Keskustelu:Syklitsiini

Artikkeli Syklitsiini on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
1.–3.9.2011	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
8.–25.9.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu
25.9.–9.10.2011	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Siivosin huumehöpinää ja lisäsin viitteitä, muuten artikkeli oli jo alun perin aikalailla kunnossa. Lupaavaksi? --Iisak Lehtinen 1. syyskuuta 2011 kello 19.55 (EEST)

Käy lupaavaksi. --Lakritsa 1. syyskuuta 2011 kello 23.49 (EEST)

Merkkaan ja arkistoin. --Iisak Lehtinen 3. syyskuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yleinen pahoinvointi- ja huimauslääkkeenä sekä päihteenä käytettävä antihistamiini. Artikkeli alkaa olla mukavan laaja, ja ajattelin kehittää korkeammalle statukselle. Eli mitkä kohdat vaativat kansantajuistamista, entä mistä osa-alueesta kaivataan lisää tietoa? Lähdeteosvinkkejä? --Iisak Lehtinen 8. syyskuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Tiukkaa tekstiä on. Kiinnostavia voisivat olla aineen keksiminen ja historia sekä käyttömäärät ja niiden muutokset maailmanlaajuisesti. Lähteitä näille en heti keksi. --Höyhens 9. syyskuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

Jeps. En löytänyt verkkolähteitä tai pikaisesti katsottuna kirjastosta mitään aiheesta, mutta katson lähiaikoina kunnolla... kaipa siitä jotakin arkistotietoja on pakko löytyä. --Iisak Lehtinen 9. syyskuuta 2011 kello 16.47 (EEST)

KVG auttoi kivasti. --Iisak Lehtinen 9. syyskuuta 2011 kello 22.30 (EEST)

Paranee koko ajan. Nyt tuli mieleen että vielä 2009 Pharmacassa on väite että eritystä äidinmaitoon ei ole tutkittu (sic!). Onko uudempaa tietoa ja ellei niin tämänkin voisi mainita artikkelissa. (tuskin se paljon erittyy kun tuntuu pikemmin metaboloituvan, mutta silti..) --Höyhens 12. syyskuuta 2011 kello 12.00 (EEST)

Se on myös 2010:ssä, ja ei pikaetsinnällä ole uutta tietoa. Asia on mainittu sivuvaikutukset-osiossa. Edit: Kannattaa käyttää selaimen hakutoimintoa artikkelisivulla (yleensä kai Ctrl+F -näppäinyhdistelmällä saa) niin ei jää huomaamatta jos tieto on eri paikassa kuin odottaisit. Pahoittelut, jos toistelen itsestäänselvyyksiä =D --Iisak Lehtinen 13. syyskuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Niin ja sitten toisekseen kun antihistamiineista puhutaan, H1- ja H2-salpaajat tulisi erottaa toisistaan. Tämähän on nimenomaan H1-salpaaja. --Höyhens 12. syyskuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Lukee vaikutusmekanismiosiossa, tarkoitatko siis että pitäisi kertoa määritelmässä ja puhuttaessa muista antihistamiineista, vai? --Iisak Lehtinen 13. syyskuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Hmm, ehkä kun linkki on kuitenkin artikkeliin antihistamiini niin sitä voisi parantaa. En edes tiedä käytetäänkö H2-salpaajista yleisesti antihistamiini-nimitystä vai ei. Itselläni ei ole tapana käyttää, mutta selvyyden vuoksi asiat kannattaisi erottaa. Tämähän on tietenkin vain tätä artikkelia sivuava asia tosin. --Höyhens 14. syyskuuta 2011 kello 15.41 (EEST)

Terveyskirjastoa pikaselattuani näyttäisi siltä että voidaan käyttää H2-salpaajistakin, mutta lähinnä H1:stä. Katson parempia lähteitä noille alatyyppien nimityksille ja määrittelyille ja parannan antihistamiini-sivua. Minulle on vähän epäselvää, että olisiko syklitsiini-artikkelissa parempi laittaa johdantoon "H1-antihistamiini" vai pelkkä "antihistamiini"; mitä sanot? --Iisak Lehtinen 14. syyskuuta 2011 kello 16.28 (EEST)

