Keskustelu:Suomenruotsalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Arkistoitu keskustelu

  • Arkisto (15. huhtikuuta 2005 – 8. heinäkuuta 2008)
  • Arkisto II (11. kesäkuuta 2008 – 14. marraskuuta 2008)
  • Arkisto III (14. marraskuuta 2008 – 15. joulukuuta 2008)
  • Arkisto IV (15. joulukuuta 2008 – 14. elokuuta 2009)

Kuka on suomenruotsalainen?[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni on kyseenalaista oliko J. Sibelius suomenruotsalainen. Olen kuullut, että hän polveutui osittain suomenruotsalaisista, osittain kielensä vaihtaneista suomalaisista. Hänen äidinkielensä oli ruotsi, mutta hän oppi suomen kielen erittäin hyvin. Käyttäjä:Lito 4. syyskuuta 2009 kello 20.11 (EEST)[vastaa]

Aika moni suomenruotsalaisista polveutuu kieltään vaihtaneista, ainakin Etelä-Suomessa. Koska hänen äidinkielensä on ruotsi ja suomenruotsalaisuutta ei nykyisin määritellä virallisesti muulla tavoin, en näe sitä ongelmaa jonka sinä näet. Ja suomenruotsalaisiksi ei lasketa vain niitä jotka eivät osaa puhua suomea. J.K Nakkila 13. syyskuuta 2009 kello 11.05 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Sen sijaan jättäisin kuvakoosteesta pois J. V. Snellmanin, joka ei missään vaiheessa uraansa itseidentifioitunut suomenruotsalaiseksi. Suomenruotsalainen identiteetti syntyi vasta 1800-luvun lopussa, jolloin Snellman oli levännyt haudassaan jo vuosia. Tämän vuoksi hänen esittämisensä suomenruotsalaisena on anakronistista. --M. Porcius Cato 13. syyskuuta 2009 kello 13.19 (EEST)[vastaa]
Onhan hän sentään syntynyt Tukholmassa? J.K Nakkila 14. syyskuuta 2009 kello 00.54 (EEST)[vastaa]
Tuohan viittaa tavalliseen ruotsalaisuuteen eikä suomenruotsalaisuuteen. Jaakko Leinonen 16. syyskuuta 2009 kello 22.10 (EEST)[vastaa]
Miten syntymäpaikka asiaan vaikuttaa?--130.234.68.223 14. syyskuuta 2009 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Snellmanin syntymäpaikka osoittaa oikein hyvin, miten häilyvä kansallisuuden käsite oikeastaan 1800-luvun alussa vielä oli. Snellman syntyi Ruotsin pääkaupungissa Ruotsin kuninkaan alamaiseksi, joten häntä saattoi tuolloin pitää ruotsalaisena. Aikalaisten näkemyksen mukaan Snellmanin vanhemmat olivat kuitenkin yksiselitteisesti suomalaisia, sillä he olivat kotoisin Pohjanmaalta ja Tukholmassa vain tilapäisesti. Snellman kävi koulunsa Oulussa ja oppi suomen varsin hyvin. Snellmanin kohdalla "suomalaisuus" on maantieteellinen ja "ruotsalaisuus" kielellinen käsite. "Suomenruotsalaisuus" sopii häneen heikosti, sillä tuota väestöryhmää ei Snellmanin elinaikana ollut olemassa. (Siis oli toki Suomessa asuvia ruotsinkielisiä, mutta he eivät tunnistaneet muodostavansa yhtä yhtenäistä väestöryhmää.) --M. Porcius Cato 17. syyskuuta 2009 kello 18.41 (EEST)[vastaa]
Jos hän kerta oikeasti oli selvästi suomalainen voi hänet kai tuosta poistaa, kunhan pistätte jonkun tilalle. Paitsi että hänen wikiartikkelissa lukee että ainakin hänen isänsä oli ruotsin kielinen, ja äidinkään nimi ei ollut suomalainen? J.K Nakkila 17. syyskuuta 2009 kello 19.58 (EEST)[vastaa]
