Keskustelu:Viro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kartta menee tosiaan pahannäköisesti leveällä ruudulla yleistietolaatikon viereen. Mikäs ratkaisuksi näiden karttojen kanssa?! (Tuon yleistietolaatikon paikka on ehdottomasti alussa oikealla.) --Aulis Eskola 22:33 heinä 19, 2004 (UTC)

Eesti-artikkeli/-nimitys[muokkaa wikitekstiä]

Minä sekoilin tuon redirect-jutun kanssa, luulin, että joku virhe tuhosi tekstini. pyydän anteeksi Tuohirulla 19. heinäkuuta 2005 kello 16:18:08 (UTC)

Ei mitään, sattuuhan sitä. Olisiko sinulla lähdettä tuohon Neuvosto-Eestin ja Neuvostoliiton miehityksen suhteesta Eesti-nimityksen yleisyyteen? Samulili 19. heinäkuuta 2005 kello 16:20:31 (UTC)
Yleisyyttä tuskin on tutkittu. Tuohirulla 19. heinäkuuta 2005 kello 16:30:36 (UTC)

Tämähän on selvä juttu: entisen Neuvostoliiton valtakielellä eli venäjäksi Viro on Estonija, joten miehitys- eli neuvostovalta suomenkielisessä viestinnässään ja Suomessa lähinnä neuvostomieliset kommunistit (taistolaiset) suosivat sitä lähellä olevaa vironkielistä Eesti-nimeä.--85.157.87.76 30. marraskuuta 2005 kello 16:22:52 (UTC)

Myös englanniksi Viro on Estonia. Kenties Eesti-nimitystä käyttivätkin siis länsimieliset antikommunistit? Tämä vaihtoehto on yhtä "päivänselvä"... --ML 30. marraskuuta 2005 kello 16:24:25 (UTC)
Ei suinkaan, sillä mikään englanninkielinen maa (Britannia tai Yhdysvallat) ei miehittänyt Viroa. Jos näin kuitenkin olisi ollut, ehkä silloin jotkut toiset kuin neuvostomieliset suomalaiset olisivat käyttäneetkin Eesti-nimeä... Älä siis ylenkatso muiden johtopäätelmiä! --85.157.87.76 30. marraskuuta 2005 kello 19:07:19 (UTC)
Jos ne ovat omia johtopäätelmiä, jotka eivät perustu tutkimukseen, niitä kuuluu ylenkatsoa. -Samulili 1. joulukuuta 2005 kello 09:40:48 (UTC)
Jos olet täysin varma, että johtopäätelmäni Eesti-nimen käytöstä neuvostomiehityksen aikana on väärä, varsinkin kun tuolla ylempänä Tuohirullan mukaan tutkimustakaan ei kai ole, niin pidä pääsi ja jankkaa, ethän varmaan koskaan voi olla väärässä! --85.157.87.76 1. joulukuuta 2005 kello 13:22:32 (UTC)
En minä ole varma, että se on väärä tai oikea tai jotain siltä väliltä, mutta olen täysin varma, että jos väitteelle ei läydy lähdettä, se ei kuulu Wikipediaan. -Samulili 1. joulukuuta 2005 kello 19:53:28 (UTC)
Suomalaiset ovat käyttäneet sekä koko maan nimeä Eesti että Virun maakunnasta laajentunutta nimeä Viro. Viru on Varsinais-Eesti. 1992 virolaiset kielsivät suomalaisia käyttämästä sanaa Eesti, koska tiesivät, että Eestiä oli kutsuttu 1920-1940 myös Viroksi. Toisin sanoen Eesti on Eesti kaikilla muilla kielillä, paitsi suomeksi koskien helmikuuta 1920 - elokuuta 1940 sekä vuotta 1991, jolloin maasta on käytettävä virolaisten toivomusten mukaan nimitystä Viro, koska kyseessä on kansallinen Viro, ei neuvostoliittolainen Eesti. 81.175.156.88 5. toukokuuta 2007 kello 23.43 (UTC)

Jos joku alkaa vielä joskus inttämään, että artikkelin nimi pitäs olla Eesti eikä Viro, niin tässä linkissä http://users.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html on mielestäni todella hyvät perustelut sille, miksi Virosta pitää käyttää nimeä Viro.--84.249.22.155 20. marraskuuta 2009 kello 02.05 (EET)

