Keskustelu wikiprojektista:Fotosafarit

HUOM! Vanhemmat keskustelut on siirretty arkistoon.

Fotosafarien kulukorvaukset

Wikimedia Suomella on varattuna yhteisötoimintaan 2660,00€, joista noin puolet valokuvaussafarien matkakorvauksiin. Tänä vuonna tätä rahaa ei ole käytetty vielä mihinkään, niin ajattelin kysyä onko tiedossa henkilöitä joilta tulisi matkakorvauspyyntöjä (WMFI siis korvaa matkat vain kuitteja vastaan). Yleensä kulukorvauksia on tippunut loppuvuodesta, mutta ajattelin nyt varmistaa että onko niitä tulossa ja kysyä sen jälkeen kahvihuoneessa jos jollakulla on ehdotuksia sille miten rahaa voitaisiin käyttää. (Wikipedian lähdekirjasto kävi esim. mielessä) Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 14.50 (EET)

Wiki Loves Living Heritage -työpaja

Hei, WMFI:llä on huomenna kl 14 on Wiki Loves Living Heritage työpaja/luento Museoviraston ja Kotiseutuliiton kanssa Wiki Loves Living Heritageen osallistumisesta ja kuvien tallentamisesta. Pääkohderyhmä on kotiseutuliiton ihmiset ja heidän jäsenjärjestöjensä aktiivit. Joka tapauksessa työpaja on avoin kaikille muille myös ja tämä olisi hyvä tilaisuus tehdä/sopia paikallistomintaa. @Urjanhai, Aulis Eskola, Paju, Htm, Kulttuurinavigaattori:, @MAQuire @Linkkerpar eli tulkaa paikalle ihmeessä jos pääsette --

• https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/tapahtuma/wiki-loves-living-heritage-tyopaja

Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2023 kello 15.49 (EEST)

Kuvaustyö ja pohjatyöt

Keskustellaas yleisistä työtavoista erikseen, jotta tapahtumajärjestelyistä keskustelu pysyis paremmin kasassa:

Seinäjoenkin kohdalla löysin toistakymmentä kohdetta lisää.

Jotenkin järjestelmällisellä luetteloiden seurannalla voitais päästä siihen, että luetteloita päivitettäis edes parin vuoden välein. On monia tekijöitä, miksi kohteita tulee ja löytyy lisää:

• muistomerkkejä pystytetään
• julkista taidetta tehdään ja hankitaan: muraalit, prosenttitaide,...
• muistoista ja julkisesta taiteesta kirjoitetaan yhä enemmän lehtiin ja nettiin, kirjoitetaan kirjojakin

Seurantasivua kannattaa käyttää tässä avuksi ohjaamaan työtä - seurantasivua ja siihen liittyviä työtapoja voitas kehittääkin eteenpäin. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 14.33 (EEST)

Ajattelin ottaa dronen mukaan, niin jos on toiveita siitä mitä kuvata ilmasta niin voi esittää mielellään. -- Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 15.06 (EEST)

Drone olis mielestäni hyväksi etenkin

• suurimpien muraalien (Gue) osalta,
• kaupungin yleiskuvan ottamiseksi (keskusta ja liikenteen pääväylät) sekä
• rakennuskohteiden (esim. kaupungintalo, Aalto, Apila ja Lakeuden Risti) kohdalla.
• Björkenheimintien siltakin, jolla on myös luettelon kohde, voisi olla tärkeä kohde. Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 16.23 (EEST)

Haa, fotosafari Seinäjoelle tuottaa tulosta jo ennen kuin yhtäkään kuvaa on julkaistu luettelossa! On löydetty paljon uusia, kiitos Auliksen, mahtavaa. Muutan laskentaa sitä mukaa kuin uusia lisätään luetteloon. Katsotaan työnjakoa uudestaan tapahtumaa edeltävällä viikolla.

Dronekuvat voivat tuoda uusia näkökulmia julkisiin teoksiin, mutta muistutan, että luettelossa julkaistavien kuvien pitäisi olla sellaisia, että tavallinen kaduntallaaja tunnistaa kohteen helposti kuvasta. Suomessa ei käsittääkseni ole onneksi säädelty tekijänoikeudellisesti maanpinnan yläpuolelta otettujen kuvien julkaisuoikeuksia. Saksassahan tekijänoikeuden poikkeus eli panoraamavapaus koskee vain niitä kuvia, joita julkisista teoksista on otettu maan pinnalta käsin, esim. parvekkeelta otettuja ei hyväksytä, eikä näin droonikuviakaan. No, tietysti teoksen artikkelissa voi käyttää muitakin kuvakulmia ja noiden alueiden kuvaamiseen ne ovat mainioita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. kesäkuuta 2023 kello 00.44 (EEST)

