Keskustelu:Pakkoruotsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erään linkin merkittävyydestä[muokkaa wikitekstiä]

Jo arkistoidussa keskustelussa Keskustelu:Pakkoruotsi/Arkisto12#Yhdestä_linkistä käyttäjä Vilkkuu kysyi 22. lokakuuta 2007 kello 18.47 (UTC): "Miksi sitä yhtä linkkiä missä on väitteitä ja vastaväiteitä pakkoruotsista ei saa olla pakkoruotsista kertovassa artikkelissa vaikka se on sallittu, asiallinen, asiaan liittyvä ja hyödyllinen linkki jos haluaa perehtyä paremmin pakkoruotsia koskeviin asioihin. Ja on tässä samassa artikkelissa ennenkin ollut useampi linkki syyskuussa toteutetun artikkelijaon jälkeen, niin miksi sitä ruvetaan sensuroimaan?" Juuri ennen arkistointia esitin kysymyksen: Onko se sivu/lähde/linkki/juttu merkittävä tämän artikkelin kannalta? --Uikku 3. joulukuuta 2008 kello 21.06 (EET) Korjattu linkki arkistoon nro 12. --Pxos (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.06 (EEST)

Ei varmaankaan, jonkun yksityishenkilön näkemyksiä aiheesta. --Harriv 3. joulukuuta 2008 kello 23.59 (EET)
Tuollahan se on artikkelin ensimmäisessä versiossa 26.6.2003. 130.230.31.119 4. joulukuuta 2008 kello 01.59 (EET)
Eikö siellä ollut kaksikin linkkiä, joiden poistamisesta ja palauttamisesta käytiin viime vuonna useita viikkojakin jatkunut muokkaussota? -KLS 5. joulukuuta 2008 kello 10.51 (EET)

Uusimman gallupin uskottavuus[muokkaa wikitekstiä]

↑ 18,0 18,1 Puolet suomalaisista: Pakkoruotsi pois! Uusi Suomi. 21.1.2009 klo 13:07. STT - Uusi Suomi. Viitattu 21.1.2009.: "Suomenkielisistä tasan puolet on sitä mieltä, että ruotsin opiskelun ei pitäisi olla jatkossa pakollista peruskouluissa. Eri mieltä olevien määrä on hieman kasvanut reilussa vuosikymmenessä...Ajatuspaja Magman Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi reilut tuhat suomalaista."

Voiko tuota Magmaa pitää millään tapaa uskottavana? "Magma on puoluepolitiikasta riippumaton ääni suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa. Sen tehtävä on toimia mielipidemuokkaajana ja pitkällä aikavälillä turvata ruotsinkielen asemaa Suomessa." http://www.magma.fi/om/ajatushautomo --195.148.49.90 21. tammikuuta 2009 kello 14.48 (EET)