Yritetään nyt vielä vääntää rautalangasta: Ennen 1800-luvun loppua kieli ei määrittänyt suomalaisuutta. J. V. Snellman itsekin oli pikemminkin ruotsin- kuin suomenkielinen, mutta hän kuitenkin piti itseään suomalaisena. Ruotsalaisena hän ei itseään pitänyt ja suomenruotsalaisuuden käsitettä hän ei edes tuntenut. Hän oli siis selkeästi 1800-luvun suomalainen. 1800-luvun suomalaisuus oli erilainen ilmiö kuin tämä nykyinen suomalaisuus. Nykyaikaisten käsitteiden pohjalta ei pidä edes yrittää määritellä historiallisten ihmisten kansallisuutta.--195.237.90.72 18. syyskuuta 2009 kello 12.39 (EEST)[vastaa]
Eli ketään ennen 1800-lukua syntynyttä ei voi samalla logiikalla pitää suomalaisena koska suomalaista kansallisidentiteettiä ei ollut olemassa? J.K Nakkila 18. syyskuuta 2009 kello 23.59 (EEST)[vastaa]
Identiteetin mielessä "suomalaisuus" on ollut olemassa ehkä 1500-, viimeistään 1700-luvulta alkaen. Kyse on kuitenkin tuolloin maantieteellisestä käsitteestä. Sellaista "suomalaisuutta", jonka puolesta olisi haluttu elää ja kuolla, on ollut vasta 1800-luvulta alkaen. Suurelta osin J.V. Snellmanin ansiosta. --M. Porcius Cato 19. syyskuuta 2009 kello 21.01 (EEST)[vastaa]
J.V Snellmanin äidinkieli oli ruotsi ja hän asui Suomessa, koska vain harvat määrittelevät suomenruotsalaisuutensa etnisyyden perusteella en näe ongelmaa hänen luokittelemisessaan suomenruotsalaiseksi. J.K Nakkila 20. syyskuuta 2009 kello 19.41 (EEST)[vastaa]
Ole näkemättä sitten, mutta minä taas näen selvän ongelman. Suomenruotsalaisuudessa ei kokonaisuutena ottaen ole kyse pelkästään kielestä vaan myös jonkinlaisen erillisidentiteetin omaavasta ihmisryhmästä, eikä Snellman mieltänyt kuuluvansa siihen ryhmään. Mitä tulee aiempaan kysymykseesi, niin on aivan totta, ettei suomalaisiakaan ollut olemassa ennen suomalaisen identiteetin syntyä. Nykyiset historiantutkijat ajattelevat juuri tällä tavoin. Etnisyydessä on kyse nimenomaan tietoisesti ylläpidetystä ja ilmaistusta identiteetistä. --Toiminnot:Muokkaukset/130.234.68.223 21. syyskuuta 2009 kello 12.08 (EEST)
En ymmärrä MCpontuksen argumenttiä. Suomalainen identiteetti ja kansallisuus syntyi myös vasta 1800-luvun lopussa, aiemmin hämäläisten arkkivihollinen, karjalaiset, jakoivatkin yhtäkkiä yhteisen kansallisen identiteetin. Myös saksalainen ja italialainen kansallisuus ovat verrattain uusia ilmiöitä. Kielenvaihto teorioita levittelevät usein suomalaiset ultra-nationalistit, tyypillinen suomenkielisten tutkijoiden tapa on ollut merkata kaikki Suomessa ennen kirkonkirjojen syntyä maassa olleet suvut "suomalaisiksi" vaikka tulisivat täysin ruotsinkielisiltä alueilta.
Sibeliuksen isän tausta on vielä hämärän peitossa, mutta hänen äitinsä oli niin kutsuttu "rantaruotsalainen" Loviisasta. Joten Sibelius nyt ei ainakaan ollut kielenkääntäjä, hänen äidinkielensä oli ruotsi.
