Keskustelu:Suomalainen alkoholikulttuuri

Artikkelissa on varmasti paljon totuuden siemeniä, mutta se tuntuu silti "omalta tutkimukselta" tai oikeastaan mutulta. --Samulili 11. toukokuuta 2005 kello 13:53:46 (UTC)

Eikös nuo jutut tuossa ole aika yleisesti tiedettyjä. Sitä voi parannella ja laajentaa kuka osaa.

Suomalainen alkoholikulttuuri ei liene sama asia kuin suomalainen (rappio)alkoholismi, vai mistä lähtien ihmiset ovat siirtyneet hakemaan juomansa Alkon sijaan huoltamon kemikaalihyllystä? Ja jos tuolle viimeiselle kappaleelle löytyy jotain lähteitä (URL), niin olisin niistä erittäin kiinnostunut. --Fct 27. toukokuuta 2005 kello 12:44:03 (UTC)

Ei ole sama asia, mutta lasolin ja vastaavien aineiden käyttö on kuitenkin yksi osa suomalaista alkoholikulttuuria ja se on nimenomaan suomalainen piirre, jota ei juuri muualla esiinny. Sen takia asiaa voi esitellä artikkelissa. En onnistunut googlettamaan hesarin artikkelia, josta olen lukenut asiasta, mutta jos jollain on oikeudet, HS:n verkkoliitteen maksullisiin arkistoihin, niin sieltä voi löytyä.

Tuosta luettavaa: Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002. --Mikko Paananen 27. toukokuuta 2005 kello 13:15:13 (UTC)

Alkoholin käyttäjiä

Tuo lista on kyllä aika huono. Mikä on kriteeri, jotta sille "pääsee"? Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 09:38:58 (UTC)

No siinä on mukana sellaisia henkilöitä, jotka ovat kärsineet vakavasta alkoholiongelmista (ja asia on yleisesti tiedossa, jopa kenties näiden henkilöiden itse kertomana) tai ainakin henkilöiden läheinen suhde alkoholiin on hyvin tiedetty. Oikeastaan kaikki nimet listalla ovat nyt mielestäni ihan hyviä, mutta listaa pitäisi pidentää. Listan tarkoitus ei ole esitellä alkoholiongelmista kärsineitä ihmisiä, vaan yleensä läheinen ja tunnettu suhde alkoholiin riittää (tällaisilla suhteilla vain on tapana ilmetä juuri ongelmien muodossa). M.A.Nummisen voisi mainita listalla, koska hänhän on kirjoittanut paljon olutkulttuurista olematta kuitenkaan itse juoppo tai alkoholisti.

Pitäisiköhän tehdä niin, että alkoholiongelmistaan tai runsaasta juomisestaan kuuluisat henkilöt pantaisiin sivulle alkoholismi ja tänne jätettäisiin ne, joilla on jotain roolia alkoholikulttuurin kehittämisessä/kehittymisessä kuten M. A. Numminen.

Kriteerinä "Alkoholisti-listaan" mukaan ottamiselle voisi olla se, että henkilö itse tai joku hänet tuntenut henkilö on kirjoittanut omasta juomisongelmastaan tai puhunut siitä avoimesti. ("Jollain muulla" on tässä hakusessa Kukka-Maaria Karjalainen, joka on kirjoittanut isänsä Ahti Karjalaisen juomisongelmasta). Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 09:58:36 (UTC)

Jos ihminen on "tunnettu alkoholin käytöstään", on se hänen tunnettuvuutensa leimallisin piirre. Moni noista listalla olevista on tehnyt jotain merkittävää, josta on tullut tunnetuksi, eikä alkoholi ole kuin sivujuonne elämässä. Siksi tuohon listaan pitäisi otsikkonsa mukaan listata vain ihmisiä, jotka ovat tulleet tunnetuksi nimenomaan alkoholin käyttäjinä, eikä niin muilla ansioilla. 84.231.73.68 11. heinäkuuta 2005 kello 09:59:33 (UTC)

Lista tunnetuista juopoista on kyllä mielestäni aivan turha ja mielivaltaisesti laadittu. --Cuprum 27. syyskuuta 2006 kello 20.25 (UTC)