Mielipidetiedustelun tekijä eli Taloustutkimus lienee riittävän uskottava tässä asiassa että voi täällä mainita. Tilaajasta voi toki muutamalla sanalla mainita mistä on kyse. --Harriv 21. tammikuuta 2009 kello 14.55 (EET)
Olisi hauska tietää, miksi Taloustutkimus päätti teettää tutkimuksen Magmalla, mutta sitä pitäisi tietysti tiedustella Taloustutkimukselta. Uikku 21. tammikuuta 2009 kello 23.25 (EET)
Heh, siis tässä tapauksessa Taloustutkimus toteutti ja Magma tilasi. Edellisetkin mielipidemittaukset olivat Suomalaisuuden liiton antamien tietojen perusteella Taloustutkimuksen tekemiä. --Joonasl (kerro) 22. tammikuuta 2009 kello 09.02 (EET)
Artikkeli on täynnä mielipidemittauksia missä ei esitetä taustoja, jotta tulokset olisivat tieteellisesti arvokkaita, tulosten ohessa tulisi aina mainita vähintään: itse kysymys, otos, kyselyn järjestäjä ja missä kysely on teetetty. Nämä perustiedot ovat edellytys, jotta lukija voi itse päätellä onko tulosta manipuloitu kysymyksen esitysmuodolla taikka muulla. Jokainen voi sitten itse päätellä onko siinä mitään mieltä vertailla Ahvenanmaalla teetettyä kyselyä muodossa "Tuleeko toista kotimaista jatkossakin opettaa kouluissa?" ja Itä-suomessa teetettyä muodossa "Tulisiko ruotsin kielen pakko-opetus vapaaehtoistaa?", ilman että näistä tiedoista kerrotaan artikkelissa. Eikä ole edes kärjistetty esimerkki, pahempiakin tutkimuksia on teetetty aiheen tiimoilta. --Sage 22. tammikuuta 2009 kello 12.14 (EET)
Mielipidemittaukset harvoin ovat "tieteellisesti arvokkaita", vaikka olisivat tehty miten. Olen periaatteessa samaa mieltä mainitsemistasi tiedoista, ne eivät ilmeisesti ole noiden osalta saatavilla. Voidaan kuitenkin mielestäni olettaa, että Taloustutkimuksen kaltainen vakiintunut tekijä toteuttaa mielipidetiedustelun jokseenkin yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ("Taloustutkimus noudattaa kaikessa tutkimustoiminnassaan kansainvälisen kauppakamarin (ICC) ja ESOMARin (European Society for Opinion and Marketing Research) tutkimussääntöjä, uusimmat säännöt tulivat voimaan 1.1.2008. " [1]) --Joonasl (kerro) 22. tammikuuta 2009 kello 12.23 (EET)
Taloustutkimus Oy on varmasti asiansa osaava yritys. Kysymys onkin kyselyn tilaajasta, sehän määrää kysymyksen asettelun ja mahdollisesti määrää missä kysely suoritetaan. Mutta kyllä mielipidekyselyt voivat olla arvokkaita jos ne on esitetty koko totuudessaan. Kysyit muokkauskommentissa "millä perusteella Suomalaisuuden liiton sivuilla esitettyjen tulosten kysymyksenasettelun oletetaan olleen sama?", siinä se lukee jos menet sinne sivulle Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille? Tilaaja ja kysymys on myöskin yhtä oleellista tietoa kuin itse tuloksetkin, että ne kuuluvat itse artikkeliin, eikä vain lähteisiin. Ehdottaisinkin että artikkelista siistittäisiin kaikki mutumielipidemittaukset ja jätettäisiin ainoastaan jäljelle ne mihin on saatavilla myös taustatiedot. Jollei jostain löydy tuon uusimman 2009 tehdyn kyselyn kysymystä, sekin saa lähteä. --Sage 22. tammikuuta 2009 kello 12.37 (EET)
Kysymys oli "Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa". Tarkka raportti tutkimuksesta löytyi Magman sivuilta: http://www.magma.fi/images/stories/magma_rapport_090121.pdf --ML 22. tammikuuta 2009 kello 13.05 (EET)
Kiitoksia ML, kehitin tuon perusteella nyt artikkelia eteenpäin joka varmasti miellyttänee kaikkia. Se havainnollistaa hyvin myös kuinka suuri vaikutusvalta kysymyksen muotoilulla on tuloksiin. --Sage 22. tammikuuta 2009 kello 14.15 (EET)
Johdannossa ollut väite, että tulokset vaihtelivat tilaajan mukaan, on omaa tutkimusta. Näillä tiedoin ei voi sanoa, vaikuttiko tilaaja vai esim. ajankohta. SL:n ja Magman kyselyiden välillä on 5 vuotta. --ML 23. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET)
Suomalaisuuden liitto teki tutkimuksen -97 ja sai tulokseksi 72%, Ajatuspaja Magma -96 ja sai 52%. Samanlainen kaula on Magman -08 tehdyssäkin tiedustelussa Suomalaisuuden liiton tekemiin. Tuo ei jätä paljon tulkinnanvaraan. --Sage 23. tammikuuta 2009 kello 19.22 (EET)
Voihan ero johtua vaikka kysymyksestä, eikä tilaajasta. Mutta jos sinulla on väite, sinulla pitää olla lähde. Samulili 23. tammikuuta 2009 kello 19.24 (EET)
Tilaajahan määrää mitä kysytään. Ei sillä että erityisemmin kohdasta välittäisin, rustasin sen johdannon vain täytetekstiksi ettei se näyttäisi niin orvolta pelkkien taulukkojen kanssa. --Sage 23. tammikuuta 2009 kello 19.30 (EET)

