Keskustelu:Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista

Laajennusehdotus

Hesarin sunnuntaisivuilla [1] Jaakko Lyytinen kirjoittaa "...edes hänen kotimaisesta tuotannostaan ei ole tähän päivään mennessä laadittu kattavaa kansainvälistä verkkosivustoa.". Ehdotan että otetaan tähän rakenteeseen mallia sivusta Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, ja myöhemmin käyttöön wikidata. --Tappinen (keskustelu) 6. helmikuuta 2018 kello 07.31 (EET)

Kannatetaan. Göran Schildtin 1982-1991 julkaistussa kolmiosaisessa Aalto-elämänkerrassa on jokaisen osan lopussa Schildtin kokoama numeroitu luettelo Aallon kunkin aikakauden töistä. --Joe K. (keskustelu) 6. helmikuuta 2018 kello 10.25 (EET)

Onko siellä koordinaatitkin ? --Tappinen (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 05.32 (EET)

Aloitin Helsingin rakennuksilla Käyttäjä:Tappinen/Hiekkalaatikko mistä voi kokeilla tuotta "näytä koordinaatit kartalla"-ominaisuutta. Kysymyksiä: (1) Miten järjestetään ja ryhmitellään, vanha on vuosiluvuttain (2) miten merkitään jo puretut rakennukset (3) Onko sarakkeiden määrä ja järjestys hyvä --Tappinen (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 06.15 (EET)

Lisää kysymyksiä: Jos talon käyttötarkoitus on muuttunut, (Alajärven suojeluskuntatalo -> Alajärven nuorisoseurantalo), laitetaanko nykyinen vai alkuperäinen nimi? Entä rakennusaikainen vai nykyinen kunta? --Tappinen (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 20.13 (EET)

Mielestäni alkuperäinen, nykyisen voi laittaa huomautuksiin. Jälkimmäiseen en osaa vastasta. --Joe K. (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 20.20 (EET)

Tehty. Jo nyt tuo karttavaihtoehto (näytä koordinaatit kartalla) on mielestäni kiva. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 22.06 (EET)

Mitenkäs nuo lähdemerkinnät? Omaksi palstakseen vai rakennuksen nimen perään? Vai tehdäänkö joka kohteesta artikkeli ja lähteistetään ne sitten pieteetillä? --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 23.06 (EET)

Jaaha, ja nyt wikiarkeologiani johdatti minut sivulle Seminaarinmäki, ja samaa wikidata-ratkaisua kannattaisi tietysti käyttää tässäkin. No, tulipahan kerättyä tietoa. (Etsin jonkun aikaa wikiprojekteista tietoa jostan arkkitehtuuri-projektista, en löytänyt.) --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 09.13 (EET)

Ei varmaan kannata luoda luetteloon enää kahdeksatta saraketta pelkästään lähdeviitteitä varten, nimen perään vaan ensimmäiseen sarakkeeseen. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 12.23 (EET)

Luettelon ensisijaiseksi järjestykseksi – myös Suomessa sijaitseville rakennuksille – kannattaisi varmaan palauttaa aikajärjestys, koska yksittäisen arkkitehdin tuotantoa on paljon helpompaa ja mielekkäämpää hahmottaa aikakausittain. Artikkelin tärkeimmät lähteetkin ovat kronologisia luetteloita. Järjestys paikkakunnittain ei oikeastaan kerro muuta hyödyllistä kuin sen, että Aalto on suunnitellut joillekin paikkakunnille enemmän rakennuksia kuin toisille. Oikeastaan tuon luettelon vanhaankin versioon sisältyneen jaottelun Suomeen ja ulkomaihin voisi myös poistaa turhana. Aiemmin Suomi-osiossa olleet luovutetun Karjalan rakennukset ovat nyt kadonneet luettelosta kokonaan jonkinlaisina väliinputoajina. Tästä on myös jostain syystä poistettu puretut rakennukset, mutta jätetty listalle väliaikaiset näyttelyrakennukset. Miksi vuosikymmenien ajan olemassa ollut rakennus ei kuuluisi luetteloon, mutta muutaman kuukauden olemassa ollut tilapäinen rakennelma kuuluu? Mielestäni puretut ja tuhoutuneet pitää palauttaa, koska ne ovat yhtä lailla Aallon tuotantoa kuin säilyneetkin rakennukset. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 12.18 (EET)

Kaksi syytä luopua aikajärjestyksestä: koordinaattien metsästyksessä käyttämäni verkkolähteet olivat paikkakunnittain, ja ajankohdan määrittäminen ei ole yksiselitteistä kohteille jotka on suunniteltu joskus ja rakennettu joskus toiste. Etenkin en-wikin luettelon alaviitteet viittasivat tähän. En vastusta muutosta, kumpi tekee vai odotetaanko muiden kommentteja ? Laittaisin puretut ja tuhoutuneet eri luetteloon, ja suunnitellut mutta toteutumattomat kolmanteen. Ajattelen tässä turismi-aspektia. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 12.27 (EET)

