Keskustelu:Luettelo Helsingin muistolaatoista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luettelosta puuttuvia[muokkaa wikitekstiä]
Tähän voi lisätä taideteoksen sisältäviä muistolaattoja, joista ei löydy tarkempaa tietoa tai joiden kuulumisesta luetteloon ei ole varma. --Risukarhi (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 11.41 (EEST)
Kopioin tähän alkuun listan pääluettelosta pois jättämistäni muistolaatoista, jonka esitin keskustelussa Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Muistolaatat. Näistä löytyy tietoja kirjoista Löytöretki muistomerkeille (Antero Rautio) ja Muistolaattabongarin opas (Pauli Jokinen), mutta niissä on itsenäisen taideteoksen sijasta kopio jostain toisesta kuvasta:
- J. L. Runebergin entisten asuintalojen paikoille vuonna 2004 kiinnitetyt laatat (toistakymmentä pääosin Kruununhaassa), joihin on kopioitu joku 1800-luvun piirros Runebergista. Myös J. V. Snellmanin yhden entisen kotiosoitteen kohdalla on samantyylinen laatta.
- Hämäläisten talon "Urho Kekkonen asui täällä" -pronssilaatassa on vastaavasti jäljennös jonkun tekemästä Kekkosta esittävästä piirroksesta.
- Heimolan talon muistolaatta Yliopistonkadulla sisältää kaiverretun version Henrik Tikkasen piirroksesta, joka esittää purettua rakennusta. Myös Emma Mäkisen turvakodin muistolaatassa Laivurinkatu 3:ssa on samantapainen piirros talosta (ei tosin luultavasti Tikkasen).
- Mauri Sariolan muistolaattaan Vuorimiehenkatu 20:ssä on jäljennetty Kalle Korkeakiven piirtämä karikatyyri Sariolasta.
- Nervanderinkatu 11:ssä on kaksi muistolaattaa, joihin on jäljennetty Raimo Kairan piirtämät karikatyyrit J. K. Paasikivestä ja Lauri Ingmanista.
- Bertolt Brechtin muistolaatta Köydenpunojankatu 13:ssa sisältää Brechtiä esittävän karikatyyrin, jonka ilmoitetaan olevan "Jaakko S.:n" piirros.
- Arvid von Martensin muistolaattaan Kalevankatu 19:ssä on myös kaiverrettu von Martensia esittävä karikatyyri, joka saattaa sekin olla jäljennös jostain piirroksesta. Lähdeteokset eivät mainitse tekijää.
- Komisario Palmun muistolaattaan Rauhankadulla on kopioitu Suomen dekkariseuran logo, jossa on valokuva Joel Rinteestä Palmuna.
- Vallilassa Helvi Hämäläisen, Viljo Kajavan ja Arto Mellerin kotitalojen seiniin on kiinnitetty muistolaatat, joihin on "tulostettu" tarkat mustavalkoiset valokuvat kyseisistä henkilöistä.
- Kalasataman asuinalueella on historiallisista höyrylaivoista kertovia muistolaattoja, jotka myös sisältävät valokuvia kyseisistä laivoista.
- Rudolf Koivun muistolaattaan Hietaniemenkatu 12:ssa on jäljennetty Koivun oma piirros jostain satuprinsessasta.
- Porthanian ulkoseinään on kiinnitetty Euroopan unionin vuonna 2006 myöntämä Europa Nostra Award -mitali, johon sisältyy pieni reliefikuva. Sama mitali vuodelta 1990 löytyy Vallilasta Keuruuntien ja Suvannontien kulmassa olevan puutalon seinästä.
- Useat sotahistoriaan liittyvät muistolaatat sisältävät pronssiin valettuja joukko-osastojen tunnuksia tai Suomen vaakunoita. Esimerkiksi useissa jääkäriliikkeen historiaan liittyvissä muistolaatoissa on kohokuvana Jääkäripataljoona 27:n tunnus.