Korjaaminen kielletty?[muokkaa wikitekstiä]

Minua on kielletty korjaamasta kansainvälisten järjestöjen nimiä eli ei saa kirjoittaa Nato, vaan NATO. Toisin sanoen Suomi on NATO:n (lue: än-aa-tee-oon) rauhankumppani... Kuitenkin samassa yhteydessä on palautettu korjaamani Euroopan Unionin nimi Euroopan unioniksi eli onko silloin lyhenne Eu eikä EU (mutta taas NATO eikä Nato)? Missä johdonmukaisuus? 85.157.87.76 (keskustelu · muokkaukset)

Suomeksi kirjoitetaan Euroopan unioni eli jälkimmäinen osa pienellä alkukirjaimella: 1 (vaikka kielitoimiston oikeinkirjoitusohjeiden noudattamisesta onkin Wikipediassa erimielisyyttä). NATO vs. Nato sen sijaan on kiistanalaisempi kysymys, mutta koska NATOa näemmä täällä käytetään, on ehkä parempi noudattaa johdonmukaista linjaa. -Aslak 10. marraskuuta 2005 kello 12:54:51 (UTC)

Ei lyhentäminen mene noi. Esim. Kansanterveyslaitos on KTL. Jos lyhenne lausutaan, kirjoitetaan pääte siihen suoraan (EMUun), jos se luetellaan kirjaimittain, tulee kaksoispiste (EKP:hen) [1] --Mikko Paananen 10. marraskuuta 2005 kello 13:36:10 (UTC)


Siis: Kansanterveyslaitos on KTL, koska tavallaan Kansan Terveyden Laitos. Lyhennettä ei voi lukea sanana. Toisin on laita typistelyhenteen: Yleisradio, siis Yle tai kirjainlyhenne, joka voidaan lukea sanana: NATO -> Nato. Eikä pidä unohtaa Kansaneläkelaitosta, josta KELa ja sanana Kela. Jorma Huuhtanen on Kelan pääjohtaja, ei suinkaan KELA:n (koo-ee-äl-aan). Sittenhän on kolmikirjaimisia lyhenteitä, joista kai suurin osa lyhyytensä vuoksi on kirjainlyhenteitä, vaikka voitaisiin sananakin lukea kuten SAK. Toisaalta on OP-ryhmän keskuspankki, jonka sanamittainen lyhenne Oko johdetaan ensimmäisestä nimestä sadan vuoden takaa: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö, OKO. Mikael silvennoinen on siis Okon toimitusjohtaja, ei OKO:n (oo-koo-oon).

Jos kerran EU on Euroopan unioni pienellä u:lla, miksi sitten HS ei ole Helsingin sanomat? 85.157.87.76 (keskustelu · muokkaukset)

Aivan niin yksinkertainen ei sääntö ole kuin yllä annetaan ymmärtää, sillä kotuksen mukaan "Turun yliopiston ylioppilaskunnan" voidaan kirjoittaa lyhennettynä TYYn (lausutaan "tyyn") ilmeisesti siksi, että sekä kirjoitusmuoto että lausunta ovat hyvin vakiintuneita. Silti olen sitä mieltä, että pitää kirjoittaa "Naton" ja ilman muuta pitää kirjoittaa "EU:n" (se ei ole edes mielipidekysymys). -Samulili 10. marraskuuta 2005 kello 18:40:48 (UTC)

Jos kerran Yleisradion typistetyyppisenä lyhenteenä pitää olla YLE sekä EU tarkoittaakin Euroopan unionia ja EK Elinkeinoelämän keskusliittoa, niin miksi ihmeessä sitten osakeyhtiön lyhenne yhtiöiden virallisissa nimissä on Oy eikä OY (~ Osakkeiden Yhtiö)?--85.157.87.76 30. marraskuuta 2005 kello 16:10:07 (UTC)