Kun otsikossa mainitaan pohjatyöt ja "patsasprojektin" Seurantataulukon Manner-Suomi -osiossa on erikseen sarake teossarjalle Suomen muistomerkit, kysyn onko joku tämän fotosafarin valmistelijoista tehnyt vaadittavat pohjatyöt esimerkiksi tämän teosarjan osalta Etelä-Pohjanmaasta? Eli ei kai soitellen sotaan, rääpimään marjaan ollut tarkoitus mennä? Eli en vielä la 17.6.2023 nähnyt tässä seurantataulukossa osallistujille läpinäkyvää merkintää, että teossarja olisi läpikäyty esimerkiksi Seinäjoen tai monen muunkaan eteläpohjalaisen kunnan osalta. Vai löytyivätkö esim. Seinäjoen lisäykset kesäkuun alussa mahdollisesti osaksi tämän teoksen läpikäynnistä ilman, että läpikäynnistä olisi merkintää seurantataulukkoon ei vielä muistettu tehdä? [Omalta osaltani olen täydennellyt idästä tulevan kuvaajan ajatelun reitin keskisuomalsiten kuntien luetteloa tämänkin kirjasarjan osalta, ja olen löytänyt uutta kuvattavaa kesäkuussakin. Wikiprojekti:Itä-Suomen osana olen käynyt esimerkiksi monen itäsuomalaisen kunnan osalta tätä ja paria muuta teossarjaa aiemmin läpi; ja jatkan...]. --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2023 kello 02.48 (EEST)

Kuvaaminen kentällä

Kauniit kesäpäivät ja kevätpäivätkin ovat otollista aikaa valokuvaamiselle. Mutta etenkin pikkukunnissa kohteiden paikantamiseksi pitää usein rohkeasti ottaa kontaktia paikalliseen väkeen. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 14.33 (EEST)

Kuvaamisnopeuden arviot jäivät kiusaamaan: Tuossa edellä arvioitiin, että koko maakunnan kuvaisi 4-5 vuorokaudessa. Kohteita on 200 rapiat, joten tuo tietäisin 8h "työpäivinä" tahtina noin 10min ja kohde :p Ei ihan toteudu käytännössä. Käytännössä päiväsaalis tapaa maakunnissa jäädä 10-20 väliin autollakin, vaikka kohteet olisi onnistettu paikoittamaan tarkastikin. Tais mennä arvio ainakin 3x pieleen - ainakin jos meinaa jossakin välissä syödä ja nukkuakin... Ja pitää ohittaa sivuseutujen yksittäiset kohteet ja vain likimääräisesti paikannetut kohteet. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 23.44 (EEST)

Oleellista on, että pohjatyöt on tehty (hyvin), että reitti ja kuvaussuunnittelu voi rakentua sen päälle. Käytännössä ainakin itse olen pyrkinyt käymään läpi kohteiden lähteistyksen ja koordinaatit etukäteen ja naputtaa sijainnit navigaatiolaitteelle ja/tai mielellään mukana olevalle printtilistalle (jossa on myös teoskuvaukset, koko, materiaali, tekijä, jos siitä saa osviittaa tms). Pelkät teosnimet ja koordinaatit eivät aina riitä, on tiedettävä millaista kohdetta etsii; siksi materiaali, teoksen koko ja ennakkokäsitys auttavat löytämään paljon. Jos pystyy kuljettamaan mukana kuva/lähdekirjoja, joista kohteiden olemusta voi etukäteen tarkastella, löytäminen helpottuu. Kannattaa aktiivisesti kysyä (etenkin epätarkimpia kohteita), vaikka olisi ajatus, missä teos on; usein saa apua, ja toisinaan upeita tarinoita teoksista, niiden merkityksestä, vihjeitä muista teoksista jne. Kesällä kuvauspäivät ovat ainakin itselläni helposti 10-12 tuntisia. Siihen päälle 1-4 tuntia digikuvien varmuuskopiointia, ja siirtoa tietokoneelle tai ulkoiselle levylle, päivän analysointia (tarvitseeko paikata), seuraavan päivän valmistelua, vaikka ennen kuvausreissua pyrkisikin valmistelemaan parikin reissuvaihtoehtoa jo liki valmiiksi. Eväät ovat kuvauspäivänä mukana, termoksessa kahvia/teetä/kylmää juotavaa, ehkä lämmintä ruokaa toisessa termoksessa, juotavaa ja hedelmiä kylmälaukussa. Jos tässäkin maakunnassa kohteita on vielä löytymättä tosiaan 200, ja jos koordinaatit ovat epätarkkoja tai kuvailu höttöä, tuo 4-5 vrk on varmaankin jonkinlainen yliarvio. Syrjäseudulla tosiaan löytäminen voi jäädä yhteen (epätarkan kohteen hakeminen isolta suolta tai suojelualueelta; melominen saaristossa ja merellä sijaitsevaan kohteeseen kuvaaminen, vesiliikkumisvälineen kuljetuksineen) tai alle viiteen. Mutta jos rusaasti teoksia sisältäviä taajamia on mukana, 20-40 teosta päivässä ei ole mahdottomuus. Silloin ei oheiskohteita ja paikkakunnan muuta dokumentaatiota tehdä paljoa, joka olisi ikävää. 4-5 vrk oli mainittu karkeaksi arvioksi tässä vaiheessa jossa (ainakaan itseltäni ennen kuvausreissuun lähtemistä vaatimaani) omaa pohjatyötä ei vielä ole tehty. --Paju (keskustelu) 4. kesäkuuta 2023 kello 03.44 (EEST)