- Eläinmuseon ja ns. Munkkiniemen pensioonatin talon seinillä on Kadettikoulun toiminnasta kertovat muistolaatat, joissa on molemmissa samanlainen tunnuskuva kolmesta sotilashahmosta. --Risukarhi (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 11.41 (EEST)
Muita:
- OK - Agathon Meurmanin muistolaatta ns. Kontion talossa Kruununvuorenkadun ja Kauppiaankadun kulmassa (jonkun ottama Instagram-kuva, joku tarkkanäköisempi voisi ehkä erottaa tuosta taiteilijan signeerauksenkin).
- Myös talon lukuisat julkisivuveistokset käynevät taideteoksista. --Risukarhi (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 11.41 (EEST)
- Erkki Melartinin muistolaatta (luonnonkivessä), paljastettu 7.2.2000 säveltäjän syntymän 125-vuotispäivänä, sijaitsee ehkä jo 1970-luvulla puretun, säveltäjän vuonna 1912 Helsingin maalaiskunnan Boxbackasta eli nykyisen Pukinmäen alueelta hankkiman huvilan pihalla. Kohteen on Erkki Melartinintie 7, aiemmin huvilan osoitteena ollut Erottajantie nro 17 (alkujaan tienimenä ehkä Isotie). Muistolaatan toteuttajina Helsingin kaupunginmuseo, rakennusviraston viherosasto ja Pukinmäki-seura. Lähde: [1] --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 16.50 (EEST)
- Lähdeteoksen valokuvan ja Helsingin karttapalvelun ilmavalokuvan (2018) perusteella etsisin Melartinin muistolaattaa (-kiveä) Erkki Melartinintie 7:n asuinkerrostalon sisäpihalta, alustavat WGS84-koordinaatit yhteen ilmakuvassa sisäpihalla näkyvään kiveen: . --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 18.24 (EEST)
- Koordinaatit ilmeisen pielessä - osoittavat mereen Mustikkamaan uimarannalla. Oliskohan täällä Erkki Melartinin puistikossa ?! Aulis Eskola (keskustelu) 14. helmikuuta 2024 kello 15.23 (EET)
- Lähdeteoksen valokuvan ja Helsingin karttapalvelun ilmavalokuvan (2018) perusteella etsisin Melartinin muistolaattaa (-kiveä) Erkki Melartinintie 7:n asuinkerrostalon sisäpihalta, alustavat WGS84-koordinaatit yhteen ilmakuvassa sisäpihalla näkyvään kiveen: . --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 18.24 (EEST)
- OK - Poistettu tekstilaatta Vallisaaren räjähdysonnettomuuden muistolaatta --Aulis Eskola (keskustelu) 14. syyskuuta 2023 kello 14.19 (EEST)
- Palautettu --Aulis Eskola (keskustelu) 14. helmikuuta 2024 kello 09.10 (EET)
Viitteet[muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tero Tuomisto: ”Säveltäjä Erkki Melartin ja Pukinmäki”, Helsingin pitäjä 2001, s. 114–124. Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys - Helsinge hembygdsförening, 2000. ISSN 0358-6529.
Pelkkää tekstiä sisältävät muistolaatat[muokkaa wikitekstiä]
Ainakin liitettyjen kuvien perusteella periaatteesta ettei lisättäisi pelkkää tekstiä sisältäviä muistolaattoja on peräännytty. Pitäisikö nyt muuttaa esittelytekstiä kuvastamaan todellista nykytilaa vai poistaa nuo laatat joissa on vain tekstiä? -- Cimon Avaro 18. toukokuuta 2019 kello 21.10 (EEST)
- Joo pitäisi. Muistelen että silloinkin pohdittiin sitä, mitä "pelkkä teksti" tarkoittaa. Onhan jokainen kirjain myös kuva. Osittain oli kai kyse siitä, että yritettiin jättää esim. Helsingin sadat muistolaatat vähemmälle työstämiselle. Nyt kun Helsingin lista alkaa olla lähes Wikidataa vaille A-luokkaa, voitanee siirtyä myös muistolaattoihin. Muistutan, että jokaisessa kunnassa voidaan tehdä ratkaisu muistolaatoista joko niin, että ne ovat julkisteostan ja muistomerkkien mukana, niistä erillään omana ryhmänään, tai kuten Hesassa, omana sivunaan. Muistolaattojen määrä kai on ratkaiseva kriteeri.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 21.26 (EEST)
- Tekstimuistolaatat on poistettu 1. kesäkuuta 2020. Nyt niitä ei käsitellä missään. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 20.01 (EEST)
Saisiko tekstilaatat lisätä nyt
- tähän luetteloon,
- omaksi kappaleekseen tähän artikkeliin tai
- ihan omaksi luettelokseen?