Se on oy eikä Oy, mutta firmat tykkäävät siitä että Jokaisen Sanan Kirjoittaa Isolla. Muistelen, että mikään sääntö ei kuitenkaan tarkkaan määrää tuota, eli se saa olla yrityksen nimessä esimerkiksi osakeyhtiö, Osakeyhtiö, O/Y, Oy jne. Yhtiö itse päättää miten sen nimi kirjoitetaan. Vakiintuneista käytännöistä on kyse myös Viron nimessä. Ravel 1. maaliskuuta 2007 kello 05.00 (UTC)

Politiikka vas. historia[muokkaa wikitekstiä]

Nuo kappaleet pitäisi osittain yhdistää. Nyt niissä on ärsyttävää päällekkäisyyttä. Odottelen jonkin aikaa josko joku artikkelin pääasiallisista muokkaajista tarttuisi toimeen ennen kuin viitsin itse tehdä asialle mitään. 130.232.192.17 (keskustelu · muokkaukset)

Muokkaa sivuja rohkeasti -tKahkonen 10. marraskuuta 2005 kello 19:20:58 (UTC)

Historiaosuus on liian seikkaperäinen. Maa-artikkeliin vain tiivistelmä. -tKahkonen 18. marraskuuta 2005 kello 21:18:28 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Viro[muokkaa wikitekstiä]

Tässä artikkelissa on selvästi aineksia suositelluksi pienellä hiomisella. --TBone 9. marraskuuta 2005 kello 10:23:10 (UTC)

Saksanritareiden eli moisionherrojen osuutta Viron historiassa voisi käsitellä enemmän. --ML 9. marraskuuta 2005 kello 17:01:44 (UTC)
Historiaosuus on kovin epäjohdonmukainen ja painottuu merkillisesti joihinkin tiettyihin ajanjaksoihin: pätkä sieltä ja toinen täältä. Ilmaisua voisi ehkä tiivistää ja aloittaa oma artikkeli Viron historiasta.
Minusta historiaosuus on ihan OK, vaikka se keskittyykin 1900-lukuun, mutta kulttuurista pitäisi olla edes jotakin. Olli 10. marraskuuta 2005 kello 14:22:12 (UTC)
No nyt on taas niin, että vaikka en itse vastustakaan luetteloita, voisi luetteloiden "avaaminen" tehdä artikkelista kiinnostavamman. Suositeltua en siitä takaa. Höyhens 10. marraskuuta 2005 kello 18:36:42 (UTC)
Pitäisi luoda artikkelit Viron lippu ja Viron vaakuna. --Spirit 2. joulukuuta 2005 kello 16:48:53 (UTC)

Minä tekisin Viron historiasta erillisen artikkelin ja tiivistäisin asiasta oleellisimman pääartikkeliin - tai ainakin käyttäisin vähemmän väliotsikkoja. Lisäksi minulla on sellainen tunne, että se jokin puuttuu, ehkä kyse on siitä, että faktat tuntuvat irrallisilta ja pinnallisilta (talous, politiikka, väestö) niin kuin niissä ei olisi mukana sydäntä. Kuvitus kaipaa myös parantamista. Ja kaikesta negatiivisesta palautteesta huolimatta, artikkeli on kuitenkin oikein hyvä. -Samulili 17. joulukuuta 2005 kello 21:14:34 (UTC)

Sisulla ja sydämelle. Jykevä kirjoittaminen ei edellytä mutkia oikovaa tiivistämistä, vaan faktoittamista tilastoilla, jolloin artikkelista tulee artikkelisarja. Viron historia on tuhatvuotinen ja historiasta puuttuu mm. traumaattinen suhde Venäjän lisäksi myös baltiansaksalaiseen aatelistoon sekä Saksan vihamielinen suhde balttien itsenäisyyksiin. 85.214.66.61 8. toukokuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Hötkyilyä presidentin kanssa[muokkaa wikitekstiä]

Rüütel on presidentti vielä kaksi viikkoa, joten älkää hötkyilkö tuon infoboksin kanssa... Olisin maininnut siinä myös Ilveksen, mutta kahta presidenttiä oli vaikea saada sopimaan layoutiin, kun pääministeri on samalla taulukon rivillä. --Silvonen 25. syyskuuta 2006 kello 03.50 (UTC)

Venäjäsuhteet[muokkaa wikitekstiä]