Artikkelin kapea-alainen näkemys suomalaisesta alkoholikulttuurista

Tämä artikkeli kaipaa kyllä todella paljon muokkaamista. Ensinnäkin olisi tärkeää saada mukaan jonkinlaista historiaa ja syitä suomalaiseen viinakulttuuriin (esim. kieltolain vaikutus. Ennen kieltolakia Suomi oli enemmän olut kuin viinamaa). Ympäristön ja ilmaston vaikutus (Ranska ja Etelä-Eurooppa on viinikulttuurialuetta siksi, että siellä viini sattuu kasvamaan, Saksa ja muu Keski- ja Pohjois-Eurooppa perinteistä olutaluetta). Lisäksi suomalaiseen alkoholikulttuuriin on vaikuttanut luterialaisuus ja erityisesti sen eräat herännäisliikkeet.

Tämän lisäksi suomalaiseen alkoholikulttuuriin kuuluu myös "dokaamisen" lisäksi monet suomalaiset perinteiset alkoholijuomant, esim. sahti, joista artikkelissa ei mainita sanaakaan.

Onko olemassa jotain tilastotietoja siitä, että teekkarit olisivat kovempia juomaan kuin muut opiskelijat ja/tai väestö ylipäättään vai onko kyseessä mutu?

Joonas 11. heinäkuuta 2005 kello 10:17:04 (UTC)

Niin, tähän(kin) artikkeliin kuuluisi nykymuodossaan jonkun aikanaan tekemä "paska"-malline ("Tämä artikkeli on suoraan sanoen paska, voit auttaa wikipediaa parantamalla artikkelia"). Paskamalline poistettiin asiattomana, mutta ehkä tällaisille sivuille voisi harkita "ei-suositellut"-sivut äänestystä ja leimaa. :-)--ML 11. heinäkuuta 2005 kello 10:20:21 (UTC)

Viikon yhteistyöksi? Vai keräisikö se liikaa vandaaleja... 84.231.73.68 11. heinäkuuta 2005 kello 10:22:13 (UTC)

Viikon yhteistyö tuntuu hieman ongelmalliselta aiheesta, josta ei ole saatavina yksiselitteisiä tietoja helposti. Siitä tulee helposti spekulaatiota, kinaa ja liirum laarumia. Vartotaan jos vaikka joskus vuosien päästä joku suomalaisen alkoholikulttuurihistorian dosentti eksyisi tänne. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 10:28:14 (UTC)

Teekkareiden juomatavoista saisi selvää YTHS:n "Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004:stä" (tai ainakin vuoden 2000 tutkimuksesta), joka kertoo alkoholin kulutuksesta opintoaloittain. Netistä siitä löytyy vain tiivistelmä, enkä muista sen tilastoja, mutta keskimäärin yliopisto-opiskelijat juovat noin 3 litraa puhdasta alkoholia vuodessa, mikä on huomattavasti alle keskiarvojen. Alkoholikäyttäytyminen kuitenkin holtitonta. Mielenkiintoisia tietoja, mutta samat pitäisi löytää koko väestöstä. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 10:24:57 (UTC)

(vastaus Joonakselle) On itsestään selvää että näin lyhyt artikkeli isosta aiheesta vaatii paljon muokkausta. Lyhyttä artikkelia ei kannata kritisoida siitä, että siitä puuttuu jotain (tosin tässä olisi voinut olla tynkä-merkki), vaan voi esimerkiksi listata keskustelu sivulle (tai tehdä tyhjiä otsikoita itse artikkeliin) puuttuvat asiat. Kaikki ehdotuksesi ovat hyviä. Artikkelin aloittaja on itse absolutisti, joten on ymmärrettävää, ettei hän tiedä aiheesta kovin paljoa (on muuten sama henkilö, kuin paska-mallineen tekijä).

Se, että teekkarit ovat kovempia juomaan kuin vaikka humanistit, on varmasti totta (mutu-tieto on ihan hyvää tietoa useissa tilanteissa). Voi tietysti olla muita opiskelijaryhmiä jotka juovat yhtä paljon. Teekkarit kannattaa kyllä mainita artikkelissa heidän maineensa vuoksi, mutta sanamuotoja voi miettiä lisää.