Minusta Wikipedian ylläpidolla olisi todellakin syytä miettiä suhtautuuko, se vaaditulla puolueettomuudella asiasta tehtyihin mielipidemittauksiin: Mielestäni artikkelissa pitäisi jotenkin mainita se, että Suomalaisuuden Liitosta täysin riippumattomat tahot ovat tehneet mielipidemittauksia aiheesta, jotka ovat vastaneet Suomalaisuuden Liiton Taloustutkimuksella teettämien mittausten tuloksia. Ainoastaan ruotsinmielisten tahojen teettämien tutkimusten tulokset poikkeavat merkittävästi näistä. Kyllähän tuo muutenkin selvästi on näkyvillä, että ruotsinmielinen poliittinen propaganda saa artikkelissa huomattavasti puolueettomuutta suuremman painon. --HTu 29. tammikuuta 2009 kello 13.35 (EET)

Jos sinulla on relevanttia infoa artikkeliin niin se kannattaa esittää (lähteineen) joko täällä keskustelusivulla tai mieluummin suoraan artikkelissa eikä esittää vaatimuksia epämääräiselle taholle jota kutsut "ylläpidoksi". --Harriv 29. tammikuuta 2009 kello 13.58 (EET)
Onko se nyt niin ylivoimaisen vaikea havaita, että itse artikkelistakin löytyy Valittujen Palojen ja Civicsin tutkimukset aiheesta. Jokainen voi itse verrata näitä tuloksia Suomalaisuuden Liiton ja ruotsinmielisten tahojen teettämien tutkimusten tuloksiin. Johtopäätös on täysin selvä. --HTu 12. huhtikuuta 2009 kello 17.19 (EEST)

Logon paikka[muokkaa wikitekstiä]

Tuo "pois pakkoruotsi" -logo sopii paremmin suhtautumiseen pakkoruotsista, eikä artikkelin alkuun. Artikkelihan kertoo siis ilmiöstä kokonaisuudessaan eikä pelkästään sen vastustamisesta. --Harriv 22. tammikuuta 2009 kello 20.41 (EET)

Muutenkaan tuo ei ole mikään pakkoruotsin virallinen logo vaan ainoastaan yhden kampanjan logo. Kannatan sijoittamista suhtautumisen alle. --Agony (403) 23. tammikuuta 2009 kello 11.09 (EET)
Likewise. --Joonasl (kerro) 23. tammikuuta 2009 kello 11.40 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kelpaa selkeästi lupaavaksi artikkeliksi. Tällainen yleisesti puheenaiheena toimineen käsitteen artikkeli on lähteistykseltään hyvä, vaikkei kuvitusta löydy erityisesti. Hienoa työtä. --Tejasello 2. huhtikuuta 2011 kello 14.28 (EEST)