Mitä tulee Snellmanniin niin voidaan helposti todeta hänen olleen (suomen)ruotsalainen sanan etno-linguistisessä mielessä. Hänen sukunsa kanta-isä saapui Svenskfinlandiin, Vaasaan Manner-Ruotsissa 1650-luvulla. Itse-asiassa koko suomalaisuus luotiin Pohjanmaan rantaruotsalaisten keskuudessa ja vieläpä kirkonkirjojen jälkeen muuttaiden ruotsalaissukujen jälkeläisten toimesta, Yrjö-Koskinen (synt. Forsman) oli yksikielisesti ruotsalainen Vaasasta, suku oli aiemmin emigroitunut Ångermanlandista. Tengström oli muistaakseni Kokkolasta, ja suku Taalainmaalta. Arwidssonin syntypaikkaa en muista, mutta hänenk suku oli Länsi-Göötanmaalta lähtöisin.JFK 22. syyskuuta 2009 kello 15.18 (EEST)[vastaa]
Snellman oli todellakin "suomenruotsalainen" sanan etnolingvistisessä mielessä. Valitettavasti olet suunnilleen ainoa tätä näkökulmaa nykypäivänä vakavasti kannattava yksilö. Suomenruotsalaisuus on ilmiö, johon kuuluvat itseään suomenruotsalaisina pitävät. Suomenruotsalaisuutta ei siis ollut missään sosiaalisessa tai sosiologisessa mielessä ennen 1800-luvun loppua. (Suomalaisuus syntyi maantieteellisenä käsitteenä 1500-luvulla ja sai nykyisen alueellisen merkityksensä viimeistään 1700-luvulla. Saksalaisuus ja italialaisuus tunnettiin maantieteellisinä käsitteinä jo myöhäiskeskiajalla.)
Argumenttini on siis se, ettei kenenkään ihmisen, joka vaikutti ennen Axel Olof Freudenthalia, voida sanoa olleen suomenruotsalainen. --M. Porcius Cato 22. syyskuuta 2009 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Vahvoja näkemyksiä, sanotaan näin että Suomessa oli varmasti (Suomen)ruotsalaisia ennen Freudenthalia. Itämerellä oli yhtenäinen ruotsinkielinen, ruotsalainen rannikkokulttuuri, joka ulottui aina Gotlannista Pernajaan, ja Mälarista Kokkolaan. Tästä tosin ei varmasti löydä paljoa materiaalia suomenkielisten tutkijoiden suunnalta, jotka yleensä heivaavat "finne" konseptin puolesta.
No, mieten Snellman asiaa, ja omasta mielestä on myös parempi ettei häntä taulussa ole. Luin juuri Reinhold Enqvistin pamfletin kielisodista (Varför språkstrid i Finland - därför, 2008 http://www.kolumbus.fi/helena.enqvist/BOCKERNA/Varfor_sprakstrid_i_Finland_-_Darfor!.html), ja tajusin, että olisihan se aika sarkastista, jos mies kuka halusi tuhota koko suomen ruotsalaisen kansallisuuden pakkoassimiloinnin muodossa, ja näin ollen kieltää kielivähemmistön existentiaalisen oikeuden omaan kulttuuriinsa esitettäisiin "suomenruotsalaisena". Ihan hyvä vain, että mies on poissa. Hänen hegelistisestä fanatismista ovat suomenruotsalaiset saanet kärsiä aina tähän päivään astiJFK 23. syyskuuta 2009 kello 18.27 (EEST)[vastaa]
Eikä tarvii 46.254.98.210 17. tammikuuta 2024 kello 17.56 (EET)[vastaa]