Mistä niitä oikein sikiää?

Vertailinpa mielenkiinnosta projektin etenemiseen kuvattujen tilannetta viisi vuotta sitten ja nyt: 2018 57% kuvattuna, 2023 77% kuvattuna. Ei toi prosentti tahdo nousta kovinkaan äkkiä.

Tänä aikana kohteiden määrä on lisääntynyt 50%! Kesällä 2018 osa luetteloista oli toki vasta aloitettu. On löytynyt paljon kohteita ja on niitä tehty / pystytettykin.

Prosenttitaide on yleistynyt. Esim. muraaleja on tullut hurjasti viikonlopun safarikohteeseen Seinäjoelle. On tullut "laillista" graffitia, joka on lähellä seinämaalauksia. Muistomerkkejä pystytetään, muistolaattoja laitellaan.

Kunnat, yhdistykset ja harrastajat dokumentoivat lähiajan kotiseutuhistoriaa. Tietoa julkaistaan netissä, lehdissä ja kirjoina aktiivisesti... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 19.55 (EEST)

Patsaita ja muistomerkkejä sikiää, totta. Listojen kasvun kehitystä arvioidessa kannattaa muistaa koronavuodet, jolloin liikkumista rajoitettiin, myös tällaiset yhteisöjen offline-tapaamiset kiellettiin. Arvelisin että ainakin 2/3 osaa kuvaamattomista kohteista on keskustojen ja taajamien ulkopuolella ja niitä on vaikeampi lähteistää ja tavoittaa. Joo prosenttiperiaatteen käyttö on yleistynyt julkisen taiteen rahoituksessa, suurempia taideohjelmia ei kai ole syntynyt. Valtion taideteostoimikuntakin non ollut aktiivinen viime vuosina. Muraaleista on innostuttu kaikkialla maailmassa, se on melko edullinen tapa saada väriä betonilähiöihin. Meidän pitäis yrittää saada paikallinen väki ainakin kaupungeissa innostumaan omien paikkakuntiensa listojen päivittämisestä ja kuvaamisesta, nyt kun ne on perustettu. Kuvaaminen ei varmaan ole ongelma, mutta jonkin verran lähteistäminen. Suurin este lienee yhä, että ihmiset eivät tiedä miten kuvat kirjataan joko Wikipediaan tai Commonsiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 21.05 (EEST)

Vaikea tarkemmin tutkimatta on sanoa, millaiset kohteet jäävät kuvaamatta. Mutta yhden yleistyksen voisin sanoa: Itä-Suomen rajakunnat. On ne korvessa. Melkonen via Karelia -retki olis noi kaikki käydä läpi!

Pystyskö kuvien tallennusta ohjeistamaan vielä selkeämmin? Tai voisko kuvaajia autella tässä? Kuvaajan on kuitenkin itse päätettävä ja kirjattava ne kuvaajan oikeutensa - ei niitä voi toiset tehdä. Samalla ei saa rikkoa kohteen oikeuksia... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.21 (EEST)

Joo jonkinlainen Karjalan ja Kainuun rajareissu pitäis tehdä. Vaatisi useita päiviä, auton tai pari ja kaksi henkilöä autossa ja hyvän suunnitelman. Mitä jos tehtäis video kuvien tallentamisesta Wikipediaan ja Commonsiin? Se pitäis ensin kirjoittaa hyvin, mulla on ammattitason kamera ja hyvät mikit, saa käyttää. VironWM on tehnyt videoita, aika hyvää jälkeä tulee. Niillä on joku tyyppi näyttelijänäkin ja olivat hankkineet teleprompterin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.32 (EEST)