Eikö olisi hyvä ainakin perehtyä pintapuolisesti aiheeseen ennenkuin lähtee kirjoittamaan artikkelia ? Tällä hetkellä artikkeli tuntuu vain kokoelmalta stereotypioita ja mutu-tietoa. Esim. tällainen lähde löytyy vähän googlettamalla Suomalainen viinapää ja muita alkoholin käyttöön liittyviä myyttejä Joonas 11. heinäkuuta 2005 kello 10:42:31 (UTC)

Tuostakin on monelaista käsitystä. Joidenkin mukaan Suomessa ryypättiin 1800-luvulla ja sitä ennen rankastikin, mutta yksiselitteisiä tietoja on vaikea löytää eikä niitä ehkä olekaan. Nykyajasta olisi kyllä perustellumpaakin sanottavaa, esim. kansainvälisesti poikkeva humalahakuisuus ja nuorten ryyppääminen on todettu tutkimuksilla. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 10:46:35 (UTC)

Alkoholin käyttö maittain Euroopassa. Lisäksi nuorison alkoholinkäyttön on useissa tutkimuksissa todettu vähentyneen Suomessa ja esim. WHO:n tutkimuksen mukaan nuorten alkoholinkäyttö on paljon suurempi ongelma esim. Irlannissa ja Isossa-Britanniassa [1] [2]. Joonas 11. heinäkuuta 2005 kello 10:59:32 (UTC)

Löytyipäs netistäkin: http://www.stakes.fi/dialogi/04/dia82004/46.htm Opiskelulaoittain on yhteiskuntatieteitä ja taiteita lukuun ottamatta hyvin vähän eroja miesten alkoholin käytössä ja teekkarinaiset käyttävät alkoholia vähemmänpuoleisesti. (Tämän takia en tykkää mutulla tehdyistä artikkeleista...) Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 10:29:34 (UTC)

Tuo korvikkeidenkäyttökappale oli puolitotuuksistaan huolimatta sen verran epämääräistä, että otin sen pois --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 11:01:58 (UTC)

Kiitokset muokkaajalle artikkelin tason parantamisesta! "Suomessa oli kukoistava olutperinne, kun lopullisen iskun alkoholikulttuurille antoi 1900-luvun alussa säädetty kieltolaki. Vaikka Suomi on Euroopan vähiten per capita alkoholia kuluttava maa 1900-luvun alussa, annettiin kieltolaki 1907.", Niin, mites tämä nyt on? Tilastollinen alkoholinkäyttö oli kyllä olematon vuonna 1919, mutta syyt taisivat löytyä enemmän tai vähemmän kieltolain (joka oli säädetty jo 1907 ilman vahvistusta) de facto voimassaolosta jo sitä ennen, ja raittiusliikkeen ahkerasta toiminnasta, joka kuulemma kuivatti maaseudun jo 1800-luvun puolella? Maaseudulla anniskelu oli kuntakohtaisin säädöksin käytännössä jo loppunut ennen kieltolaki, ja sosiaalinen tuomio juomisesta oli ankara. Näistä "Suomessa käytettiin ennen kieltolakia alkoholia hyvin vähän"-väitteistä, vaikka ovatkin totta, saa helposti kuvan kuin suomalaiset "luonnostaan", ilman mitään esivallan kontrollia olisivat juoneet erityisen vähän kunnes kieltolaki kuin tyhjästä tupsahti ja pilasi juomatavat, mikä lienee kuitenkin hieman väärä käsitys. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 08:27:06 (UTC)

Kulttuuri

Yksi kulttuurin määritelmä on kuulua: "Tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Yleisesti ottaen kaikki ihmisen toiminta on kulttuuria." joten luokka kulttuuri on ihan perusteltu. --Joonas 14. syyskuuta 2005 kello 11:16:55 (UTC)

"Yleisesti ottaen kaikki ihmisen toiminta on kulttuuria". Tämän vuoksi kulttuuria ei pidäkään tässä ymmärtää sanan laajimmassa merkityksessä. --ML 14. syyskuuta 2005 kello 11:26:07 (UTC)

Kuvitusta

Tähän artikkeliin vois laittaa jotain kuvitusta. Miten olis noita Gallen-Kallelan tauluja ja sitten joku vois käydä ottamassa kuvan jostain dokaavasta teinariporukasta jonain viikonloppuna (vai löytyykö valmiiks?).