Sekoittaakseni pakkaa voisin vielä lisätä tähän että termin "suomenruotsalainen" keksi mies nimeltä Rolf Pipping (http://sv.wikipedia.org/wiki/Rolf_Pipping) joka syntyi Saksassa 1889 ja kuoli Suomessa 1963. Hän oli kielitieteilijä Åbo Akademin yliopistossa ja ehdotti termiä vuonna 1912 lehdessä Studentbladet. A.O. Freudenthal (hänkin osittain saksalainen) kuoli vuonna 1911 ja piti luultavasti itseään ruotsalaisena, tai itäruotsalaisena. Eli, voiko retroaktiivisesti kutsua edes Freudenthalia suomenruotsalaiseksi? Hufvudstadsbladetissa (2/10 2004) suomenruotsalainen etnologianprofessori Bo Lönnqvist huomautti anakronistisesta ongelmasta kutsua esim. taiteilijaa Albert Edelfeldtiä suomenruotsalaiseksi, vaikka hän olikin aikoinaan Suomessa asuva ruotsinkielinen. Lehden päätoimittajan Björn Månssonin mielestä (Hbl 4/10 2004) tämä ei ole ongelma koska sana "suomenruotsalainen" nykypäivänä tarkoittaa "ruotsia puhuvaa suomalaista". Professori Fred-Göran Karlsson huomatti myöhemmässä lehdessä (Hbl 8/10) että Månsson on yksinkertaistanut sanan tarkoituksen. Hänen mukaansa Pipping sekä kirjalijat kuten Arvid Mörne liittivät sanaan myös kansallisen ulottuvuuden. Karlsson viittaa kirjaan nimeltä "'Finlandssvensk' - kring ett begrepps historia", jonka on kirjoittanut eräs Olof Mustelin (http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/edelfelt.pdf). Jörn Donnerkin kertoi 1980 julkaistussa kirjassa välttävänsä sanaa suomenruotsalainen ja kertoi kutsuvansa itseään seuraavin sanoin; "finne som talar svenska", eli "suomalainen joka puhuu ruotsia". Karlssonin mukaan Edelfeldt olisi ollut enemmän Donnerin linjalla kun Månssonin. Mutta, mikä nyt sanoo että sanan tarkoitus EI voisi muuttua vuosien varrella. Onhan monet muutkin sanat saaneet uutta sisältöä ajan myötä. Toki, anakronistinen ongelma on silti siellä. Kommentin jätti 85.229.47.178 (keskustelu – muokkaukset)
Voi olla että monet ruotsinkieliset kutsuivat itseään "suomalaisiksi" kun muuta termiä ei löytynyt, paitsi "ruotsalainen", mutta Ruotsissa ei enää asuttu. Joidenkin svekomaanien jyrkkä asenne suomenkielisiä kohti luultavasti myös vaikutti siihen että moni ruotsinkielinen otti etäisyyttä "ruotsalaisuudesta", samalla tavalla kun otettiin etäisyyttä eräiden fennomaanien jyrkästä asenteesta. Pitää myös muistaa että "ruotsalaiset" eivät olleet ainoa poliittinen voima joka halusi pitää ruotsin kielen Suomessa. Myös liberaalinen puolue puolusti ruotsia kielenä, mutta he olivat myös suomen kannalla. Heillä oli sovinnollinen linja. Suomen kieli piti nostaa samalle tasolle kun ruotsin kieli ja kumpaakaan ei pitänyt syrjiä. Tästä syystä Snellman syytti liberaaleja ruotsalaisen puolueen hännystelijöiksi. Kun Liberaalit hiljalleen kuihtui kieliriidan takia suuri osa liberaaleista liittyivät ruotsalaiseen puolueeseen, ja siitä nykyinen Rkp sai alkunsa. Toinen osa perusti hiljalleen nuorsuomalaisen puolueen, joka toimi yhteisrintamassa ruotsalaisten kanssa venäläistämistä vastaan. Eli aika monimutkainen tausta tällä koko "kuka on mitäkin"-keskustelulla on.Kommentin jätti 85.229.47.178 (keskustelu – muokkaukset)

