois-Mesopotamian Tell Arpatsijaissa ja Tepe Gawrassa. Nämä talot tuovat mieleen erilaiset tholos-rakennelmat. Khirokitian tyyppinen kiviastia on löydetty eräästä ennen 6000 eaa. Levantissa olleesta Amuq A -kulttuurin paikasta[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Choirokoitia Unesco
  2. a b c d e Cyprus in the Acheramic period Panche Hadzi-Andonov , AAI
  3. CIUDAD DE KHIROKITIA (Choirokoitia) (7000-4000 aC) Bufute Technico (espanjaksi)
  4. The earliest farmers in Europe, T. H. van ANDEL et C. N. RUNNELS
  5. Cultural atlas of Mesopotamia, Michael Roaf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 34°47′48.21″N, 33°20′37.39″E