Nämä on erittäin puutteellisesti kuvattu. Tietoa löytyy esimerkiksi Max Jakobsonin viimeaikaisista teoksista. Olisi varmaan aiheellista laittaa niille oma sivu.Kokkokanta 30. huhtikuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Millä tavalla Max Jakobson on luotettava lähde? Miestähän ei toinen osapuoli hyväksynyt YK:n pääsihteeriksi ja hänen viimeisin voimanponnistuksensa on ollut saada Suomen kuvalehti lopettamaan Keijo Korhonen Suomen kuvaldhen kolmnistina. 81.175.156.88 5. toukokuuta 2007 kello 23.21 (UTC)
No, tämänhetkisessä sinun muokkaamassasi versiossa Venäjä-suhteet kiteytetään seuraavasti: "Suhteet Venäjään ovat olleet vaikeat, koska Venäjän valtaeliitille on ollut katkera pala hyväksyä sitä, että Viro on peruuttamattomasti irtautunut Venäjästä". Artikkeli todellakin kaipaisi tätä syvällisempääkin venäjäsuhteiden käsittelyä. Jos Max Jakobsonin kirjoista ei syvempää tietoa löydy, kannattanee etsiä muitakin lähteitä. --ML 30. huhtikuuta 2007 kello 17.46 (UTC)
Tämä on silti huomattava parannus entiseen.Kokkokanta 30. huhtikuuta 2007 kello 17.52 (UTC)
Eikö tuollaisen spekuloinnin voisi jättää Jukka Tarkalle ja Max Jakobsonille, joiden tarkoituksena on saada Suomi NATO:oon? 81.175.156.88 5. toukokuuta 2007 kello 23.21 (UTC)
Olen eri mieltä. Virheelliset tai kyseenalaiset tiedot ovat vakavampi ongelma kuin puuttuvat tiedot. Nyt artikkelissa esitetään totuutena yksipuolinen väite, mikä on lisäksi malliesimerkki neutraaliusongelmasta. --ML 30. huhtikuuta 2007 kello 17.59 (UTC)
No miten yksipuolisena tuota nyt pitää. Jakobson on siis tuon sanonut, tosin ei täsmälleen samassa muodossa. Myös oman kokemukseni mukaan venäläisten mielestä Viron tulisi kuulua Venäjään. Kiistätkö sen, että Venäjän johdon mielestä Viro liittyi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon 1940?Kokkokanta 30. huhtikuuta 2007 kello 18.45 (UTC)
Kyllä Venäjän ja Viron suhteet ovat paljon monimutkaisempi ilmiö kuin tuo väite ja niihin liittyy muun muasssa rajakiista Setunmaalla ja erityisesti vironvenäläisten asema Virossa. Jos tuo lause artikkeliin halutaan lisätä, niin laitettakoon sitten vaikka kyseisen jakson loppuun ja esitettäköön vain Jakobsonin mielipiteenä eikä yleisenä totuutena.--Joonasl (kerro) 1. toukokuuta 2007 kello 12.26 (UTC)
No mitä se Jakobson tarkalleen ottaen sanoi? Nykymuodossaan väite oli faktapohjaltaan melkoinen sammakko: Viro ei ole kuulunut Venäjään sitten vuoden 1918. Mutuna on vaikea uskoa, että Viron kaltaisen pikkumaan irtautuminen sinänsä kiinnostaisi Venäjän johtoa niin paljon, että se olisi huonojen suhteiden ainoa tai pääasiallinen syy. Asiaan liittyy paljon muutakin, kuten Viron natojäsenyys, venäläisvähemmistö, rajakiistat jne. --ML 2. toukokuuta 2007 kello 11.52 (UTC)
Kutakuinkin näin:"Venäjän eritasoinen painostuspolitiikka on kohdistunut lähinnä Viroon ja Latviaan, enemmän jälkimmäiseen kuin edelliseen. Aina Baltian maiden itsenäistymisestä lähtien ja erityisesti niiden liityttyä Natoon ja Euroopan Unioniin Baltian maiden peruuttamaton irtautuminen Venäjästä on ollut Venäjän valtaeliitille katkera pala." Mitä tulee Viron merkitykseen, sotiihan Venäjä myös Tsetseniassa. Viro on aikoinaan kuulunut Venäjään ja venäläisten mielessä kuuluu siihen edelleen. Kokkokanta 2. toukokuuta 2007 kello 17.04 (UTC)
