Keskustelu:Luettelo Saarijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lisättävää

OK - Kurikkaharjun taistelu Nuijasodan aikana 1596 ja Huosiaismäen taistelu 7.4.1714 Isonvihan aikana, Liimattala: Pohjan sota ja Isoviha; Saarijarvi.fi Mitenköhän tuon muistomerkin nimeäisi? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. joulukuuta 2017 kello 14.25 (EET)

Kohde Äänekosken puolella. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 10.12 (EET)

OK - Luettelo "Saarijärven julkiset veistokset ja muistomerkit" --Aulis Eskola (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 18.54 (EEST)

• OK - Ankara laulu Pertti Räsänen 1993. Saarijärven kaupungintalo
• OK - Kiitos vedestä Hannes Autere 1977. Pajupuron koulun piha-alue --Aulis Eskola (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 09.57 (EET)

OK - Lähde: Paavon portilta Palavasalmelle - Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2020 kello 21.01 (EET)

Keskittyy vai muinaismuistokohteisiin. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 10.03 (EET)

OK - Saarijärvi, Muistomerkit; Keski-Suomi --Aulis Eskola (keskustelu) 24. heinäkuuta 2020 kello 18.08 (EEST)

OK - Evakkomuistomerkki, Tauno Gröndahl --Aulis Eskola (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 08.31 (EET)

J. L. Runebergin kotiopettajakauden muistolaatta.

- Kansallisrunoilija J. L. Runebergin Saarijärven kotiopettajakauden asuinrakennuksen julkisivussa on muistolaatta. Se tuli vastaan toista, yksityisalueen vuoksi julkiselta paikalta poistetettuihin teoksiin nyt siirtämääni nimikettä etsiessäni. Voisi nimetä vaikka J. L. Runebergin kotiopettajakauden muistolaataksi, ellei parempaa virallista nimeä ilmene. Sijainti Säätyläiskotimuseon etuseinässä (Kolkanlahdentie 39, 43250 Kolkanlahti, Saarijärvi). Säätyläiskotimuseo oli suljettuna 2023, joten suoraan ei päässyt kyselemään. Toisaalta tämä kotimuseo on osa Saarijärven museota, josta asiaa voisi tiedustella ja jolla on tästä museorakennuksesta kosolti faktaa. Löytyisikö tälle muistolaatalle kelvollista lähdettä, että saataisiin kelvollinen nimike taulukkoon? Lisään tuonnempana kuvan oheen, tarvittaessa koordinaatitkin. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 14.01 (EEST)

• Koordinaatit 62.7389°N, 25.1818°E

Varman hautamuistomerkki (Kain Tapper).

- Kävin Tarvaalan Juholassa. Tarkoituksenani oli dokumentoida Tyhjä tila (1993) mutta Juholaa esitelleet (ilmeisesti Kain Tapperin perilliset) kertoivat teoksen rapistuneen jo vuosia sitten niin, ettei sinne (suon laidalle, hyttysten syötäväksi) kannattaisi mennä kävelemään. Keskusteltiin hetki wikipedian julkisten taideteosten ja muistomerkkien hankkeesta. Juholan väki mainitsi, että Juholassa olisi akateemikko Kain Tapperin lempihevosen Varman hautamuistomerkki, joka saattaisi kiinnostaa. Kävelin opastettuna Juholasta muutaman kymmenen metrin päähän metsään (Juholan osoite: Ryöppäläntie 59, Tarvaala) ja otin kuvan. Kuntalistoissamme on jo ennestään merkittävistä hevosista joitain hautamuistomerkkejä; usein nämä ovat olleet menestyneitä ravihevosia. Varma-hevonen ja sen kallo on keskeinen aihe Tapperin taiteellisessa tuotannossa, ja tämän hevosen kallo (( ja useita teoksia joissa hevonen tai sen kallo oli teemana; hevos/kalloteeman keskeisyydestä mm. tässä (Saarijärven museo) ja tässä (yle.fi) )) oli esillä mm. Saarijärven museon näyttelyssä 2023. Taidehistoriallista merkitystä siis olisi. Mitään syvällistä tutkielmaa en ajatellut tästä hautamuistomerkistä tehdä, mutta kyseessä on Kain Tapperin teos (Juholassa kuullun mukaan). Löytyisikö lähdettä, otetaanko listalle? Lisään tuonnempana kuvan oheen, tarvittaessa sinnepäin koordinaatitkin. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 14.18 (EEST)

