Keskustelu:Kiertoliittymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miten kiertoliittymä on aina yksikaistainen? On kaksikaistaisiakin kiertoliittymiä. Lisäksi ennen kuin kukaan puhui mistään kiertoliittymistä, ne olivat yksikaistaisia liikenneympyröitä. –– Evakonpoika 14. elokuuta 2006 kello 06.53 (UTC)

Eikä ne kaksikaistaisiin lopu, Tampereella on muistaakseni nelikaistainen ja Pariisissa kahdeksankaistainen. Lisäyksenä vielä se, että nykyinen termi on kiertoliittymä ja vanha, käytöstä poistunut termi on liikenneympyrä. Näin ainakin linja-autokurssin liikennetunneilla opimme. --Tve4 14. elokuuta 2006 kello 07.20 (UTC)

Kiertoliittymä = liikenneympyrä[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin Tiehallinon mukaan liikenneympyrä ja kiertoliittymä ovat samoja asioita. Tiehallinto lienee antanut vain vanhalle asialle(liikenneympyrä) uuden nimen (kiertoliittymä). Kommentin jätti Apn (keskustelu – muokkaukset).

Laki ei tunne kumpaakaan termiä ja asetus vain sanan liikenneympyrä. Toisin kuin joskus luullaan, ei ole olemassa erityisiä sääntöjä kiertoliittymää/liikenneympyrää varten, vaikka jopa poliisin sivuilla harhaanjohtavasti näin väitetään ja autokoulussa kuulemma opetetaan. Erityisiltä ne vaikuttavat vain siksi, että liikenneympyrä mielletään yhdeksi risteykseksi, vaikka se on teknisesti ajatellen useasta risteyksestä muodostuva kokonaisuus. Näin ollen kukaan ei liikenneympyrässä "käänny vasemmalle", joten vasesmmalle ei vilkuteta, paitsi teoriassa isossa monikaistaisessa ympyrässä silloin, jos ehtii vaihtaa kaistaa kahden tiehaaran välissä.--LemonKing (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 13.03 (EET)
Ei ole sinällään erillisiä sääntöjä, mutta Tiehallinnon liikennemerkkiohjeet toteaa ykskantaan: Liikenneympyrässä etuajo-oikeussuhteet määritellään siten, että liittymään saapuvalla liikenteellä on väistämisvelvollisuus kiertotilassa kulkevaan liikenteeseen nähden. Merkki 231 [kärkikolmio] tai 232 [stop-merkki] sijoitetaan liikenneympyrässä olevan merkin 416 (pakollinen kiertosuunta) kanssa samaan pylvääseen merkin 416 yläpuolelle. Merkkiä 231 voidaan käyttää myös korostamaan liikenneympyrästä poistuvan ajoneuvon väistämisvelvollisuutta risteävään pyörätiehen nähden. Täten ympyrään tulevalla pitäisi kaikissa ympyröissä olla väistämisvelvollisuus.--91.158.41.110 28. kesäkuuta 2016 kello 18.29 (EEST)

"Virallinen" liikenneympyrä[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on "virallinen" liikenneympyrä (lainausmerkeissä)? Kyllä Helsingissä oli jo ennen vuotta 1993 muitakin kuin Vihdintien liikenneympyrä. Ainakin Kaisaniemen- ja Unioninkatujen risteyksessä sellainen on ollut iät ajat, samoin Herttoniemen liittymässä, jossa tosin Itäväylä kulkee liikenneympyrän ali eri tasossa. Ovatko ne "epävirallisia" liikenneympyröitä? Missä ero - liikennemerkin puuttumisessako? -KLS 2. huhtikuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Oliko Vihdintien liikenneympyrä sitä paitsi Suomen tai edes pääkaupunkiseudun ensimmäinen liikenneympyrä? Tässä lähteenä käytetyssä Helsingin sanomien jutussakaan ei sanota niin. Hallussani oleva kartta vuodelta 1963 sitä paitsi osoittaa, että silloin Vihdintien liikenneympyrää ei vielä ollut, kun taas Tapiolan keskustassa oli silloin suuri liikenneympyrä, joka on myöhemmin poistettu. -KLS 14. heinäkuuta 2011 kello 17.59 (EEST)

Pympyrät[muokkaa wikitekstiä]

Liikenneympyrä on jäänne vanhoilta hyviltä ajoilta, jolloin kiertotillassa ollut joutui väistämään sinne tulevia. Toisin kuten nykyään kiertoliittymissä, joissa kiertotilassa olevalla on etuajo-oikeus.  –Kommentin jätti 91.156.120.94 (keskustelu) 5. toukokuuta 2008 kello 23.51 (EEST)