Aika paljon tuon Sajavaaran ajatuksia tuossa "suhtautuminen ruotsin kielen opiskeluvaatimukseen" -osiossa. Pitäisikö sitä tasapainottaa? --Lakritsa 2. huhtikuuta 2011 kello 16.11 (EEST)
Niin, tässä siteerataan nyt laajasti yhden emeritusprofessorin yhtä kirjoitusta. Herää kysymys, eikö kukaan muu merkittävä kirjoittaja ole lausunut asiasta mitään. --Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.35 (EEST)
Esimerkiksi Paavo Lipponen on puolustanut näkyvästi ja voimakkaasti kaikille annettavaa ruotsinopetusta. Kun näinkään tärkeät kannanotot eivät ole mukana, niin tekstistä muodostuvaa kokonaiskuvaa ei kyllä millään voi pitää tasapainoisena vaan pikemminkin sattumanvaraisesti valikoituneena. --Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.48 (EEST)
Samoin nykyinen opetusministeri Henna Virkkunen, mitä ei ole artikkelissa mainittu.--Tanár 4. huhtikuuta 2011 kello 15.09 (EEST)
Ainakin viitteen numero 4 linkki on vanhentunut. Tosin kyseinen linkkikin (Nikolas Ojalan kirjoitus, joka ilmeisesti on joskus ollut Suomen Sisu -järjestön sivuilla - vaiko jollain ko. yhdistyksen keskustelufoorumilla?) olisi ehkä arvioitava sen suhteen, kelpaako se tähän lähteeksi.--Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.21 (EEST)
Poistin vanhentuneen linkin. Voi kyllä kaivaa esiin, jos löytyy muualta, mutta myös kyseisen kirjoituksen (jonka olen kyllä joskus nähnyt) soveltuvuus lähteeksi tulisi arvioida.--Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.41 (EEST)
Ja seuraavassa kappaleessa tuo "luonnollisena reaktiona" vaikuttaa omalta tutkimukselta. Kyllähän poliittisessa keskustelussa milloin mitäkin asiaa (tyypillisesti ainakin kaikkia käärmeenä pyssyyn ajettavia asioita) pyritään nimittämään "luonnolliseksi", mutta tällaista retorista, epäneutraalia kikkailua ei tulisi käyttää asiatekstissä.--Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.27 (EEST)
Ja tuollainen ilmaisu kuin "pakon puolustajien mielestä" ei ole neutraalia tietosanakirjakieltä. --Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.37 (EEST)
Ja myös linkki sivulle [2] on tätä kirjoitettaessa rikki.--Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 16.41 (EEST)
Herää myös kysymys, onko "pakkoruotsi"-keskustelusta olemassa yhtään kokonaisesityksiä. Joitain (kuten komiteamietintö vuodelta 2000) on lähteissä, mutta kun aihe on kiistanalainen, niin artikkelin tulisi tällöin mahdiollisimman paljon perustua perustua kokonaisesityksiin, joissa esimerkiksi keskustelun eri osapuolten argumentteja olisi koottu yhteen. Muussa tapauksessa lukijalla ei voi olla mitään varmuutta siitä, miten satunnaisesti tai tasapainoisesti/tasapainottomasti artikkeliin sisältyvät argumentit ovat valikoituneet. --Urjanhai 2. huhtikuuta 2011 kello 17.35 (EEST)

Kattava esitys mutta painottuu liikaa yksittäisten henkilöiden pakkoruotsin poistamista kannattaviin kirjoituksiin. Tasapainottomuuden vuoksi Symbol oppose vote.svg Vastustan (tosin täytyy nostaa hattua että tästä artikkelista ei ole kiistelty aikoihin, ehkä tällä olisi mahdollisuus kehittyä molemmat näkökannat huomioivaksi kokonaisuudeksi). --Agony (o_O) 2. huhtikuuta 2011 kello 18.40 (EEST)

Kannatan tätä lupaavaksi artikkeliksi. Täyttää vaatimukset, lisäksi aiheelttaan tärkeä ja ajankohtainen. --Mattuusi 3. huhtikuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

Yllä esittämilläni perustein en kannata.--Urjanhai 3. huhtikuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

En kannata minäkään vielä, mutta voidaan katsoa, saisiko tästä jotain. Paljon menee kyllä uusiksi. Musta tuntuu, että mulla on työhuoneeni kätköissä ainakin yksi kirja, jossa puidaan pakkoruotsikeskustelua lingvistien näkökannalta, siitä saattaisi olla lähteeksi. Iivarius 3. huhtikuuta 2011 kello 22.35 (EEST)
En kannata, ensiksikään siksi että artikkeli koostuu sirpalemaisesta, sekalaisesta tiedosta, ja toisekseen nimi on poleeminen, mikä panee epäilemään koko artikkelin neutraaliutta. Urjanhailla on myös hyviä perusteita yllä.--Tanár 3. huhtikuuta 2011 kello 22.56 (EEST)
Niin, nimen poleemisuus on kyllä tosiaan myös ongelma, ja se vaikuttaa myös siihen, mitä otsikon alla on mahdollista neutraalisti ja perustellusti käsitellä.--Urjanhai 4. huhtikuuta 2011 kello 00.07 (EEST)