Artikkelin alku

Artikkeli pitäisi varmaan aloittaa jollain muulla tavalla. Onks kellään ideoita (ottakee nyt ainakin noi toimimattomat linkitykset pois)?? --128.214.205.5 13. maaliskuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

Käviskö ensimmäiset lauseet tuostaKansalliset erityispiirteet-kappaleesta --Tappinen 13. maaliskuuta 2006 kello 13.31 (UTC)

Suomalainen alkoholikulttuuri ja liuottimet

Yksi suomalainen erikoisuus on denaturoitujen puhdistus- tai liuotinaineiden käyttö päihteenä erityisesti alimmissa sosiaaliluokissa.

Tällainen väite oli tässä artikkelissa, ja sitä käytettiin jopa perusteena laittaa asia knoppitietoihin. Tällainen ilmiö on erittäin magrinaalinen, ja siksi sen nimittäminen "kulttuurin erikoisuudeksi" on hämäävää. Toisaalta se on myös rasistista, koska kulttuuri-sanaa ei voitaisi tällä tavalla käyttää mistään muustakaan ryhmästä. Jos venäläinen, ruotsalainen tai romani-alkoholisti joutuu juomaan liuottimia rahanpuutteessaan, ei se ole näidenkään "kulttuurin erityispiirre" vaan henkilökohtainen tragedia. Ei myöskään huumeidenkäyttö tai alkoholismi ole suomalaisen kulttuurin piirre vaan marginaalinen ja laajasti paheksuttu ilmiö, ja vakava ongelma ja sairaus, johon marginaalinen joukko ihmisiä on ajautunut. Jonkun vakavan rappiotilan tai tällaisen oireen mainostaminen "kulttuurin erikoisuutena" ei ole mitään muuta kuin etnisen ryhmän solvaamista tai pilailua. Liuottimia käyttänevät vain jotkut rappioalkoholistit, ja alkoholismi on sairaus, ei "kulttuurin erikoisuus". Jos löytyy lähteeksi tutkimustietoa, että Suomessa liuottimia käytetään muutenkin kuin aivan satunnaisesti, ja että missään muualla ei todellakaan käytetä liuottimia, niin sitten voidaan kertoa että Suomessa on tällainen erityisongelma, mutta kulttuurin erikoisuudeksi sitä ei voida väittää. Tuohirulla 27. syyskuuta 2006 kello 19.37 (UTC)

Joo, ei noiden aineiden käyttö ole kulttuurinen erityispiirre Suomessa. Argus 27. syyskuuta 2006 kello 19.39 (UTC)

Knopiksi sitä on varmaan tarjonnut Kyborgi-Orangi, joka on viime aikoina tarjoilut noita hassun hauskoja knoppejaan.. Vaikka liuottimien käyttö päihteenä onkin tietääkseni Suomessa jonkin tutkimuksen poikkeuksellisen yleistä, tuollainen muotoilu ei kelpaa edes artikkeliin saati knopiksi. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

Yhdyn Arguksen ja ML:n näkemyksiin :). --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Ylempänä linkitetyssä selvityksessä asiasta todetaan: "Vuoden 1999 päihdetapauslaskennan poikkileikkaustutkimuksessa on arvioitu, että 10 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon päihdepalvelujen käyttäjistä, noin 6 000 - 8 000 henkilöä, juo korvikkeita enemmän tai vähemmän satunnaisesti.". Ei vaikuta mitenkään marginaaliselta ilmiöltä. ---Mikko Paananen 27. syyskuuta 2006 kello 19.57 (UTC)

Olen samaa mieltä, vaikka sosiaalisen ongelman lisääminen knoppitietojen joukkoon ei minusta oikein ole hyvän maun mukaista. Tiedon poistamiselle artikkelista on kuitenkin vaikea nähdä järkeviä perusteita.--217.112.242.181 27. syyskuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

Asian voi artikkelissa mainita, mutta siitä puhuminen "yhtenä suomalaisena erikoisuutena" ei ainakaan minun korviini kuulosta erityisen neutraalilta. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Juu, tuo muotoilu ei sovi tietosanakirjaan. Tein oman ehdotukseni, mutta sitäkin saa tietty muokata.--217.112.242.181 27. syyskuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Minusta tuo määrä taas on aivan mitätön suhteessa maan väkilukuun. Lisäksi ei ole tietoa siitä, että tätä ilmiötä olisi pelkästään Suomessa, kuten alkuperäinen väite kuului. Ja vaikka se olisi joidenkin sosiaalinen ongelma pelkästään Suomessa (joka on lähes mahdotonta), se ei silti olisi kulttuurin erikoispiirre vaan oire vakavista ongelmista jonkun ihmisen elämässä. Tuohirulla 27. syyskuuta 2006 kello 20.17 (UTC)