• Lisäsin kuvat kahteen keskusteltavaan nimikkeeseen. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 16.12 (EEST)
• Hevosen hauta on mainittu nykyisin Saarijärven museolle kuuluvan Juholan talon Juholan maastoreitin kartassa (pdf). En ole tosin aivan varma, onko tämä sama paikka kuin Varman hautamuistomerkin paikka; seurasin aika hapuilevaa metsikköistä reittiä perille... Täytynee kysellä ja varmistella. Jos on sama, voisi toimia lähteistyksen osana. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 17.38 (EEST)

  Luulisi, että hevosen hautakivi tai muistomerkki on haudan kohdalla. -- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2023 kello 21.10 (EEST)

• Lisäsin koordinaatit tälle ja edelliselle nimikkeelle. Muistikuvan (ei maastoreitin kartan) mukaan noin 62.6726°N, 25.2719°E. Osuu aika lähelle mastoreitin kartan hevosen hautaa, metsä kasvanut maastoreitin kartan laatimisajasta... --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 19.19 (EEST)

@Aulis Eskola, Htm: olisiko jommalla kummalla ajatuksia kirjallisista kirjallisista lähteistä näille kahdelle nimikkeelle (J. L. Runebergin kotiopettajakauden muistolaatta ja Kain Tapperin Varma-hevosen muistomerkki). Mitä enemmän Kain Tapperista luen, sitä korostetummin tuo hevonen ja paljolti sen kallosta kehittynyt kalloteema nousee tämän akateemikon tuotannon keskeisenä teemana esille... --Paju (keskustelu) 17. elokuuta 2023 kello 00.20 (EEST)

1) Varma-hevosen hautamuistomerkistä on maininta Juholassa kierrelleen yksityishenkilön blogissa [1], blogissa viitattu aluekartta (joka linkki ei toimi) on tässä. 2) Runebergistä kotiopettajana mainitaan Kansallisbiografiassa: "Runeberg oleskeli 1824 - 1825 kotiopettajana kruununvouti D. Ph. Danielsonin luona Saarijärvellä ja sitten kapteeni E. G. af Enehjelmin luona Ruovedellä ja opiskeli klassikkoja." Muistolaatta on Säätyläiskotimuseon seinässä, museon sivulla [2] ei mainita laattaa, ei myöskään ko. museon sivulla [3]. Tuossa on muuten ristiriita: museon sivujen mukaan sanoo että opetti af Enehjelmin luona Saarijärvellä. Kansallisbiografian mukaan asui Danielssonin luona Saarijärvellä 1824-1825 ja sitten af Enehjelmin luona Ruovedellä. --Tämän enempää ei äkkiseltään irronnut. -- Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2023 kello 01.03 (EEST)

• Kari Alonen, Pallo hallussa 2014; Linnan kylällä 13-tie varressa, Teräsmiehentie 2 62.67672°N, 25.38161°E --Aulis Eskola (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 14.25 (EET)

Koulujen alueen työt

Lukion ja muiden vieressä olevien rakennusten voimakkaat muutokset ovat varmaankin muuttaneet ja muuttavat kohteiden sijaintia. Jotkin kohteet ovat varmaankin poistuneetkin tai poistuvat. https://www.saarijarvi.fi/sites/default/files/atoms/files/kaavaselostus_liitteineen_koulukeskuksen_asemakaavamuutos_22.6.2017.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2020 kello 17.38 (EET)