Tuossa lainauksessa ei sanota, että tuo "Venäjän valtaeliitin katkeruus" olisi huonojen suhteiden syy, kuten artikkelissa väitettiin. Tsetsenialla on öljynsä vuoksi toisenlainen merkitys, eikä Venäjän federaatio ole koskaan tunnustanut sen itsenäisyyttä. Baltian maiden itsenäisyyden Jeltsinin Venäjä tunnusti aikoinaan ensimmäisten joukossa. --ML 2. toukokuuta 2007 kello 17.09 (UTC)
Tsetsenian öljyntuotanto on melko vähäistä. Virolla on tärkeä asema Itämeren henkireiän äärellä. Viro pystyi aikoinaan itsenäistymään silloisten olosuhteiden vallitessa. Viron itsenäistyminen nykyään, jos se olisi osa Venäjää, ei tulisi kuuloonkaan.Kokkokanta 3. toukokuuta 2007 kello 14.45 (UTC)
Viro ei ole ollut osa Venäjää sitten vuoden 1918, ja olet oikeassa Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Venäjällä otettiin tiukka kanta siihen, että disintegraatio pysähtyy neuvostotasavaltojen tasolle, eikä mikään Venäjän neuvostotasavallan autonomisista alueista tulisi saamaan itsenäisyyttä. Mutta, kuten sanoin, se ei ole olellista, koska Viro oli oma neuvostotasavaltansa.--Joonasl (kerro) 3. toukokuuta 2007 kello 14.55 (UTC)
Käsittääkseni Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Venäjällä vedettiin hyvin selkeästi raja siihen, että vaikka entiset neuvostotasavallat itsenäistyivätkin, niin hajoaminen rajoittui siihen ja eri Venäjän neuvostotasavallan subjektit eivät erkaantuisi luodusta Venäjän federaatiosta. Siten vertaus Viron ja Tšetšenian välillä ontuu. On kyllä totta, että Venäjällä entisiä neuvostotasavaltoja on kutsuttu "lähiulkomaiksi" ja Venäjän vaikutusvaltaa ja painoarvoa niissä on pyritty ylläpitämään muun muassa kauppapolitiikan avulla, mutta esittämäsi väite on kyllä aika äärimmäinen tulkinta näistä faktoista. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 21.06 (UTC)
Markku Kiviseltä, Aleksanteri-instituutin johtajalta, kysyttiin juuri kymppiuutisissa onko kriisissä taustalla se, että venäläiset eivät hyväksy Viron itsenäisyyttä. Hän vastasi, että "tavallaan on".Kokkokanta 2. toukokuuta 2007 kello 19.24 (UTC)
Ja tavallaan on tarkoittaa siis sitä, ettei Viro olisi Venäjän ja YK:n tunnustama itsenäinen valtio - niinkö? Suomalaiset instituutit ovat hallituksen rahoittamia ja arvaavat maan virallisen linjan. Televisiokommentit ovat sitten "samaa tasoa". Monet venäläiset kuuluvat Viron suojeluskuntaan ja Viron Moskovasta karkoitettu suurlähettiläs Marina Kaljurand on puolivenäläinen. Hekö eivät hyväksy Viroa? 81.175.156.88 5. toukokuuta 2007 kello 23.24 (UTC)
Kivinen tarkoitti Venäjän venäläisiä. Hänen mukaansa mielipidetiedustelujen mukaan venäläiset haikailevat vanhoja neuvostoaikaisia alueitaan.Kokkokanta 6. toukokuuta 2007 kello 07.59 (UTC)
Kivinen yleistää karkeasti. Viron väestöstä on 25% vironvenäläisiä, jotka niputetaan samaan nippuu mutkien oikomiseksi televisiossa. Vironsaksalaisista ei kukaan sano mitään, vaikka heidät Hitler kutsui kotiin annettuaan Viron Neuvostoliitolle. Joitain kuitenkin ehkä vielä on Virossa. 85.214.66.61 8. toukokuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