En sisällyttäisi artikkeliin tietoja lääkevalmisteiden apuaineista tai tablettien ulkonäöstä. Kirjoittaisin valmisteiden saatavuudesta yleisemmällä tasolla kuin vain Suomen reseptivapaasta saatavuudesta. --PeeKoo 12. syyskuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Tietenkin mainosmaisuutta on syytä välttää mutta kuten olemme nähneet nämä adjuvantit ovat joskus varsin kriittisiä. --Höyhens 12. syyskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Tämän artikkelin aihehan on lääkeaine eikä lääkevalmiste. Käsittääkseni sidosaineet ovat aika lailla samoja eri valmisteissa, joten niiden käsittely kuuluisi Tabletti-artikkeliin. --PeeKoo 13. syyskuuta 2011 kello 16.31 (EEST)

Historia-osiossa on reseptitilanteesta maininta, jonka voi tarvittaessa siirtää tai kopioida muuallekin; IMHO Suomen mainitseminen esimerkkinä on in. Myös Vertipam-valmisteen yleiset tiedot on selostettu tuolla, vaikka niissä muut aineet ovat yhtä paljon osallisina kuin syklitsiini; tiedot on kuitenkin IMHO parempi laittaa tuonne kuin tehdä artikkeli "Syklitsiini–diatsepaami–nikotiinihappo-yhdistelmävalmiste", vaikkakin on jo Parasetamoli–kodeiini-yhdistelmävalmiste (Panacod) että ei sekään poissuljettava vaihtoehto ole. Näissä puitteissa tablettien kuvaukset, samoin kuin mahdollisuus yliherkkyyteen tablettien muille aineille kuuluvat tuohon, kun puhutaan nimenomaan Marzine/Vertipam-tableteista, mistä vähintään pieni maininta muiden sivuvaikutusten yhteydessä. Tabletti-artikkelissa voi selostaa asiasta yleisesti. Myös tabletin koodi on erittäin hyödyllinen tieto. --Iisak Lehtinen 13. syyskuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Tieto, joka on merkittävää lääkkeen tuoteselosteen kannalta, ei välttämättä ole merkittävää Wikipedian kannalta.

Artikkelin ei tulisi käsitellä lääkevalmisteita kuin yleisellä tasolla. Eri maissa kauppanimet voivat vaihdella. Myös lääkkeiden sallitut käyttöaiheet voivat vaihdella maittain. Sanamuoto "annostus on yleensä yksi tabletti kolmesti vuorokaudessa" on erittäin ongelmallinen, sillä Vertipam on reseptivalmiste eli annostuksen määrää aina lääkäri ja annostus saattaa vaihdella käyttöaiheesta ja potilaasta riippuen.

Tablettien ulkonäkö ja säilytysohjeet eivät mielestäni ole tietosanakirjamielessä merkittäviä. Aiheesta muualla -osioon voi lisätä linkin tuoteselosteisiin. --PeeKoo 14. syyskuuta 2011 kello 19.12 (EEST)

Vielä lisäyksenä aiheesta on keskusteltu täällä, missä olevaan Käyttäjä:Hehkuviinin näkemykseen yhdyn: "lääkkeiden tablettikoot ja muut jatkuvasti vaihtuvat ominaisuudet eivät mielestäni kuulu tietosanakirjan artikkeliin". --PeeKoo 14. syyskuuta 2011 kello 19.18 (EEST)

Tuo annostuskohta käsittelee (Marzine-)itsehoitotabletteja, joten vaihdoin siihen selvennykseksi että "itsehoitovalmisteiden annostus"; Vertipamista kertovassa osiossa kerrotaan erikseen sen annostelun poikkeavuudet. Edit: Niin ja tuossa toisessa maininnassahan on jäljessä teksti, että vakioannoksesta poiketaan lääkärin ohjeen mukaan, mutta vakio/yleisannostus on juuri tuo, kuten sivuilla mainitaan. Otin tarkemmat yksittäiskuvaukset konsensuksella pois. Tabletin koodi on tarpeellinen; monet nimenomaan etsivät niitä, eikä siksi ole syytä piilottaa linkkien taakse. Osion, joka kertoo Vertipam-valmisteesta, tulee kertoa kaikki sen käytössä huomioonotettavat seikat, kuten siinä nyt onkin. --Iisak Lehtinen 14. syyskuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Nyt mikään ei pistä pahasti silmään. Annostuksesta ja laktoosista kertovan kappaleen voisi kyllä poistaa. Kannattaa muistaa, että ihmiset eivät hae näitä tietoja tietosanakirjasta vaan tuoteselosteesta. Lisäksi koostumukset ja käyttöohjeet voivat muuttua milloin tahansa, joten ainoa turvallinen tapa saada ajantasaiset tiedot on tuoteseloste.