Kulttuurin erityispiirteestä puhuminen on aiheetonta vain jos tarkoitetaan Suomen valtakulttuuria. Voidaan ehkä puhua alkoholikulttuuriin liittyvästä ilmiöstä, joka on päihderiippuvaisten keskuudessa Suomessa ilmeisesti yleisempi kuin useimmissa muissa maissa. Suomen alkoholikulttuuri -nimisessä artikkelisessa tätä asiaa voinee käsitellä Kansalliset erityispiirteet -otsikon alla. Yksilöiden kohtaamissa tragedioissa on kuitenkin aina kulttuurisidonnaiset erityispiirteensä.--217.112.242.181 27. syyskuuta 2006 kello 20.21 (UTC)

Entä jos sanottaisiin puhtaan veden puutteesta kärsivästä maasta, että likaisen veden juominen kuuluu kyseisen maan kulttuuriin? Tai että se on osa maan juomakulttuuria? Vastustan väitettä, että liuottimien juomisessa olisi kyse kulttuurista tai mistään suomalaisuudesta. Se on todellisten vaihtoehtojen puutteesta kärsivien sairaiden ihmisten hätäratkaisu. Tuohirulla 27. syyskuuta 2006 kello 20.47 (UTC)

Johan sanoinkin, että liuottimien juomista ei kannata esittää "suomalaisen kulttuurin" erityispiirteenä. Toisaalta tiedon sensuroiminen suomalaista päihteiden käyttöä koskevasta artikkelista taas on äärimmäisen huono ratkaisu. Jos "kansallinen erityispiirre" ilmaisuna tökkii sietämättömästi, niin keksi toki parempi.--217.112.242.181 28. syyskuuta 2006 kello 06.31 (UTC)

Koko artikkeli on kyllä yksi syöpäpesäke Wikipediassa! Lähteetöntä soopaa lukuunottamatta yhtä itse kirjoittamaani osiota ja yhtä tilastofaktaa. Pitäisi tehdä suursiivous tälle. Löytyykö esim. tuolle, että liuottimia käytettäisiin erityisesti Suomessa runsaasti, mitään lähdettä? --SM 28. syyskuuta 2006 kello 06.48 (UTC)

Liuottimien käyttö ei todellakaan ole suomalaista alkoholikulttuuria, ja sellainen väite saa tietosanakirjan naurunalaiseksi. Edes alkoholismi ei ole suomalaista alkoholikulttuuria. Alkoholistit ovat syrjäytyneitä ja vieroittuneita kulttuurista. Koko käsite suomalainen alkoholikulttuuri on niin täynnä kansallisia stereotypioita ja musta tuntuu- tyyppistä suoltoa ettei sitä pitäisi käsitellä tietosanakirjassa lainkaan. Objektiivisesti suomalaisesta alkoholikulttuurista voidaan sanoa hyvin vähän, esimerkiksi se, että täällä juodaan enemmän olutta kuin viiniä. Lisäksi täyttä roskaa, ettei muualla käytettäisi liuottimia. t.j

Täällä oon esitetty hyvin perusteltua kritiikkiä koko artikkelin osalta. Sattumalta tulin tutkimaan tietoa hakiessa tätä ja on sanottava, että tämä ei ole ollenkaan ajan tasalla, mitä tulee alkoholinkäytön nykytilanteeseen ja trendiin. Siten artkelissa on vakavia puutteita. Marttirem (keskustelu) 8. marraskuuta 2020 kello 19.17 (EET)Marttirem

Linkki lähteeseen rikki

Verkkouutisiin viittava linkki ei toimi: "Etsimääsi juttua ei ole tietokannassa." --Cuprum 27. syyskuuta 2006 kello 20.38 (UTC)

Poistoäänestykseen?