Pidän outona niiden poistamista kokonaan käsittelystä. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 05.43 (EET)
- Ehdottaisin että Helsingin tekstimuistolaatat otetaan tähän artikkeliin omana kappaleena. Luettelon määritelmä voisi olla:
- "Tässä luettelossa mainitaan sellaisia muistolaattoja Helsingissä, joissa on pelkästään tekstiä. Laatan pitää olla pysyvästi kiinnitettynä paikalla, jonne kaikki voivat koko ajan päästä. Sisätiloissa tai hautausmailla olevia muistolaattoja ei oteta luetteloon. Laatan pitää olla asennettu jonkun asian tai henkilön muistoksi. Sellaisia muistolaattoja, joissa on kuva tai reliefi mainitaan ensimmäisessä luettelossa."
- Oisko tällainen mitään, korjatkaa jos keksitte jotain parempaa tai lisättävää. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 11.49 (EET)
- Kyllä tuo sopisi. Onko mitään käsitystä kappalemäärästä? Minusta tekstilaatat voisivat olla omana luettelonaan omalla sivulla. Ehkä alkuun eri luetteloksi tälle sivulle.--Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 12.34 (EET)
- Pelkkää tekstiä sisältäviä laattoja on ainakin moninkertaisesti enemmän kuin kuvallisia. Vähintään satoja. Määrä on vielä suurempi, jos lasketaan myös rakennusten valmistumisvuosista ja suunnittelijoista kertovat laatat. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 14.07 (EET)
- Varmaan on moninkertaisesti. Arvioita voi heittää keskusteluun, mutta en tiedä mihin arvio perustuisi. Joka tapauksessa niin paljon, että erillinen luettelo on perusteltu. Aloittaa voi vaikka noilla muistolaatoilla, jotka on poistettu 1. kesäkuuta 2020. -- Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 14.20 (EET)
- Enpä mene minäkään arpomaan niiden määrää, se nähdään sitä mukaa kun niitä kertyy. Aloitetaan poistetuista. Entäs todentaminen? Patsasprojektin periaate on ollut, että sellaiset kohteet, joista ei ole erillisiä ulkoisia lähteitä, voidaan todentaa niissä itsessään olevien tietojen perusteella, jos niitä on löydettävissä. Ongelmana vaan, että muistolaatoissakaan ei ole useinkaan esim. tekijän nimeä. Sillähän tarkoitetaan näissä luetteloissa samaa määritelmää tekijyydestä kuin tekijänoikeuslaissa, siis ei esim. valmistajaa, yhtiötä, kustantajaa (Lions-Club). Paljastusvuottakaan, eli sitä vuotta, milloin muistolaatta on otettu käyttöön ei aina mainita. Ja sitten on muistolaatan nimi, se täytyy jotenkin johtaa suoraan laatan tekstistä, ei suuri ongelma. Ja jos vielä kysyn, niin mitä tehdään niille laatoille jotka on poistettu, siirretty tai kadonneet paikalta, laiutetaanko niille oma lista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 15.40 (EET)
- Tekijän nimeä harvoin on, joskus se on raapustettu laatan alakulmaan. Poistetut, (muualle kuin julkiselle paikalle) siirretyt ja muuten kadonneet: niistä pitäisi olla lähdettä hiukan. Jos laatta on kuvattu ja tallennettu Wikipediaan ja sitten se jonnekin katoaa, niin silloin ainakin pitäisi olla lähde. Katoamiseksi en laske tilapäistä katoamista esim. julkisivuremontin takia. Oma lista, kyllä. -- Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 16.14 (EET)