Johdannossa mainitsisin "myydään kauppanimillä Marezine (Yhdysvalloissa) ja Marzine (Euroopassa)" ja jättäisin yhdistelmävalmisteesta kertovan tekstin kokonaan pois johdannosta, koska se ei ole niin keskeistä asiaa. --PeeKoo 14. syyskuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Tuo yhdistelmävalmistemuoto on merkittävimpiä lääkkeen käyttötarkoituksia, joten kyllä se mainita tulee johdannossakin, joskin tuotemerkin voin muuttaa vähemmän korostetuksi. Muistetaan myös, että Euroopassa on muitakin kauppanimiä kuin nuo, esimerkiksi muistaakseni UK:ssa päänimike on Valoid. Muutin määritelmäkappaletta jonkin verran.

Otin nyt sen laktoosin pois; saahan sen takaisin, jos kovin moni sitä sinne myöhemmin kaipailee. Lääkkeen vaikutukset elimistöön, eli mukaanlukien annostus, ovat melko vakioita eivätkä muutu ajan kuluessa radikaalisti, joten nykyiset annossuositukset kuuluvat tähän siinä missä muuallekin. --Iisak Lehtinen 14. syyskuuta 2011 kello 20.34 (EEST)

[1] Tämän pohjalta aion tehdä vielä juttua... --Iisak Lehtinen 14. syyskuuta 2011 kello 21.40 (EEST)

Hyvä. Laktoosia ei muuten kaikissa lääkkeissä ole, mutta jos puhutaan syklitsiinistä ei siitä tarvitsekaan puhua. Pikku hiljaa on heitellyt kuitenkin kysymys, miksi näin vähän tutkitulta vaikuttava lääke on käsikaupassa. En sitä tässä väsyksissä bongaa artikkelista, mutta aspekti olisi mielenkiintoinen. Lisäksi Suomi-näkökulma paistaa vähän silmään silloin kuin puhutaan maassa myytävistä valmisteista. --Höyhens 20. syyskuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Siis löytyy niistä sieltä tuon historiallisen taustan osalta ja muualla myytäviä valmisteitakin on käsitelty - Vertipamin tapaisia valmisteita lienee muissakin maissa, mutta asian esittely ei ole välttämätöntä ellei nimenomaan siinä ole jokin osoitettu tai epäilty suosion syy. --Höyhens 20. syyskuuta 2011 kello 22.48 (EEST)

No lääkeaine on ollut niin hyvin siedetty, eikä käyttöönotolle ole havaittu sivuvaikutuksia, että ei vanhaa hyväksi havaittua tekijää ole ollut syytä poistaa käsikaupasta. Historia-osion lopussa on maininta tästä nopeasta leviämisestä ja käyttöön jäämisestä, myöhemmin siedettävyydestä (edit: yhdistelin vähäsen). Säädin tuota Vertipam-kohtaa. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 22.55 (EEST)

Juu. Tämän vuoksi en ehdota tehtäväksi mitään, mutta tietänetkin yleisen urbaanin legendan, luultavasti tosiasian, että Aspirin ei olisi käsikauppalääke ellei se olisi niin vanha.. --Höyhens 20. syyskuuta 2011 kello 23.04 (EEST)

Jeps, ja jos syklitsiinistä on tämänkaltaista juttua ihan lähteineen (siis merkittävää) niin voi siitäkin mainita vaikka historia-osiossa. Yleistajuistan vielä vaikutusmekanismi-osiota (mitä ovat sisäkorva ja ruokatorven sulkijalihas, yms.), samoin päihdekäytöstä voisi ehkä kirjoittaa lisää. Suositelluusäänestyksen voinee avata tällä viikolla. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Mielestäni voi. En ole sitä oikolukenut juuri nyt, mutta kun tässä on keskeiset vaikutusmekanismitkin oikein kuvin esitettyinä niin eiköhän tästä saan vähintään HA:n. Linkkejä en ole tarkistanut, mutta niissä pitää käyttää luottamusta, jota alkaa tämmöisissä asioissa olla :) --Höyhens 20. syyskuuta 2011 kello 23.16 (EEST)

Nyt artikkelissa lukee, montako milligrammaa yhdistelmävalmisteessa on eri lääkeaineita. Mutta mahtaako milligrammamäärä riippua valmisteesta, eli päteeköhän se vain Vertipamiin? Joko kappaleen alussa voisi mainita että puhutaan Vertipamista tai sitten voisi ottaa vahvuudet pois. --PeeKoo 20. syyskuuta 2011 kello 23.11 (EEST)