Luovutetun Karjalan kohteet - joo oli tarkoitus laittaa tuohon "ulkomailla" listaan, mutta siinä maa onkin rakennusaikainen (esim. Länsi-Saksa). Kuten huomaat en muuttanut sitä luetteloa mitenkään. Voi miettiä halutaanko niihin samat sarakkeet kuin kotimaisiin. Ja ovatko kotimaisten kaikki 7 saraketta tarpeellisia. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 12.33 (EET)

Puretut ja tuhoutuneet voivat kyllä olla listalla muista erikseen, kunhan ovat jossain. Palautan aikajärjestyksen jossain vaiheessa vaikka itse, jos sitä ei kukaan äänekkäästi vastusta. Ajankohtana tulee mielestäni olla valmistumis- eikä suunnitteluvuosi (esim. Finlandia-talon kohdalla lukee nyt 1962-1975, vaikka rakentamista ei edes aloitettu ennen kuin 1968). Usean rakennuksen kokonaisuuksille pitäisi periaatteessa laittaa yksittäisen valmistumisvuoden sijasta pidempi aikahaarukka; esimerkiksi Sunilan kaikki talot eivät varmasti valmistuneet vuoden 1938 aikana. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 13.08 (EET)

Haarukat on hankalia jos käyttää noita järjestettävän taulukon järjestelypainikkeita hyväkseen niin järjestyy aina ensimmäisen numeron mukaan (mutta tämähän helpottuu kun laitat oletusjärjestykseksi jonkinlaisen aikajärjestyksen). Jos aikajärjestyksen perustelu on seurata auunnittelijan tyylikausia, niin suunnitteluvuosi olisi kai loogisempi? --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 13.25 (EET)

Ehkä voisi sitten tehdä sekä suunnittelu- että valmistumisvuodelle omat sarakkeet. Luettelon järjestys voisi perustua suunnitteluvuoteen (arkkitehdin näkökulma), mutta valmistumisajankohta pitää myös mainita, koska se saattaa olla vuosikymmeniä myöhempi. Aikahaarukoiden järjestyminen ensimmäisen vuosiluvun mukaan ei mielestäni haittaa, jos se tarkoittaa ensimmäistä vuotta, jolloin ainakin jotain on valmistunut (esim. kokonaisuuden ensimmäinen rakennus valmiina) eikä pelkkää rakentamisen aloittamisvuotta. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 13.35 (EET)

Palautin nyt aikajärjestyksen ja lisäsin omat sarakkeet suunnittelu- ja valmistumisvuodelle. Järjestys perustuu tällä hetkellä valmistumisvuoteen, se voidaan vaihtaa suunnitteluvuoteen sitten kun tuohon saadaan enemmän niitä suunnitteluvuosia. Poistin samalla jaottelun Suomeen ja muuhun maailmaan. --Risukarhi (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 15.53 (EET)

Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan, josta otin mallia taulukon rakenteeseen, suosittelee, että jossain mainitaan kun koordinaatit ovat epävarmat. Tässä on mukana kuvan taustatiedoista poimittuja koordinaatteja, jotka kertovat kuvauspaikan, ja kartalta katuosoitteen mukaan haettuja jotka voivat osoittaa naapuritaloon. Missä kohti voisi epävarmuudesta mainita? @Aulis Eskola:, olisiko kokemukseen pohjautuvia näkemyksiä? --Tappinen (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 17.22 (EET)

Unohdin tosiaan mainita, että piilotin äskeisen laajennuksen yhteydessä koordinaatteja, sijainteja ja kuvia koskevat huomautukset lähdekoodiin, koska ne eivät ole Aallon tuotantoa koskevia huomautuksia. Voitaisiin varmaan lähteä siitä, että myös epävarmat koordinaatit piilotetaan ja palautetaan näkyviin sitten, jos ne saadaan varmistettua. --Risukarhi (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 17.38 (EET)

Epävarma oli ehkä huono termi, Aulis Eskola käyttääkin ilmaisua "likimääräinen". Tiedetään kyllä että ollaan kilometrin tai kahden tarkkuudella oikeassa paikassa. Olen laittanut neljä desimaalia, silloin erotuskyky on kymmeniä metrejä. Ongelma on siinä, että vaikka laittaisin vain kaksi desimaalia, karttasovellukset tulkitsevat niistä zoomattavan pisteen. --Tappinen (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 18.39 (EET)

Kuten jossakin muuallakin mainitsin, en kannata luettelojen kohteiden tarkkuuden ilmoittamiseen parhaan arvioidun koordinaattilukeman pyöristämistä, vaan sanallista kommenttia tyyliin "karttalinkki likimääräinen". Koordinaatit olkoon niin hyvät kuin arvioiden (ja arvaten) pystyy antamaan.

Eikös tällä tavoin saada luettelon lukijalle hyvin perille, että jos ei kohde olu juuri linkin osoittamalla kohdalla, etsi sitä lähiympäristöstä.

Vielä toisena perusteena tälle tavalle se, että luettelossa näkyy koordinaatit vähemmillä desimaaleilla silloinkin, kun lukeman lopussa sattuu olemaan nollia. Jos tarkkuutta yritettäisiin ilmoittaa desimaalien määrällä, tämä automaattinen muotoilu sotkisi ajatuksen. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. helmikuuta 2018 kello 10.16 (EET)