Snellman pois, kuka tilalle?[muokkaa wikitekstiä]

Joo, oli hyvä että ollaan yhtämieltä Snellmannin osalta. Muuten hyvä taulu, mutta itse ajattelisin, että Clas Anderssonin voisi vaihtaa, vaikkapa johonkin suomenruotsalaisen modernismin tekijään, kirjallisuuden alalla. Edith Södergranin voisi olla hyvä esimerkki, ja vieläpä toisi hieman paremman sukupuoli balanssin kuvatauluun. Suomenruotsalainen modernismi on suomen mielenkiintoisin kirjallisuuden liike, kuten Helsingin sanomat muutama päivä sitten kirjoitti; se on myös ainoa nykykulttuurin-ilmiö, joka on levinnyt Suomesta Ruotsiin.JFK 23. syyskuuta 2009 kello 17.04 (EEST)[vastaa]

No, itse ajattelin Clas Anderssonin tasapainottavan kuvakavalkadia poliittisesti ja tieteenaloittain. Nyt kuvissa on Mannerheim (rkp, sotilas ja valtiomies), Svinhufvud (kok, juristi ja valtiomies), Sibelius (oikeistolainen säveltäjä), Tove Jansson (lib tai rkp, kirjailija) sekä Linus Torvalds (ei puoluekantaa, tietojenkäsittelytieteilijä). Kuvakavalkadissa ovat siis vahvasti edustettuna oikeistolaiset humanistit (Mannerheim, Svinhufvud, Sibelius ja Jansson). Andersson, joka on vasemmistolainen luonnontieteilijä (sekä myöskin runoilija), tasoittaa asetelmaa kummasti. --M. Porcius Cato 23. syyskuuta 2009 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
No, ei kai nyt politiikalla niin suurta merkitystä ole. En itse edes miettinyt henkilöiden poliittista puoluekantaa. No kai se joillekin on tärkeä juttu. Clas Andersson on ihan ok, mutta ajattelin vain, että parempiakin vaihtoehtoja olisi. No, ehkä Clas Andersson on kuitenkin tutumpi suomenkielisille kuin vaikkapa Edith Södergran. Mutta olisi hyvä jos kuudesta tyypistä edes kaksi olisi naisia.JFK 23. syyskuuta 2009 kello 18.25 (EEST)[vastaa]
Kaikki kunnia Södergranille, mutta ehkä yksi ruotsinkielinen naiskirjailija riittää galleriaan. Toisaalta mielestäni riittäisi sekin, jos galleriassa olisi vain yksi suomenruotsalainen tasavallan presidentti. Svinhufvud pois? Galleriasta puuttuvat suomenruotsalaiset talouselämän vaikuttajat, suomenruotsalaiset urheilijat (Claes Thunbergista Janne Holmeniin), suomenruotsalaiset naispoliitikot (Tekla Hultinista Elisabeth Rehniin) ja suomenruotsalaiset tiedemiehet. Jos Sikapää poistetaan, niin tilalle olisi ehkä kiva saada joku nykyajassa vaikuttava suomenruotsalainen nainen. Anderssonia en poistaisi, jottei galleria painotu liikaa oikeiston ikoneihin ja historiallisiin hahmoihin.--Kaikenlaisia 25. syyskuuta 2009 kello 08.25 (EEST)[vastaa]
Kannatetaan. Svinhufvud af Qvalstadt pois, ja vaikkapa joku nyjyajan s.ruotsalainen naispolitiikko tilalle. Esim Rehn.JFK 25. syyskuuta 2009 kello 10.09 (EEST)[vastaa]
Rehn lienee niistä tunnetuin. Jos Svinhufvud poistetaan ja Rehn tuodaan tilalle, niin sitten galleriassa on kaksi naista ja samalla sekä vasemmistolainen että oikeistolainen nykyvaikuttaja. Jos joku ei sulata pressan korvaamista vaalit hävinneellä pressaehdokkaalla, niin vastaus kuuluu että gallerian tarkoitushan ei ole kuvata kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpia suomenruotsalaisia vaan esitellä joukko mahdollisimman erilaisia suomenruotsalaisia vaikuttajia.--130.234.68.224 25. syyskuuta 2009 kello 14.34 (EEST)[vastaa]
Rehnistä ei vain näytä olevan kunnon kuvaa Commonsissa. J.K Nakkila 25. syyskuuta 2009 kello 16.18 (EEST)[vastaa]

Millä perusteella P.E. Svinhufvud on luokiteltu suomenruotsalaiseksi? Tiettävästi hän ei koskaan käyttänyt itsestään tätä ilmaisua. Hän syntyi ja eli pääosan elämästään suomenkielisessä ympäristössä. Kävi koulunsa suomen kielellä. Poliittisesti oli suomenmielinen ja toimi aitosuomalaisessa kokoomuspuolueessa. Ruotsin, venäjän ja saksan kieliä oli opiskellut ja käytti niitä sujuvasti, kun se oli virkaa tai kansakunnan asioita hoitaessa tarpeellista. Hän on aivan väärässä seurassa tuossa suomenruotsalaisluettelossa. --Mattuusi 23. kesäkuuta 2010 kello 01.06 (EEST)[vastaa]

Tästä osasta puuttuu nyt kokonaan iskelmällis-/viihdetyyppisemmät artistit, kuten esim. Anki ja Carola. On varmaan muitakin, ei nyt tule mieleen. 82.141.72.194 15. elokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)[vastaa]

Oliko Mannerheim todellakin suomenruotsalainen? Muistaakseni lähinnä hollantilaista sukua. Sujuvasti puhui sekä suomea että ruotsia - olen kuullut. 193.64.22.230 24. kesäkuuta 2012 kello 01.13 (EEST)[vastaa]