HDI Toisaalla uudempi HDI listaus JM 83.102.28.186 24. toukokuuta 2008 kello 11.55 (UTC)

Viron Historia[muokkaa wikitekstiä]

On hauska nähdä että jopa englanninkielisessä Wikipediassa Viro on paljon parremmin kuvattu, kun tässä kotoperäisessä versiossa joka on mielestäni täysi torso. Jos joku haluaa luoda seikkaperäisen Viron historiajakson niin menköön Tuglas Seuran Baltia Kirjastoon Helsingissä, kopioikoon sivut Viron historiasta Viron ensimmäisestä tietosanakirjasta ja suomentakoon ne näille sivuille.Sieltä löytyy professori tasoisten ihmisten, siis Tartton Ylikoolin miesten tekemät kuvaukset alkaen Viron muinaishistoriasta ja päättyen noin vuoteen 1939-1940. Asianomaiseen laitokseen tehtiin Ruotsissa pakolaisvirolaisten toimesta vielä kaksi täydennysosaa. Tässä artikkelissa on tosi surkeaa tekstiä. Onko tiedon taso tässä maassa vajonnut näin alas. Missä on Henrikki Lättiläisen kuvaus Ugandin valloituksesta ja Saarenmaan valtuksesta, saati edes slaavien Ugandiin tekemistä verotus ja valloitusretkistä. Balttiparoonien osuus, seikkaperäinen kuvaus Viron venäläistämisestä ja maahan tulvineiden venäläisten taustoista. Kyllä meillä pitäisi löytyä muutakin tietoa kun Kivisen kuvaukset. Seppo Zetterberg tietää Virosta enemmän kun Kivinen, joka ei mielestäni ole mikään Viro asiantuntija.

Moi! Kun kerran tiedät asiasta, ole ihmeessä rohkea ja muokkaa sivuja itse. ”Suomenkielisen Wikipedian sisältö voi kehittyä paremmaksi vain siten, että itse tartut näppäimistöön: teet muutoksia, korjaat kielioppivirheitä ja virheellisiä tietoja, lisäät uutta, täsmennät ilmauksia ja niin edespäin.” Tervetuloa mukaan! –Neurovelho 17. kesäkuuta 2008 kello 09.20 (UTC)
Tässä nimenomaisessa artikkelissa on jo nyt liian yksityiskohtaista tietoa Viron historiasta. Sitä pitäisi karsia. Sen sijaan erillisen Viron historia -artikkelin täydentäminen on erittäin suotavaa. Laadukasta lähdekirjallisuutta on helposti saatavilla, ei todellakaan tarvitse mennä Tuglas-kirjastoon asti kopioimaan ikivanhoja tietosanakirjoja (mikä saattaa myös olla tekijänoikeuden loukkaus). Mutta kuten Neurovelho sanoi, Wikipediassa kannattaa toimia itse. Keskustelusivuille jätetyt toivomukset artikkelien kehittämisestä eivät yleensä johda mihinkään.--195.237.90.72 17. kesäkuuta 2008 kello 10.51 (UTC)

Kiitos Tarjouksesta[muokkaa wikitekstiä]