Lyhyessä ohjevideossa vois olla ideaa :) Ja pitäskö teoskuville olla vielä oma valikkokohta ja pohja, kun pitää saada sekä kohdeteoksen että valokuvan oikeudet ojennukseen? --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.44 (EEST)

Haa, itäraja verisenä aukeaa, sehän onkin WikiShootMe!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.36 (EEST)

Mitä jos luotais seuraava systeemi: Ota kuva, me hoidetaan loput. Eli se vaatis jonkinlaisen lupajärjestelmän kuvaajilta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.49 (EEST)

Vai olisiko tällainen Wikipedian idean mukaista? Sanokaa te viisaammat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 23.22 (EEST)

Jos olisi lähtiessä varmuus majoitus- ja matkabudjetista ja siinä liukumaakin uusien tarpeiden varalta, esimerkiksi P-Karjalan kohteet olisi tullut kierrettyä jo aikoja (vuosia) sitten. Koronavuosina peruuntui esimerkiksi suunnittelemani matka laulu/kanneljuhlille Kainuuseen, ja totta kai oli silloin ajatus kiertää uupuvia nimikkeitä samalla (mahdollisesi hakea matkakuluja lisäkilometreistä). Toisaalta välillä hyvä oli ettei kiirehditty. Pohjatöitä on valmistelemiseksi tehty (Wikiprojekti:Itä-Suomi, + kainuuta ja kaakonkulmaa) wikimerkittävien ja kuvitettavien oheiskohteiden osalta, esimerkiksi kyläartikkelien yms muodossa, seudun GLAM-listalta museoista ja kouluista vielä uupuu artikkeleita... Liian tarkkaan etukäteen haettu rahoitusraami rajaa kulttuurellisesti; esimerkiksi kuvia illalla purkaessa voi joskus havaita, että tarkennus on mennyt pieleen ja joku nimike tarttis käydä kerämässä uudelleen. Digisanelimen puutteen ja alkumatkan junaosuuden takia en tällä kierroksella ollut menossa Keski-Suomen keskiosien (esim. Laukaa, Petäjävesi) kautta; toisella lähdöllä digisanelimen kanssa purkittaisin kertomuksen ainakin yhden muistomerkin syntyhistoriasta (puhelintiedustelut Petäjävedelle johtivat pitkään keskusteluun ja vastaaja penäsi, että soitanhan uudestaan, kun muistomerkkiä valokuvataan, kun hän tietää siitä ja haluaisi kertoa... idean isältään saaneena (ja arkkitehtisiskon suunnitelman mukaan veljensä kanssa toteuttamana). Kiireettömyys mahdollistaisi wikipedian medianäkyvyyttä; samalla voisi esim. paikallislehden kutsua tekemään juttua wikipedisteistä ja heikosti kunnassa tunnetusta muistomerkistä. Saako wikipedisti tarjota tällöin pullakahvit tai jopa lounaan lehtijutun tekijälle? Ja jos autolla pääsen kotoa lähtemään voisi pikkudronen ottaa messiin... Petäjäveden Unescon maailmanperintökohteen katsastamiseen (hautausmaan vapaussodan muistomerkin valokuvaamisen ohella, ja tuo tarinankertojakin oli niiltä kulmilta). Myös Laukaan Saraakallion "hirvimuraalien" yms. ilmakuvaamiseksi kalliorinteeltä. Niin, jos onnistuu, kyllä kalliomaalauksen liittämistä voisi harkita julkisen taiteen listallekin, nimenomaan sitähän se on... Valon ja varjojen vuoksi voivat jotkut kohteista olla vaikea kuvata ensimmäistä kertaa käydessä kovin onnistuneesti (pätee niin valokuviin kuin erityisesti dronekuvauksiin). Ja halvemmalla sekä vähemmällä hermostumisella voi päästä ainakin osa meistä (esimerkiksi aamu- vs. iltaihmiset) kun syrjäseudun kohteita kahlaa yksi per auto, mutta erilaisella painotuksella tekemisessä kaksikin voi mennä. Yksin pääosin liikkuessa jonkinlainen neuvotteluyhteys tai Teams-palaveri naamoilla tai ilman voisi antaa pulmakohdissa tai määräaikaiskatsauksilla jeesiä eteenpäin. Pohjois-Karjalan sotamuistomerkkien osalta olin yhteydessä esimerkiksi reserviläisjärjestön suuntaan, joka mm. muistolaattoja oli laitellut ja usean kunnan muistomerkeistä tiesi. Usein kunnallisten tai maakunnallisten reseviläisjärjestöjen perinnejaos tai vastaava tietää sotilasmuistomerkeistä kunnassa. Maakunnallista osaamista on paljon myös usean osakunnan piirissä, erityisesti niiden seniorijärjestöillä; usean kanssa aikoinaan asioinut, jo ennen wikipediaa. Erityisesti 1900-luvulla yliopistojen osakunnat taustatoimijoineen (seniorikuntineen) olivat merkittäviä muistomerkejä kuntiin toteuttaneita tahoja. Yhden 50-vuotiaan yliopiston ex-rehtorin kanssa olen tänäkin vuonna keskustellut uuden muistomerkin tai muistolaatan tarpeesta ja hän oli kovasti samaa mieltä.--Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2023 kello 04.56 (EEST)