Tämä artikkeli täyttää mielestäni kaikki roskan tunnusmerkit. Artikkelista puuttuu tyystin punainen lanka. Se on vain sekava kokoelma mutuilua, historiikkia, yleistyksiä, juoppolistoja ja "kansallisia erityispiirteitä". Kaikki olennainen voidaan ilmaista artikkeleissa Alkoholismi, Suomen alkoholipolitiikka ja Päihderiippuvuus. Tämän artikkelin voisi sen sijaan aivan hyvin poistaa, sillä sen arvo itsenäisenä aiheena on kyseenalainen. --Cuprum 28. syyskuuta 2006 kello 03.29 (UTC)

Mielestäni artikkelin aihe puoltaa paikkaansa, sillä on aihepiirejä, jotka eivät kovin luontevasti kuulu noihin kolmeen, esim. suomalaisen kulttuurin salliva suhtautuminen humalajuomiseen. Näissä liikutaan aikalailla etnologia-tieteiden ja kulttuurintutkimuksen kentällä. On sittenihan eri asia miten hyvin/huonosti artikkeli tällaisenaan täyttää paikkansa. --Marimba 28. syyskuuta 2006 kello 07.05 (UTC)

Historia-osuus

Tarkalleen mihin väitteeseen historia-osuuteen lähteetön-merkinnän lisännyt kaipaa lähteet? Monien tietojen lähteet löytyvät niitä varsinaisesti käsittelevistä artikkeleista, joihin on maininnoista linkit. Tuohirulla 22. huhtikuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Minusta oikea paikka lähteille ei ole artikkeli, jossa tiedot sivumennen mainitaan, vaan artikkeli, joka käsittelee nimen omaan kyseisiä tietoja. Olisi outoa ja aiheuttaisi sekavuutta laittaa tähän artikkeliin lähteitä vaikkapa syntysanoihin tai Ukon vakkoihin, kun jokainen voi käydä niitä käsittelevissä artikkeleissa katsomassa lähteet. Tuohirulla 22. huhtikuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Alun perin lähteetön koski koko artikkelia. Siirsin sen historiaosuuteen, koska muissa osioissa sentään oli jotain lähteitä. Sitä paitsi onhan juuri tuo melko epäilyttävän tuntuinen osio. Juuri sellaista tekstiä, joka voisi olla otettu jostain paikallishistoriasta tm. aivan puolivillaisesta lähteestä tai pahimmillaan runoiltu omasta päästä. --ML 22. huhtikuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

En vieläkään tiedä, mihin kohtaan viittaat. Voisitko laittaa lähteetön-tarralapun kyseisen epäilyttävän osion perään? Tuohirulla 22. huhtikuuta 2007 kello 12.00 (UTC)

viina ja musiikki

pitääpä nillittää noista biisivalinnoista sen verran että "Rappiolla" ei kyllä kerro viinan kittaamisesta. Monesti se liitetään siihen mutta jos kuuntelee enemmän kuin "rappiolla on hyvä olla" kohdan niin tajuaa mistä kappaleessa on kyse. Täten otan itselleni valtuudet poistaa se tuolta listasta.

Juuri näin. Kun biisin kuuntelee, niin huomaa että rappio-sanalla siinä tarkoitetaan täysin eri asiaa kuin viinan juontia. --KenSentMe 11. syyskuuta 2007 kello 01.39 (UTC)

Uusi alku artikkelille

Pistänpä muistiin tähän vanhan hajanaisen version linkin ennen artikkelin siivoamista, josta voi kaivella materiaali _harkiten_ ja lähteistäen artikkelin laajentamiseksi: [3] --Aulis Eskola 8. toukokuuta 2009 kello 23.23 (EEST)

Ylläpito ja käyttäjät hoi

Voisiko joku vähitellen kumota vandalismin? --Thi 29. kesäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Alkoholin käyttö?