Suku on lähtöisin Saksasta, josta muuttivat Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Mannerheimin tausta ja suvun tausta. Hollanti on väärä tieto: [1]. --Harriv (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Joskin edelleen, kun tuon 1600-luvun jälkeen suku on asunut nykyisten Suomen ja Ruotsin alueella, ja sen jälkeen suvun jäsenet kai ovat menneet pääsääntöisesti naimisiin näillä alueilla asuneiden henkilöiden kanssa, niin tuo suvun saksalaisuus/hollantilaisuus on kai aika imaginääristä, kun varmaan sen tuloksena esimerkiksi marsalkan esi-isistä yksi muutamasta sadasta saattaa olla ollut saksalaisia, ja lopuista sitten suuri osa on ollut nykyisen Ruotsin tai Suomen alueella asuneita ruotsia tai suomea puhuneita henkilöitä, joilla taas on saattanut esi-isissään olla siellä täällä joitakin jostain muusta maasta tulleita. Esimerkiksi juuri Suomen marsalkan esipolvitaulussahan (joka on julkaistu kirjallisuudessa) löytyy muun muassa talonpoikia Vihdin Kaharlasta Gardberg-suvun kautta, joten itse asiassa siis esimerkiksi juuri Marsalkan esipolvissa Saksa ja Vihti ovat edustettuna yhtä vahvasti, tai jos Vihti sattuisi olemaan tullut mukaan myöhemmässä sukupolvessa kuin Saksa (en nyt muista miten tuo oli), niin silloinhan voitaisiin ainakin marsalkan kohdalla puhua yhtä paljon vihtiläisestä suvusta kuin saksalaisestakin. Eli aivan hyvin tavallisissa vihtiläisissä voi olla Mannerheimien kaukaisia sukulaisia, jos sama suku on sattunut siellä jatkumaan myös talonpoikaisissa haaroissa.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 10.25 (EEST)[vastaa]
Kyllä ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli. Sikäli hän oli suomenruotsalainen - olkoonkin, että hän oli elänyt nuoruutensa ja vielä varhaisen keski-ikänsäkin aikana, jolloin suomenruotsalaisuuden käsitettä ei vielä ollut olemassakaan. Tässä törmätään taas kerran siihen, miten vaikea historiallisia hahmoja on luokitella nykypäivän suomenruotsalaisuus- ja suomalaisuuskäsitteillä.--Vitaldub (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 10.36 (EEST)[vastaa]

Ruotsinkielisten määrät suomenkielisissä kunnissa[muokkaa wikitekstiä]

Onko Tampereella eniten ruotsinkielisiä lukumäärällisesti? Tampereen asukasluku on Wikipedian mukaan 217 603, joista ruotsinkielisiä on 0,5%. Tämän mukaan ruotsinkielisiä Tampereella olisi 1088 henkilöä. Kaarinan asukasluku Wikipedian mukaan on 31 401, joista ruotsinkilisiä on 3,8%. Tämän mukaan heitä olisi Kaarinassa 1193 henkilöä.

EDIT: anteeksi lukuvirheeni, lukihan tuossa tekstissä, että SISÄMAAN kunnista Tampereella on eniten.

Miten määritellä nämä kieliryhmät ?[muokkaa wikitekstiä]