Lähde Tarinasoitin

OK - https://tarinasoitin.fi/saarijarvi --Aulis Eskola (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 18.54 (EEST)

Keskustelua karsikkopuista, ja muu kirjaus

Teoksessa Suomen muistomerkit, osa VII Keski-Suomi on kuvineen useita Saarijärven jo taulukoituja nimikkeitä. Koska nimikkeet oli jo lähteistetty, en ryhtynyt samoihin nimikkeisiin lisäviitettä laittamaan. Teos Suomen muistomerkit kun joskus on hieman epätarkka, ja ei ole (25 vuotta vanhana julkaisuna) enää kaikkien nimikkeiden nykytilan tasalla. Muutama huomio silti keskusteltavaksi:

• Pyhäkankaan karsikko (toisaalla Pyhäkankaan karsikkometsä per 1 ja 2) nimellä lähteen sivulla 88 kerrotaan karsikkopuusta, johon on kirjattu merkintöjä vuosien 1833 ja 1897 välillä. Miten suhtaudutaan tunnettuihin karsikkopuihin? Katsotaanko ne listattaviksi muistomerkeiksi? Itse yrittäisin kohdistaa ja kuvata ainakin tämän! Voisi harkita myöhemmin muuta, jos näitä kohteita rupeaa kertymään kymmenittäin. Karsikkopuut tai metsät ovat suomalaiseen kansanperinteeseen ainakin joissain maakunnissa kytkeytyviä muistomerkkejä. Museoviraston mukaan näitä karsikoita saatetaan suojella muinaismuistoinakin. Ne voivat liittyä moniin erilaisiin tapahtumiin; eivät tyypillisesti (vain) surun (esim. vainajan saattomatkalla tehty kaiverrus keloon tai kuuseen) muistamiseksi; hyvin kirjaukset voivat olla syntymän, morsiamen kotiinpaluun tms. perheen tai suvun suurten tapahtumista. Tai voivat olla kyläyhteisön käännekohtien ekologisia muistomerkkejä. Wikipedian artikkelia tästä aiheesta voisi hieman täydentää...[ Mainitsen samalla että esimerkiksi Konneveden kotiseutumuseonkin alueella on ilmeisesti karsikkopuita, ja Konneveden Kivisalmen satamasta kuvasin yhden karsikkopuun tapaisen muistomerkin, josta en ollut varma oliko se aito (vai mukaelma, tarkoitettu houkuttelemaan väkeä kotiseutumuseoon)].--Paju (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 22.45 (EEST)

Sijainti Saarijärven ja Äänekosken rajan tuntumassa, runsas 300 m kuntarajasta, näkyy peruskartta-aineistossa rauhoitettuna metsikkönä. Eräs Suomen tunnetuimmista karsikoista. Voisihan tätä verrata kiviin hakattuihin muistomerkkeihinkin, vaikka merkinnät on tehty puuhun. Taulukoin koordinaatteineen Saarijärven listalle, että tulisi kuvattua. Keskustellaan tarvittaessa tuonnempana, luultavasti tietosanakirja-artikkeli tästä aiheesta syntyy joka tapauksessa. --Paju (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 23.06 (EEST)

• Kirjaan, että saman teoksen Saarijärveä käsittelevillä sivuilla muistomerkkeinä tuodaan esille luonteeltaan yksittäisen henkilön tai suvun hautamuistomerkkejä, joita ei yleensä kai ole yhteismuistomerkkeinä listoille kerätty:

• Kai Tapperin veistos Surumarssi (1986) Tapperien sukuhaudalla läntisellä hautausmaalla (s.81)
• Hammarenin hautapatsas vanhalla hautausmaalla (Eino Räsänen, 1947; s.79)
• saarijärveläisen kuvanveistäjän Hannes Autereen (1888-1967) hautamuistomerkki vanhalla hautausmaalla veistoksineen, sijainti sankarihautojen lähellä (H.A. suunnitteli mm. noiden sankarihautojen ristit; s. 78).