Tarvittaisiin yleisempi artikkeli Alkoholin käyttö, interwikinä en:Drinking culture ym. Yritän ohjata tuon jonnekin. -- Petri Krohn 23. toukokuuta 2010 kello 06.17 (EEST)

Julkisella paikalla juominen ja päihtyneenä oleminen

Miksi Suomessa julkisella paikalla juominen (juomat näkyen) ei ole kielletty ja rangaistavaa? Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain harvoissa paikoissa saa kulkea oluttölkit avonaisina ja esillä. Ja miksi Suomessa päihtyneenä julkisella paikalla (esim. puistossa) oleminen ei ole kielletty ja rangaistavaa? Ymmärtääkseni Isossa-Britanniassa poliisit korjaavat talteen päihtyneinä makailevat henkilöt. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kaupungeissa näkyy todella vähän känniläisiä verrattuna Suomeen -- väkilukuun suhteutettuna Helsingin katukuvan känniläismäärät ovat varmaankin 10-100-kertaisia verrattuna Lontooseen ja New Yorkiin. --91.158.90.103 8. tammikuuta 2014 kello 23.21 (EET)

Käsittääkseni tuota känniläisten kuljettelua ympäriinsä poliisi pyrkii vähentämään, väittävät että olisi parempaakin tekemistä, en tiedä. Tämä keskustelusivu on kuitenkin tarkoitettu keskusteluun artikkelista Suomalainen alkoholikulttuuri, eikä yleiseen keskusteluun aiheesta. --Seegge (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 23.45 (EET)

Lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus kulttuuriin ja toisaalta vallitseva lainsäädäntö heijastaa kulttuuria. Mielestäni artikkelissa kannattaisi tuoda esille myös tällaisia näkökohtia. Joissain muslimimaissa alkoholi on peräti kiellettyä -- vaan ei Suomessa. Saudi-Arabiasta kotoisin olevalle maahanmuuttajalle se, että Suomessa alkoholi on sallittua, on merkittävä alkoholikulttuuriin liittyvä asia. --91.158.90.103 10. tammikuuta 2014 kello 08.35 (EET)

Ymmärtääkseni julkijuopumus on ollut kiellettyä jonnekin 60-luvun loppuun saakka. Nykyään kai häiritsevään käyttäytymiseen puututaan lähinnä kaupungin järjestyssäännöissä. Nopealla googlettamisella löytyi tällainen viittaus tuosta julkijuopumuskiellosta.[4]--Custoo (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 19.24 (EEST)

Alkoholipolitiikan muovaamaa?

Voitaisiinko artikkeliin lisätä, että politiikot ja viranomaiset ovat pyrkineet muokkaamaan suomalaista alkoholikulttuuria? Esimerkkeinä Alko, rajoitetut myyntiajat, "anniskelu kielletty", se että ennen ravintoloissa oli pakko ostaa ruokaa juomien kanssa ja ei siis voinut ostaa juomia ilman ruokaa (lopputuloksena roskikset täynnä halvimpia ruokia). Aikoinaan ymmärtääkseni naiset eivät saaneet mennä ravintoloihin yksin, vaan heidän täytyi olla miesseurassa? Ei suomalainen anniskelukulttuuri ole viranomaisista ja säädöksistä vapaata, vaan ne ovat muokanneet alkoholikulttuuria. Ennen ensimmäistä maailmansotaa, kieltolain aikaan ja vielä sen jälkeenkin väkevät alkoholijuomat olivat suosituimpia; olut kai yleistyi oikeastaan vasta kun sen myynti sallittiin ruokakaupoissa? Aivan erikseen voitaisiin mainita siiderien suosio ja suomalainen erikoisuus "lonkero". --Hartz (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 19.54 (EEST)

Alkoholin haittoja kustannuksina

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alkoholin-haittakustannukset-kattaisivat-koko-kestavyysvajeen/3102644 mukaan alkoholista johtuvat haitat Suomelle maksavat laskutavasta riippuen 4–14,5 miljardia euroa vuodessa. Linkissä on esitetty eri tahojen arvioita alkoholin haitoista kustannuksina. --Hartz (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 18.58 (EEST)

http://www.hs.fi/kotimaa/a1374465874853 mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut välittömien alkoholihaittojen olevan 1,2–1,4 miljardia euroa vuodessa. Tästä linkistä perustietoa välittömistä haitoista. Tuossa aikaisemmissa oli välittömistä+välillisistä haitoista. --Hartz (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Niin, kyllä sitä voisi kieltolakia alkaa ajaa, kun noita lukuja katselee. --85.76.84.108 12. lokakuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

Viinakortti

Miksi tämä sivu sanoo, että viinakortti poistui käytöstä jo 1956?  –Kommentin jätti 93.106.103.184 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 15:24:30