Kaksi kannatusta, neljä vastustusta ja paljon kehitysehdotuksia sekä pohdittavaa artikkelin sisällöstä (ja Lakritsa antamassa vain kysyksen). Ehdottaisin, että keskustelu arkistoitaisiin ja artikkelia kehitettäisiin ennen kuin katsottaisiin asiaa uudestaan. Iivarius 8. huhtikuuta 2011 kello 13.26 (EEST)

Arkistoin. Avataan uudestaan jos kiinnostusta kehittämiseen löytyy. Gopase+f 8. huhtikuuta 2011 kello 15.12 (EEST)

täällä nuoret sällit poistaa mun muutoksiani[muokkaa wikitekstiä]

Pakkoruotsi sanaa käyttävät sitä vihaavat tai vastustavat, totuuteen perustava väite. --Raimo Sirén 15. heinäkuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Mutta ei ilmeisesti annettuun lähteeseen perustuva? --Otrfan 15. heinäkuuta 2011 kello 17.05 (EEST)

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

"Pakkoruotsi" ei ole lainkaan neutraali termi. Mielestäni sitä saa kyllä käsitellä artikkelissa, mutta pakollisesta ruotsinopetuksesta kertovan artikkelin nimen ei kuulu olla pakkoruotsi, vaan jotain paljon neutraalimpaa, kuten ruotsinkielisen artikkelin "Obligatorisk svenskundervisning i Finland". Siteeratakseni artikkelia: "Osa opettajista on arvostellut pakkoruotsin käsitteen käyttöä epäjohdonmukaiseksi, koska muistakaan kouluaineista ei käytetä pakko-etuliitettä. Lisäksi heidän mielestään termin käyttäminen tiedotusvälineissä lisää kielteisiä asenteita kielen opetteluun". Itselleni, ja monelle muulle suomalaiselle artikkelin lukeminen jossa käytetään moista termiä kuin mitä tahansa arkipäiväistä sanaa ei tunnu hyvältä. Artikkelin neutraalius tuntuu häviävän jo otsikossa, joka ikään kuin sanoo, että "tämä on artikkeli pakkoruotsista, joka kuuluuisi poistaa opetuksesta". K9re11 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 00.32 (EET)