Olen itse täydennellyt erästä historian osa-aluetta muualla Wikipediassa joka on pahasti kesken. Yritän tehdä sen ensin loppuun ja se vie tosiaan aikaa. Mutta ehkä senjälkeen otan käyttäjätunnuksen ja alan täydennellä näitä Viron artikkeleita. En ole nikään tietokoneen himokäyttäjä joten monen asian luominen, kuten taulukoiden tekeminen, on minulle vaikeaa. Ehkä se henkilö teistä joka loi näille sivuille kansallisuustaulukon eri väestötyhmien prosenttuaalisesta jakautumesta Virossa voi mainita huomautuksena sarakkeen suomalaiset kohdalla jotka ilmestyvät kun tyhjästä 1950 luvun Viroon ja joita oli noin 1,4 % väestöstä, että he olivat todellisuudessa Siperiaan karkoitettuja inkeriläisiä joiden sallittiin palata Stalinin kuoleman jälkeen. Takaisin Inkerinmaalle heitä ei kuitenkaan päästetty, joten noin 19.000 muutti Viroon. Tallinnaan heillä ei ollut asiaa, mutta pienempiin kaupunkeihin he pääsivät rekisteröitymään asukkaiksi kuten esimerkiksi Pärnuun ja Viljandiin ja muualle. Olen itse tavannut heitä Pärnussa 1960 luvulla matkoillani Riikaan ryhmämatkoilla jolloin Pärnussa pidettiin ruokailutauko mennen tullen. Jos joku paikallinen alkoi puhua turistin kanssa suomea, sai heti venäläisen miliisin niskaansa joka huusi ettei tässä kaupungissa puhuta turisteille koirien kieltä vaan ihmisten kieltä, eli venäjää. Moni näistä inkeriläisistä oli ollut sota-aikana Suomessa josta heidät pakkokuljetettiin 1944 ja 1945 Neuvostoliiton vaatimuksesta takaisin Neuvostoliittoon. Suomessa oleskelusta sai sen 10 vuoden sisäisen karkoituksen, yleensä Siperiaan. Joten vaati aikamoista rohkeutta ilmoittaa kansallisuudekseen suomalainen, sillä inkeriläisiä ei hyväksytty omaksi kansanryhmäksi Neuvostoliitossa. Eihän Inkerinmaatakaan ollut olemassa, vain Leningradin Oblasti.

Ei se "ikivanha" virolainen tietosanakirja ole mitenkään vanhentunut. Siinä on paljon sellaista yksityiskohtaista tietoa joka puuttuu kaikista uusimmista Viroa käsittelevästä tietokirjallisuudesta. Esimerkiksi Ugandin maakunnan kartta muiden Viron maakuntien mukana. Otepään / Odenpeahin eli Otsonpään nimen alkuperä ja muuta pientä yllätystä jopa nykyajan modernille nuoremman polven tutkijalle. Tekijänoikeuslakia ei olla rikkomassa sillä sen vaikutus on vain 50 vuotta, valokuvan 75 vuotta. Joten 1932 - 1939 kirjoitettujen kohtien käyttäminen lähteenä ei ole väärin. On syytä muistaa että että esimerkiksi Viron hallituksista ensimmäisen itsenäisyyden ajalta ei ole suomalaisissa alan julkaisuissa julkaistu yhtään kokonaista ministerilistaa. Samoin Viron vapaussodasta on useita hyviä kuvauksia useissa teoksissa ensimmäisen tasavallan ajan muistelmakirjallisuudessa, samoin virolaisten kuvauksista keisarillisen Venäjän ajan eri yhtöiden palveuksessa olemisesta Venäjän eri osissa. Siis sellaista historiaa joka on muuten miltei täydellisesti hävinnyt yleisestä tiedosta. Tuskimpa monella nuoremman polven kirjoittajalla on harmainta aavistusta siitä että Moonsundin Archipelagoon eli Viron saarille rakennettiin sekä venäläisten että hieman myöhemmin sinne saapuneiden saksalaisten joukkojen toimesta usita kapearaiteisia sotilasratoja. Kuka teistä on perehtynyt Saarenmaalle Neuvostoliiton toimesta rakennettuihin liikkuviin rautatietykistöratoihin heti toisen maailmansodan jälkeen, jotka tosin ohjusten tultua käyttöön osittautuivat vanhentuneiksi ja puretiin tai poistettiin käytöstä. Mitä sanoo nimi Girard de Soucanton suomalaisille kun se ei enää kerro edes 95 prosentille nykypäivän virolaisista yhtään mitään. Kuitenkin kyseessä oli eräs ranskalaisesta hugenottisuvusta tulevasta menestyksellisemmistä Virossa asuneista moisionherroista jonka isä perusti sementtitehtaan Kundaan. Hän itse perusti suuren asbestikaivoksen Jekaterinburgin liepeille ja Novorossiskin ensimmäisen sementtitehtaan ennen kuolemaansa vuonna 1911. Se että ruotsalaiselle firmalle annettiin tulitikkumonopoli Virossa jotta valtio sai rahat Tarttu - Petseri radan rakentamiseen. Virolaisessa Wikipediassa ei edes pystytä selvittämään Räpinän paperitehtaan perustamisvuotta. Niin hyvin on Viron arkistoista tiedot hävitetty. Ei tälläistä tietoa joka on historiallisesti erittäin arvokasta voida ikivanhaksi luetella. Lisäsin juuri Latvian Valkaa koskevaan artikkeliin erään huvittavan yksityiskohdan joka herätti maailmalla huomiota joskus 1920 ja 1930 luvuilla. Hyvin harvan tietämää tietoa ellei sitä osaa hakea oikeasta lähteestä.