--Paju (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 22.45 (EEST)

Keskeneräisyys?

Onko jotain erityistä syytä, miksi Saarijärven julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelossa on yhä merkintä kesken? Kuvia toki uupuu reippaasti. Aika kattavalta silti taustatyö vaikuttaa, keskeneräisyysmerkinnän voinee poistaa? Jokaisella nimikkeellä on lähde, koordinaatit ja jopa julkaisuvuosi tai vastaava. Suomen muistomerkit (osa VII Keski-Suomi) ja Finlandia Otavan suuri maammekirja (osa Etelä-Savo ja Keski-Suomi) eivät sisältäneet uusia nimikkeitä, kun Saarijärvi ja Pylkönmäki katseltiin läpi. Punaiset oli jo taulukossaan, kaksi vapaussodan valkoisten mm:iä lisäsin taulukkoonsa. Saatan vielä katsoa, antaako yksi kirjastosta tilattu sotamuistomerkkien lisäteos uutta. Päivitin kuitenkin tilastoissa luokituksen B-luokkaan aiemmasta C:stä. Pyrin kuvaamaan Saarijärven listan ilmeisesti kesäkuussa, mahdollisesti samana viikonloppuna kun karavaani kulkee Seinäjokea kohti. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2023 kello 02.31 (EEST)

@Aulis Eskola: Olisin poistamassa keskeneräisyys-merkintää Saarijärven listalta, vaikka kuvattavaa vielä riittää. Mitä tästä ajattelet? Toivottavasti ensi viikolla tilanne on parempi tai paranee. Pylkönmäen suunnan nimikkeiden vähäisyys mietityttää. Ehkä voisi kysäistä tästä Saarijärven museosta, jonka pihalla on kosolti kuvattavaa. (Vaihteeksi ei ole museokortti voimassa, mutta täytynee aktivoida, sen verran monta museota on reissutien varrella.) Toki sotamuistomerkkikirjaa vielä on tarkoitus vilkuilla. Yritän laittaa vielä alulle lyhyen artikkelin Pylkönmäen kirkonkylästä, mahdollisesti Pylkönmäen koulustakin. Toisinaan tämäntapaisia artikkeleita kasatessa tai niitä kuvatessa on löytynyt listaamatonta kuvattavaa myös patsas- ja mm-puolelle. --Paju (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 20.44 (EEST)

Ei ole ollut mitään tarkasti sovittua Kesken-kriteeriä. Mutta yksi lähtökohta on ollit A-luokka seurannassa: noin >95% kuvattukin. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 21.59 (EEST)

OK. Ehkä kuvaan listaa mahdollisimman pitkälle ensin, ruukkaan statusta sitten. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2023 kello 21.50 (EEST)

About tuo prosenttimäärä saatiin fotosafarilla puikkariin, eli kaikilla Saarijärven kohteilla käyty, ne kuvattu tai niiden tila selvitetty.--Paju (keskustelu) 17. heinäkuuta 2023 kello 11.12 (EEST)

Eli kuvauskierroksella kaksi kohdetta jäi epähuomiossa kuvaamatta. Nuo olisi hyvä käydä kuvaamassa toisella kertaa.