Artikkelin nimi on Pakkoruotsi nähdäkseni näistä syistä: 1. Käsite pakkoruotsi tunnetaan. Sitä ei keksitty tätä artikkelia varten. 2. Nimi erottaa sen muusta (täysin vapaaehtoisesta) ruotsin opetuksesta ja opiskelusta. 3. Onhan se lyhyt ja ytimekäs. Mitä taas tulee muihin pakkoaineisiin, useimmat niistä ovat universaaleja kuten vaikkapa matematiikka, ja siksi rinnastus ontuu. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 01.04 (EET)
Tiedän että käsite on tunnettu tällä nimellä, mutta aikomukseni olikin kysyä, onko se sopiva neutraalin ensyklopedian artikkelin nimeksi. Se kyllä erottaa sen vapaaehtoisesta ruotsin opetuksesta, mutta sama viesti voisi tulla perille paljon neutraalimmalla tavalla, kuten ruotsinkielisessä artikkelissa, jonka nimi on "Obligatorisk svenskundervisning i Finland", eli "Pakollinen ruotsinopetus suomessa". Ja onhan se lyhyt ja ytimekäs, mutta samalla epäneutraali ja muutenkin varsin ikävänkuuloinen. Ja osa muista "pakkoaineista" on kyllä universaaleja, mutta onhan sitä "pakkosuomea", vaikkei tätä termiä juuri käytetä. Eipä pakollisesta peruskoulustakaan puhuta pakkokouluna, vaikka se pakollista onkin. Ainut syy pitää artikkelin nimi nykyisellään on se, että termiä käytetään niin paljon, mutta mielestäni on silti parempi käyttää neutraalia nimeä, vaikka niin moni tätä termiä käyttääkin. K9re11 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 07.39 (EET)
Johdannon mukaan tämä artikkeli ei kerro pakollisesta ruotsin opetuksesta Suomessa, vaan termistä "Pakkoruotsi". Samoin kuin artikkeli Neekeri ei kerro negridisestä rodusta ja artikkeli Vittu ei kerro naisen sukuelimistä. Suurin osa tätä artikkelia on aiheesta Pakkoruotsikeskustelu, mikä olisikin minusta ehkä parempi nimi. --Savir (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 07.48 (EET)
Artikkelin voisi siis nimetä "Pakkoruotsikeskustelu" ja järjestellä uusiksi niin että johdanto alkaisi: "Pakkoruotsikeskustelu on Suomessa vuodesta X alkaen käyty julkinen keskustelu ruotsin kielen pakollisesta kouluopetuksesta suomenkielisille oppilaille." Johdannon jälkeen ensimmäinen osio olisi sitten "Nimitys", jossa kerrottaisiin termistä "Pakkoruotsi". --Savir (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 07.59 (EET)
Tämä kuulostaa mielestäni hyvältä ehdotukselta, artikkeli kertoisi neutraalilla tavalla termistä eikä käyttäisi sitä kuin mitä tahansa muuta termiä. K9re11 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 09.06 (EET)
Luulen (oikaiskaa jos olen väärässä, en ole tilaisuudessa kaivelemaan läpi keskustelusivun massiivisia arkistoja) että artikkelin nykyinen nimi on tulosta menneistä väännöistä, joissa - mielestäni aivan oikein - on päädytty siihen, että tällaista lähtökohtaisesti epäneutraalia ja arvottavaa käsitettä ei voi käsitellä kuin sanana. Se siis luultavammin on todellinen syy kuin sanan yleisyys. Itse aiheesta toisen kotimaisen kielen opetushan on oma artikkelinsa. Sittemmin vain, kun tämä muinoinen vääntö on unohtunut, aiheesta innostuneet entusiastit ovat paisuttaneet artikkelia omia näkökantojaan vastaavilla sisällöillä, joista ehkä olisi pitänyt jättää kielenhuolto- ja oikeinkirjoitusvirheet korjaamatta, että argumentoinnin hataruus ja päälleliimattuus olisi paremmin jäänyt näkyviin.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 09.14 (EET)
Nikolas Ojalan argumentti 2. ei ole pätevä, koska ilmaisu on arvottava ja epäneutraali. Asialle on jo olemassa neutraali nimi, jolla aiheesta on myös artikkeli. Kysymys universaaliudesta taas on pelkästään kaikille annettavan toisen kotimaisen kielen opetuksen vastustajien omaa retorikkaa, koska yhtä lailla esimerkiksi Suomi on ainoa maa, missä laajasti opetetaan suomea äidinkielenä, ja joka maassa muutenkin opetetaan kieliä sen mukaisesti kuin parhaaksi katsotaan. Joissain maissa niitä opetetaan tavoilla, joita monet meistä pitävät loistavina ja esimerkillisinä, joissain maissa taas tavoilla, joita monet meistä pitävät ihmisoikeusrikkomuksina, mutta jos jotain iuniversaalisuutta vaaditaan, niin sen varmaan tulisi lähteä jostain universaaleista ihmisoikeusjutuista ja niiden tulkinnasta (ja tässä varmaan ns. "pakkoruotsikeskustelun" kaikki osapuolet varmaan niiden nimiin vannovatkin). --Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 09.14 (EET)
Ajattelin huomatessani mainita, että vaikka asian neutraalilla nimellä on oma artikkeli, niin on ruotsinkielisessä Wikipediassakin, mutta siellä molemmilla artikkeleilla on asiallinen nimi: Toinen kotimainen kieli on Andra inehmska språket ja sen sijaan tämä artikkeli on, kuten myös englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, puolaksi ja jos oikein ymmärrän venäjäksi, Obligatorisk svenskundervisning i Finland. Siellä sanotaankin heti otsikon jälkeen Denna artikel handlar om kontroversen, för skolämnet se Andra inhemska språket, eli että tämä artikkeli kertoo kontroverssista. Jos etsit kouluainetta, katso Toinen kotimainen kieli. Mielestäni suomeksikin voisi artikkelilla olla neutraali, kantaaottamaton nimi. K9re11 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EET)