Seurantaa tehdessäni havaitsen, että kuntia putoaa enemmän B-luokkaan kuin nousee A-luokkaan. Kohteita löytyy paljon lisää ja kuvaamattomien osuus nousee monen kunnan kohdalla... Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2023 kello 23.01 (EET)

Saatasko mukaan uusia tahoja?

• Pikkukuntia - muutamia ollutkin
• Kotiseutuseuroja
• Itärajan kohteiden osalta sotahistoriaihmisiä - muutama ollutkin mutta WP-käytännöt olleet vaikeita.

Joku kampanja ja osittain systemaattinen kontaktointi kenties. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.56 (EEST)

Karjalan valloitus?

Itäraja on hyvin "punainen" alue. Olisko mitä useamman päivän lomaretki rajalle alkaen Virolahdelta Lappeenrantaan, kenties pidemmällekin?

Josko jostain löytys sotahistorian ihmisiä mukaan. Yritettäs löytää siltä seudulta Willimieskin, ehkä Williladykin. Yhteys Lappeenrannan virkamiehiin ja Lappeen kotiseutuyhdistykseen. Menomatkalla hoidellaan siitä tietysti alkulämmittelyksi Hamina... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 23.27 (EEST)

Jee, kannatan! Mulla on hyviä kokemuksia retkistä, joissa autossa on kaksi henkilöä. Toinen jotenkin rohkaisee toista sellaisissa toivottomissa paikoissa, joissa tuntuu että mitään ei löydy ja kello tikittää. Jos kolmanneksi sais mukaan paikallista historiaa ja maisemaa tuntevan, se voisi olla vielä parempi ja tehokkaampi. Kannattais ottaa sellainen taktiikka, että pyritään kuvaamaan ihan kaikki listatut ja paikannetut, koska tuskin syrjemmällä olevia tulisi muuten kuvattua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 23.46 (EEST)

Nyt kun on pikkasen kuvaustaukoa, voitas ainakin suunnitella kuvausretkiä - sitten kunhan lumet tosta lähtis. Keskeisin mielessäni on edelleen Lappeenranta, koska se olis ainakin itselleni kiinnostava kaupunki muutenkin tutustuttavaksi. Kuvattavaa on yli 160 kohdetta. Vaikka matkaan menee "vain" 3h, kannattaisin pidennettyä viikonloppua, ehkä kahta tai kolmea yöpymistä.

Lappeenrannassa on paljon kaupunkikohteita kuvattavaksi autottomallekin - ja voihan siitä piipahtaa vaikka Imatralle, jos kohteet loppuvat. Matkan varrelta löytyy monille täydenneltäväksi esim. Lahtea, Kouvolaa, Kotkaa ja Haminaa...

Junkkarista eksyin kuuntelemaan: "Lähde Lappeenrantaan seurakseni mun... Mistään kansaa et sä löydä hauskempaa..." ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 2. marraskuuta 2023 kello 18.12 (EET)

Oulun seudulle?

Etelä-Karjalan lisäksi ehdottaisin kuvausretkeä Ouluun. Siis kunhan noi lumet sulaa... Olisko kiinnostuneita suunnitteleen tollasta? --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2023 kello 23.12 (EET)

Ainakin siellä on kuvattavaa, vanhaa punaista oli ja nyt on uuttakin. Tuossa on myös Kemi-Tornion alueella paljon uutta, Lapin maakunnan puolella [1].-- Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2023 kello 23.37 (EET)

Kannatan, Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, voitais valmistautua myös siihen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2023 kello 10.31 (EET)