Kevytbetoni

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kevytbetoni on rakennusmateriaali, jonka ainesosia ovat sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Se on kevyempää kuin tavallinen betoni.

Höyrykarkaistu kevytbetoni on tunnettu rakennusmateriaali ympäri maailman. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Suomessa ja Ruotsissa 1930-luvun alkupuolella (Lohjan kalkkitehtaiden kemisti Lennart Forsén). Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui vuonna 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen kunniakkaaseen joukkoon.[1]

Kevytbetonia valmistetaan miljoonia kuutioita maailmanlaajuisesti erilaisilla tuotemerkeillä, kuten Aeroc, Ytong, Siporex, Celcon ja Thermalite.[2] Suomessa toimiva Aeroc Jämerä kuuluu Aeroc International AS konserniin, joka on Pohjois-Euroopan suurin karkaistun kevytbetonin valmistaja.[3]

Käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevytbetonielementtejä tehtaalla.

Karkaistua kevytbetonia voidaan käyttää kaikessa rakentamisessa, kuten teollisuusrakennuksissa, pientaloissa, kerrostaloissa, rivitaloissa. Kevytbetonista tehdään muun muassa ulko- ja sisäseiniä, palomuureja, kostean tilan seiniä, välipohjia, yläpohjia, portaita, aukonylityksiä, palkkeja ja pilareita. Kevytbetonista tehdään myös murskeita ja muita elementtejä varsinkin korjausrakentamisen tarpeisiin.

Suomeen on rakennettu lukuisia teollisuushalleja ja tuhansia pientaloja käyttäen kantavana rakenteena kevytbetonia niin seinissä kuin tasoissakin. Saneerauspuolella linjasaneeraukset ja palomuurit ovat merkittävimpiä kohteita kevytbetonille. Asunto- ja toimistorakentamisessa kevyet väliseinät kevytbetonielementeistä ovat hyvin yleisiä.

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennusmateriaalina karkaistulla kevytbetonilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia: se on kevyttä, mutta samalla kestävää, mistä syystä kevytbetoni voi toimia sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä. Kevytbetonia on helppo työstää käsityökaluilla, sillä saavutetaan hyvä paloturvallisuus, ääneneristävyys ja energiatehokkuus.

Valmistusmenetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämerä työmaa käynnistyy.jpg

Kevytbetonia on sen historian alusta alkaen tehty useilla resepteillä. Nykyaikaisen kevytbetonin valmistamiseen käytetään sementtiä, kalkkia, kipsiä, jauhettua hiekkaa ja vettä. Kevytbetonin laatuun vaikuttaa merkittävästi tehtaan käytettävissä olevat raaka-aineet, varsinkin hiekan kvartsipitoisuus. Tästä syystä tehtaiden sijainti määrittelee esimerkiksi tuotteilla saavutettavan puristuslujuuden.

Valmistusprosessin aikana raaka-aineet sekoitetaan keskenään ja massaan lisätään alumiinijauhetta, mikä reagoi seoksessa niin, että massaan syntyy vetykuplia ja massa huokoistuu (vastaavasti kuin hiiva pullataikinassa). Valmis massa valetaan muotteihin. Erilaiset harkot tehdään pelkästä massasta, mutta rakenne-elementtejä valmistettaessa massaan lisätään ruostesuojattu raudoitus. Tarvittaessa käytetään myös ruostumattomasta teräksestä tehtyjä raudoituksia. Massan kovetuttua riittävään lujuuteen se leikataan ohuilla teräslangoilla tuotelinjalla halutun kokoisiksi tuotteiksi. Kevytbetonituotteet ovat erittäin mittatarkkoja. Leikkauksen jälkeen tuotteet siirtyvät höyrykarkaisuun autoklaaviin. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa tuotteet saavuttavat lopullisen lujuutensa ja ovat käytännössä käyttövalmiita saman tien.

Suomessa käytettävät kevytbetonituotteet vastaavat eurooppalaista standardia EN771-4 ja ovat CE-merkittyjä.

Ekologisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen myytävät kevytbetonituotteet ovat ekologisia, eivätkä sisällä haitallisia aineita tai aiheuta päästöjä. Suomen RTS-rakennusmateriaalien päästöluokituksessa kevytbetonit kuuluvat parhaaseen M1-luokkaan. Siksi siitä tehtyjä rakennuksia voidaan pitää myös allergiaystävällisinä.

Energiatehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevytbetonitalo Seinäjoen asuntomessuilla 2016

Kevytbetonista tehdyt rakennukset ovat energiatehokkaita, eikä niissä tarvitse käyttää lisäeristystä seinissä. Uudisrakentamisessa kevytbetonin yleisin käyttökohde ovat pientalot. Niissä kevytbetonijärjestelmällä saavutetaan erittäin hyvä tiiveys ja kylmäsillaton rakenne. Massiivisen rakenteen kyky varastoida lämpöä rakenteisiin on omiaan luomaan tasaisen sisäilman ja rakenteen luonnollisen kosteusteknisen käyttäytymisen.

Yleisesti käytössä olevilla 400 ja 500 millimetrin vahvuisilla, lisäeristämättömillä kevytbetonisilla julkisivurakenteilla saavutetaan "lähes nollaenergiataso", jolla määritetään pientalojen rakennusoikeus tulevaisuuden Suomessa.

Tuulettuva alapohja

Työstettävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevytbetonin työstäminen on helppoa pelkillä käsityökaluilla. Rakenteisiin on helppo upottaa kaikki tarvittava LVIS-tekniikka ja esimerkiksi valaisimet. Myös kevytbetoniin kiinnittäminen on helppoa ja nopeaa, sillä sitä voi verrata kiinnittämisen suhteen puuhun. Erilaiset harvakierreruuvit ja rautakaupoissa myytävät kevytbetonitulpat ovat oikein käytettynä pitäviä kiinnitysvälineitä.

Kevytbetonin pinnoittaminen tasoittamalla ja rappaamalla on helppoa, sillä kevytbetonituotteet ovat hyvin mittatarkkoja ja seinät muurataan kaksimillimetrisellä ohutsaumamuurauksella. Erilaiset pinnoitusmateriaalit soveltuvat erinomaisesti kevytbetonin kanssa käytettäväksi ja ne saavuttavat niille tarkoitetun elinkaaren kevytbetonin pinnassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, valittiin uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi Jämerä. 4.4.2016. Viitattu 23.12.2016.
  2. Kevytbetoni Aeroc. Viitattu 23.12.2016.
  3. Avoimet työpaikat Jämerä. 6.9.2016. Viitattu 23.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]