- Enpä mene minäkään arpomaan niiden määrää, se nähdään sitä mukaa kun niitä kertyy. Aloitetaan poistetuista. Entäs todentaminen? Patsasprojektin periaate on ollut, että sellaiset kohteet, joista ei ole erillisiä ulkoisia lähteitä, voidaan todentaa niissä itsessään olevien tietojen perusteella, jos niitä on löydettävissä. Ongelmana vaan, että muistolaatoissakaan ei ole useinkaan esim. tekijän nimeä. Sillähän tarkoitetaan näissä luetteloissa samaa määritelmää tekijyydestä kuin tekijänoikeuslaissa, siis ei esim. valmistajaa, yhtiötä, kustantajaa (Lions-Club). Paljastusvuottakaan, eli sitä vuotta, milloin muistolaatta on otettu käyttöön ei aina mainita. Ja sitten on muistolaatan nimi, se täytyy jotenkin johtaa suoraan laatan tekstistä, ei suuri ongelma. Ja jos vielä kysyn, niin mitä tehdään niille laatoille jotka on poistettu, siirretty tai kadonneet paikalta, laiutetaanko niille oma lista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 15.40 (EET)
- Varmaan on moninkertaisesti. Arvioita voi heittää keskusteluun, mutta en tiedä mihin arvio perustuisi. Joka tapauksessa niin paljon, että erillinen luettelo on perusteltu. Aloittaa voi vaikka noilla muistolaatoilla, jotka on poistettu 1. kesäkuuta 2020. -- Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 14.20 (EET)
- Pelkkää tekstiä sisältäviä laattoja on ainakin moninkertaisesti enemmän kuin kuvallisia. Vähintään satoja. Määrä on vielä suurempi, jos lasketaan myös rakennusten valmistumisvuosista ja suunnittelijoista kertovat laatat. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 14.07 (EET)
- Pauli Jokisen kirjassa Muistolaattabongarin opas (joka on jo nyt yksi tämän luettelon päälähteistä) on mukana 320 Helsingissä sijaitsevaa laattaa. Kirjan esipuheessa Jokinen mainitsee jättäneensä pois sisätiloissa olevat laatat (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), pelkästään talojen rakennushistoriasta ja suunnittelijoista kertovat laatat sekä Korkeasaaressa ja Seurasaaressa sijaitsevat laatat. Jokinen sanoo uskovansa, että hän on löytänyt "noin 95 prosenttia" (muista) laatoista. Kirja on vuodelta 2015, minkä jälkeen laattoja on tullut lisää. Jos käyttäisimme Wikipediassa Jokisen kirjan rajausta, voisi kokonaismäärä olla nyt ehkä neljänsadan kieppeillä. Jos mukaan lasketaan myös ne rakennushistorialaatat, määrä kasvaa varmasti vielä usealla sadalla suuremmaksi. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 16.23 (EET)
- Kiitos oppaan tiedosta. Tuo antaa suuntaa. Iso taulukko tulee. -- Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 16.34 (EET)
- Pauli Jokisen kirjassa Muistolaattabongarin opas (joka on jo nyt yksi tämän luettelon päälähteistä) on mukana 320 Helsingissä sijaitsevaa laattaa. Kirjan esipuheessa Jokinen mainitsee jättäneensä pois sisätiloissa olevat laatat (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), pelkästään talojen rakennushistoriasta ja suunnittelijoista kertovat laatat sekä Korkeasaaressa ja Seurasaaressa sijaitsevat laatat. Jokinen sanoo uskovansa, että hän on löytänyt "noin 95 prosenttia" (muista) laatoista. Kirja on vuodelta 2015, minkä jälkeen laattoja on tullut lisää. Jos käyttäisimme Wikipediassa Jokisen kirjan rajausta, voisi kokonaismäärä olla nyt ehkä neljänsadan kieppeillä. Jos mukaan lasketaan myös ne rakennushistorialaatat, määrä kasvaa varmasti vielä usealla sadalla suuremmaksi. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 16.23 (EET)
Tein taulukon tekstilaatoille ja kopioin siihen 1.6.2020 luettelosta poistetut 4 kpl tekstilaattaa, ja poistetut Katri Valan ja Vallisaaren räjähdysonnettomuuden muistolaatat.--Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 21.47 (EET)
Tein tarkennuksia molempien luetteloiden määritelmiin. Korjatkaa, jos niissä on heikkouksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2024 kello 22.30 (EET)
Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]
- Katajanokan vesiviskuri ja muistolaatta, Helsingin satamaradan muistomerkki. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 09.39 (EEST)