Olen syntynyt ruotsikieliseen perheeseen Helsingissä 1950-luvulla. Suvun sisällä,koulussa,harrastuksissa,sosiaalisessa ympäristössä ja yleensä päivittäisessä elämässä puhuimme ruotsia (joka silloin jo erosi, mutta tänä päivänä kiihtyvällä nopeudella eroaa riikinruotsista johtuen tämän nopeasta muuttumisesta). Ruotsinkielellä saimme myös lähes kaikki palvelumme. Kerrostalon pihalla sekä urheiluharrastuksissa vasta kohtasin (!!) suomenkielen. Koulussani Töölössä oli suorastaan runsaasti oppilaita jotka eivät osanneet suomea ollenkaan tai osasivat sitä erittäin huonosti. Suurin syy siihen oli heidän vanhempansa jotka olivat sitä mieltä että suomi on yhteiskunnassa hyödytön ja sivistymätön kieli. Kirjoitin Laudaturin suomenkielessä ja suoritin varusmiespalvelukseni Santahaminassa, en siis Dragsvikissä. Pidän itseäni ehdottomasti kaksikielisenä suomalaisena jonka kielisukutausta on ruotsinkieli. Olen oikeutettu olemaan sekä suomalainen että ruotsinkielinen. Sukuni on todistettavasti tullut suomeen 1650-luvulla "saksasta" palaavan ruotsin armeijan jatkeena, vain koukaten ruotsin kautta, joten en saa itsestäni geneettisestikään Ruotsin-taustaista henkilöä enkä halua tulla kutsutuksi ruotsalaiseksi. Kysymys kuuluu: puolisollani on täysin suomenkielinen kielisukutausta mutta puhuu erinomaista ruotsinkieltä. Lapsemme taas puhuvat kaikki täysin luonnollista sekä suomen- että ruotsinkieltä, aivan kuten heillä olisi kaksi luonnollista "äidinkieltä". Tässä erittäin köyhässä Suomen kielipoliittisessa keskustelussa jossa jaetaan edelleen ihmisiä kahteen ehdottomaan kieliryhmään, tarkoitushakuisesti, ei näille kolmelle aikuiselle lapsellemme löydy paikkaa kummastakaan "kieliryhmästä" eikä löydy edes määritelmää siitä mihin heidän pitäisi kuulua. Ymmärrän tietysti sen että itse olen virallisesti ruotsinkielinen joka puhuu luontevasti myös suomea ja puolisoni on suomenkielinen joka puhuu luontevasti myös ruotsia mutta, mihin kieliryhmään kuuluisi sijoittaa nämä kolme lastamme ? Oikea vastaus ei ole; voivat itse valita, koska se ei palvelisi heitä itseään vaan ainoastaan antaisi edelleen oikeutuksen tälle menneen aikojen, typerälle "kielikeskustelulle". Aidosti kaksikielisiksi luokiteltavia, enkä tarkoita jomman-kummankielistä joka puhuu myös sitä toista kieltä vaan geneettisesti vanhempiensa kautta kahdesta eri kielisukutaustasta syntyneitä, mutta kahden luonnollisen ("äidin"-)kielen kanssa aikuisiksi varttuneita henkilöitä, on Suomessa vähintään yhtä monta kuin ruotsinkieliseksi luokiteltuja (5,4% ?). Mikäli äidin äidinkieli (??) on suomi, rekisteröidään lapset aina suomenkielisiksi ja päinvastoin, mikäli vanhemmat eivät yhdessä päätä jotain muuta. Lapsemme kävivät kaikki ruotsinkielistä koulua alusta loppuun mutta joutuivat lukemaan ja kirjoittamaan yioppilaskokeissa ruotsinkielen äidinkielenään ja suomenkielen kakkoskielenä, muita vaihtoehtoja ei annettu. Ultra-fennomaanit ja ultra-svekomaanit (RKP etunenässä) eivät palvele mitään ylläpitämällä tekoeroavaisuuksia eri ihmisten välillä vaan käyttävät asiaa omien tarkoitusperiensä pönkittämiseksi. Perheemme kokemukset kaksikielisyydestä ovat vain positiivisia, ruotsinkieli lähestyttää ja yhdistää meidät muuhun Skandinaviaan (vaikka emme geopoliittisesti ole skandinaaveja) ja sitä kautta Länsi-Eurooppaan. Tämä ei poissulje muiden, mahdollisesti poikkeavia, kokemuksia asiassa. Olemme myös kasvattaneet lapsemme tuntemaan ja kunnioittamaan molemmat kulttuurihistorialliset taustansa. Kaikki edellämainitut seikat ovat olleet omiaan rikastuttamaan heidän elämäänsä. Yksi asia on kuitenkin varma: Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon suomenkielisiä jotka puhuvat myös ruotsia eikä yhtä paljon ruotsinkielisiä jotka puhuvat myös suomea eikä yhtä paljon aidosti kaksikielisiä henkilöitä. Tästä johtuen henkilön nimestä ei enää voi päätellä minkä kielinen hän on puhui hän hetkellisesti kumpaa kieltä tahansa. Molempien kielten taito on sen verran luontevaa. Itse asiassa on tullut liian helpoksi pitää hyvää suomenkieltä puhuvaa henkilöä suomenkielisenä, miettimättä asiaa sen enempää, tätä olen myös itse kokenut. Jos joku tänä päivänä ja näissä olosuhteissa väittää että Suomessa on vallalla jokin poliittinen kieliongelma, hänellä on muita tarkoitusperiä ja tavoitteita !

Vertailuja suomenkielisiin[muokkaa wikitekstiä]

mitenkäs alkoholi, tupakka (savuke vai nuuska) ja kalaruokien suosio? nämä ainakin mututuntumalta voisivat selittää terveys- ja elinikäeroja. korkein eliniänodote on rannikko-Pohjanmaalla eli Vaasassa ja sen lähialueilla rannikoilla, jossa syötäneen paljon kalaa vrt. japanilaiset --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 10.40 (EET)[vastaa]

Eikös kalaa saada myös järvistä? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 17. joulukuuta 2017 kello 13.15 (EET)[vastaa]