• Eli: Saarijärven museon patsaspuistosta jäi epähuomiossa kuvaamatta Frans Toikkasen Haiku (2001) eli pystyssä sojottava runollinen pronssiveistos (per 1). Olin museopihan kertävinäni, mutta jotenkin teos livahti ohi. Museon kahviossa mansikkalimonadia juotaessa keskustelin vielä museon edustajan kanssa kunnan julkisista taideteoksista. Tällöin museon edustaja kertoi, että veistospuistossa olisi 10 teosta - katsoin kamerani kuvat läpi ja löysin kymmenen. Luulin kuvanneeni kaikkiMutta teoksia pitikin olla yksitoista! Ei ollut tavanomaisesta poiketen paperiprinttiä teoksista mukana, johon kuvatut olisi kuitattu yksi kerrallaan... Äh, kun harmittaa.
• Toinen kuvaamatta jäänyt nimike oli Lauri Hännisen muistomerkki Mahlussa (Muittarintie 76 B). Jätin auton tienvarteen ja kävelin oikean talon pihalle huhuilemaan, saisiko tulla kuvaamaan pihapiirin teosta. Ketään ei kuulunut eikä näkynyt, muttei näkynyt teostakaan ensikatselulla. Koska ketään ei ollut paikalla, poistuin pihaa tarkemmin kaluamatta, ettei käynti vaikuttaisi luvattomalta. Jos olisi tullut ennen pihalle menemistä katsottua Saarijärven museon teosluetteloon liittyvää karttaa (Sijainti) tarkemmin, muistomerkki olisi ilmeisesti löytynyt pihan "perällä" sijainneen pusikkomaisen osan yhteydestä. Mutta sitä en käydessäni hoksannut. --Paju (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 20.47 (EEST)

Video teosta selventämään

Onko jotain käytäntöä, miten esimerkiksi virtaavaa vettä sisältävän taideteoksesta talletetun videon saisi liitettyä mukaan? Eli otin kokeeksi kännyllä lyhyen videon Tarmo Mannin muistomerkistä "Itkevä kivi". Ajattelin seuraavaa: Ehkä olisi hyvä tehdä teoksesta erillisartikkeli, ja liittää video siihen. Lyhyehkönkin (10-20 s) videotiedoston koko kun kohoaa nykykännyköillä (jo ei huomaa pienentää resoluutiota) helposti 200 MB:n luokkaan tai yli. Voisi myös ehkä valokuvatiedostoon laittaa linkin, josta teosvalokuvan kuvaaman teoksen luonne ilmenee paremmin. Ajatuksia tästä, hyviä käytäntöjä? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 20.23 (EEST)

@Kulttuurinavigaattori: Videoista puhuttiin aikoinaan ja niitä kokeiltiinkin. En heti muista, missä keskustelut olisivat.

Mutta ajattelisin juurikin noin, että teoksesta artikkeli ja video sinne. Aulis Eskola (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 20.31 (EEST)

Kuvasin Terike Haapojan valoteoksen Helsingin Myllypurossa, joka on kahden sekunnin mittaisena. Varsin lyhyt, mutta väitän että kertoo paremmin kuin valokuva. Kokeilin pari muutakin, mutta ne olivat liian pitkiä, sanoisin että yli 10 sekuntia on liian pitkä luetteloon. Asensin ne siis kokeilumielessä luetteloon, mutta poistin, kun ei näyttänyt hyvältä. Toinen asia on video artikkelissa. Postasin Facebookissa joku vuosi sitten (se oli korona-aikaa) sata videota Hesan patsaista. Hankaluus on kuitenkin, että Wikipediaan pitää olla tietyt formaatit ja kun videolala on jo ennestään niin villi formaattiviidakko, se turhauttaa. Tuollainen minuutin pätkä vaatii myös melkoisen kuvaus- ja editointivalmiuden, nykyisin ei ehkä mitään steadycameja tarvita, halvempiakin laitteita vakaan liikkuvan kuvan aikaansaamiseksi on. Käytin myös kuvaamiseen sopivaa pienirattaista Bromptonia polkupyöränä. Kännykällä joo saa ihan hyvää kuvaa, mutta jalusta olisi hyvä olla, ja jos zoomaa tai panoroi, nestepää on paras. Oikeudethan on samat sekä still-kuvassa että videossa, eli alle 70+ Wikipediaan ja yli 70+ Commonsiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 22.03 (EEST)