Joten onnea täydennystyöhön ja terveisiä vaan sitä suorittaville. Kommentin jätti 88.114.201.53 (keskustelu – muokkaukset).

Kansallisuus ja etnisyys[muokkaa wikitekstiä]

Väestön kansallisuuksilla ja etnisillä ryhmilllä on epäilyttävän samankaltaiset prosenttiluvut. Olisikohan tässä jokin lähde tulkinnut nämä kaksi käsitettä samaa tarkoittaviksi? --LPabo 10. joulukuuta 2008 kello 11.03 (EET)

Ainakin ilmoitetussa lähteessä sanotaan näin: "Table 2. Estonia: Total Population and Population by Nationality, Selected Years, 1922-89 (in percentages)". Vähän vaikea mennä sanomaan, etniset ryhmät kuulostaisivat järkevämmiltä. --Jepse 12. joulukuuta 2008 kello 19.56 (EET)
Kansallisuustaulukon tiedoilla on viite "Library of Congress Country Studies [1], CIA World Factbook (2000 väestönlaskennan tiedot)" eli viitteen lisääjä on sekoittanut aineistojaan. Tilanne lienee varsinkin kansallisuuksien osalta muuttunut oleellisesti vuoden 1989 (Neuvostoliitto!) jälkeen, joten poistan taulukon. Palauttakoon ken löytää järkevät lähteet (esimerkiksi viitetekstissä mainitun väestönlaskennan). --LPabo 16. joulukuuta 2008 kello 14.04 (EET)
Tuo väestöosuuksien kehitys on kyllä kiinnostava, mutta jonkun olisi perehdyttävä asiaan. Pitäisi tietää mitä oikeasti on kysytty (kieli/etnisyys/kansallisuus). Oletan, että alkuperäislähteet olisivat kohtuullisella vaivalla löydettävissä ainakin nykytilanteen osalta, niin selvittäisiin yhdellä käännöksellä. Neuvostoliitossa taidettiin rekisteröidä nimenomaan etnisyys (milläköhänlie määritelmällä), nykyään luokittelu voi olla toinen eikä näitä lukuja pitäisi käsitellä samanarvoisina ellei asiasta löydy tutkijan tekstiä.
Väestölaskennan kysymykset löytyvät osoitteesta [2] ja valikosta löytyy tuloksia (englanniksi ilmeisesti suurinpiirtein sama). On kysytty sekä kansalaisuutta, "etnistä kansallisuutta" (ah, ajattelin kansalaisuutta lukiessani "kansallisuus") että (vapaaehtoisena) kielitaitoa. Poistamani taulukko saattoi olla aivan oikea, mutta tiedot pitäisi varmistaa ja viitteet (ja mahdollisesti eri märitelmän tiedot) kirjoittaa niin että selvästi näkee mitä mikäkin luku tarkoittaa ja mistä se on haettu.
--LPabo 16. joulukuuta 2008 kello 14.34 (EET)
No nyt siellä on oikein Viron suurlähetystön sivuilta hankittu "Kansalaisuudet Virossa" -taulukko. Riittänee oikein hyvin toistaiseksi :) –Jepse 2. tammikuuta 2009 kello 19.30 (EET)

Toiset tutkimukset[muokkaa wikitekstiä]

Ette viittis kertoa, mitä nuo toiset tutkimukset on, joiden mukaan venäläisväestöä ei sorreta? Ehdottomasti liian epämääräinen tieto. Jos viitataan vain johonkin "toisiin tutkimuksiin". --88.195.104.180 22. maaliskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Taulukko näyttäisi tekevän koko artikkelin loppuosasta mallinetta.[muokkaa wikitekstiä]

Kun artikkelia yrittää muokata, niin väestötaulukosta eteenpäin koko artikkeli on yhtä mallinetta.--188.238.61.238 27. huhtikuuta 2017 kello 17.08 (EEST)