Tuommoiset on tietenkin selkiinnytettävä. --Höyhens 20. syyskuuta 2011 kello 23.16 (EEST)

Siirtelin nuo yksityiskohdat koskemaan vain Vertipamia. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 23.19 (EEST)

Viitemallineiden viitattu-parametrit ovat kivasti unohtuneet joka kohdasta... houkuttaisi huijata ja pistää kaikki tälle päivälle. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Liekö tuo ongelma jos linkit toimii.. --Höyhens 22. syyskuuta 2011 kello 12.32 (EEST)

No juu... joka tapauksessahan ne pitää hävittää, jos sivut kaatuvat lopullisesti. --Iisak Lehtinen 22. syyskuuta 2011 kello 13.45 (EEST)

Jaa, mitenhän noita ikilinkkejä voisi hyödyntää? --Höyhens 22. syyskuuta 2011 kello 14.33 (EEST)

En ihan ymmärtänyt mitä hait. Ulkoisiin sivuihin (muut kuin WP) ei voi tehdä ikilinkkiä. Paitsi että voi ne tietysti muuttaa Internet Archive -linkeiksi, mikäli siis joskus kaatuvat. --Iisak Lehtinen 22. syyskuuta 2011 kello 16.07 (EEST)

Tuotapa hain, käytin väärää termiä.. --Höyhens 22. syyskuuta 2011 kello 19.33 (EEST)

Joo, mutta toistaiseksi kaikki linkit lienevät kunnossa. Säädän vielä vähän tuota ja mahdollisia muita pikkuasioita ennen äänestystä. --Iisak Lehtinen 22. syyskuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Ja minä lupaan oikolukea sen. --Höyhens 22. syyskuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Kiitoksia. Noin pitkään juttuun pääsee joskus pujahtamaan älyttömiä huolimattomuusasiavirheitä.. --Iisak Lehtinen 22. syyskuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

np, yhteinen projekti --Höyhens 22. syyskuuta 2011 kello 19.52 (EEST)

Ehdotan suositelluksi ja arkistoin vertaisarvioinnin. Jatkokommentit lähetettäköön äänestyssivulle. --Iisak Lehtinen 25. syyskuuta 2011 kello 13.27 (EEST)

"Suurilla annoksilla"? Eikö essiivi ole oikeampi vaihtoehto (suurina annoksina)? Adessiivin merkitys käy tietenkin ilmi asiayhteydestä, mutta siinä on kuitenkin sama sävy kuin esim. "aiheuttaa yli 45-vuotiailla/-lle sitä ja tätä". Kyse on sentään suositellusta artikkelista, joiden kielen pitää olla mahdollisimman puhdasta. Drefer 25. lokakuuta 2011 kello 17.00 (EEST)

Sydäntoksisuus ja aivovauriot

Tietääkö kukaan lähdemateriaaliksi kelpaavaa paikkaa mistä tulevat ilmi yliannostusten aiheuttamat mahdolliset aivovauriot ja sydäntoksisuus? Olen kuullut jossain keskustelupalstoilla puhuttavan mutta lienee hyvä mainita jos ei ole täyttä huuhaata. --Styroks 26. lokakuuta 2011 kello 09.59 (EEST)

Tarvittaisiin joku lähde, joka osoittaisi edes noiden legendojen olevan olemassa; pelkästään foorumeiden perusteella ei voi kirjoittaa yhtään mitään. Muskariiniantagonistit voivat hyvin suurina annoksina aiheuttaa nodaalirytmin, joka on harvoin hengenvaarallinen.[2] Aineen sydäntoksiset yhteisvaikutukset on jo selostettu artikkelissa. Erowid-tietokannan antikolinergejä yleensä käsittelevässä artikkelissa on selitetty yleisimmän kuolinsyyn olevan hengityslama, ja että sydänviasta kärsivän ei tule käyttää deliriantteja (se voikin aiheuttaa vakavampia rytmihäiriöitä, mitä voi selittää tarkemmin antikolinergi-artikkelissa); sitä voinee varovasti käyttää joidenkin harhakäsitysten oikaisuun.[3] Aivovaurioista on selitetty (tai siis harhakäsitykset oikaistu) lähteineen antikolinergi-artikkelissa. Ehkä paras ratkaisu olisi viitata selvemmin siihen tyyliin "lue lisää artikkelista antikolinergiset haitat"? --Iisak Lehtinen 26. lokakuuta 2011 kello 15.44 (EEST)