Valitettavasti joissakin paikoissa on kuitenkin jäljellä ympyränmuotoisia monen tien risteyksiä joissa keskellä oleva ylisuuri liikennesaari saa aikaan kiertoliittymämäisen vaikutelman. Näissä pitää kuitenkin aliristeyksestä toiseen ajavan väistää oikealta tulevia, joille ei ole kolmioita. Esimerkiksi Helsingin Tammisalossa kirkon vieressä on tällainen viiden kadun risteys (Tammisalontie/Pyörökiventie/Väylänrinne/Ruonasalontie), jossa on jopa pysäköintiruutuja. — OttoMäkelä (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 17.56 (EEST)

Artikkelin animaatiossa virhe![muokkaa wikitekstiä]

Kiertoliittymään tultaessa ei tarvitse käyttää vilkkua, silti animaatiossa käytetään. Animaation tekijä ei taida tuntea kiertoliittymää koskevia sääntöjä. 85.76.101.34 4. heinäkuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

Asia johtuu siitä, että tiedosto on tallennettu Commonsiin eikä fi-wikiin. Tiedoston tekijä on slovenialainen. Samoasambia Kesk. 4. heinäkuuta 2013 kello 20.25 (EEST)
Toiseksi tämä wiki on suomenkielinen eikä Suomen. Suomea puhutaan muuallakin kuin Suomessa. Samoasambia Kesk. 4. heinäkuuta 2013 kello 20.28 (EEST)

Kiertoliittymä vai liikenneympyrä?[muokkaa wikitekstiä]

Kiertoliittymä vai liikenneympyrä? Artikkelissa käytetään termiä kiertoliittymä, vaikka oikea termi olisi liikenneympyrä. Usein väitetään, että liikenneympyrä olisi epävirallinen tai vanhahtava termi, ja sen sijaan pitäisi puhua kiertoliittymästä.[1] Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin: Suomen lainsäädäntö ei tunne termiä kiertoliittymä, enkä löytänyt muitakaan perusteita termin oikeellisuudelle. Artikkelin nimi ja siinä käytetty termi olisi siis syytä vaihtaa. Artikkeliin voisi lisätä oman osion kiertoliittymä-termistä (molemmilla termeillähän on käytännössä sama merkitys). Jätän vähän aikaa mahdolliselle keskustelulle aiheesta, ennen kuin teen artikkeliin mitään muutoksia.--OJP114 (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Mitä ihmettä tarkoittaa tässä yhteydessä väite "oikea termi olisi"? Missä mielessä kiertoliittymä on mielestäsi "väärä termi"? Vaikka sitä ei ole lakitekstissä, on se silti asianomaisen viranomaisen käyttämä, katso esimerkiksi [2]. Tiehallinto puhuu nykyään pääasiassa juuri kiertoliittymästä. Ihmettelenpä, mistä olet katsonut, jos et "löytänyt perusteita" termin käyttämiselle (eli et esim. löytänyt Tiehallinnon tekstejä, joita kuukkeli tarjoaa heti alkuun). --Jmk (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 17.39 (EEST)
Kuten arvelin, tämä jakaa mielipiteitä. Kyse on siitä, mikä on oikea termi tietosanakirja-artikkeliin. Vaikka silloinen Tielaitos on keksinyt liikenneympyrälle uuden nimen ja käyttää sitä, ei se ole automaattisesti oikea valinta tähän artikkeliin. Toinen, vastaava esimerkki voisi olla vaikka siivooja. Monesti, varsinkin virallisissa yhteyksissä kuulee käytettävän ammattinimikkeitä "laitoshuoltaja" tai "toimitilahuoltaja". Tarkoittaako tämä muka sitä, että nämä nimikkeet olisivat sopivampia ko. artikkelin otsikoksi? Liikenneympyrä ja kiertoliittymä ovat käytännössä sama asia, joten molemmat termit pitäisi saada mahtumaan samaan artikkeliin (tällä hetkellä artikkeli tunnustaa vain kiertoliittymän). Ehdotin tuossa aiemmin, että artikkelin nimeksi vaihdettaisiin Liikenneympyrä ja artikkeliin tulisi oma kiertoliittymä-osio.--OJP114 (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 19.25 (EEST)
Tällaisia asioita ei ole tarkoitus ratkaista muokkaajien henkilökohtaisten fiilisten mukaan, vaan: Ohje:Artikkelin nimi Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Jos siivooja on yleiskielessä nimenomaan siivooja, Wikipedia seuraa asiassa yleiskieltä. Jos kiertoliittymä on yleiskielessä kiertoliittymä, Wikipedia seuraa. Älä siis turhaan esittele mielipiteitäsi, vaan esitä evidenssiä siitä mikä on yleiskielen käytäntö. --Jmk (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 20.06 (EEST)
Molemmat ovat yleiskielen termejä. Tässä on yksi vastaus kysymykseen [3], tuohon voisin lisätä vielä, että vanhemmat sanakirjat eivät tunne kiertoliittymää. Eri lähteiden pohjalta ei voi suoraan sanoa, kumpi on oikea nimi artikkelille. Oman mielipiteeni ilmaisin jo aiemmin. Tiehallinnon mukaan liikenneympyrä ja kiertoliittymä ovat synonyymejä, tosin itse käyttää pääasiassa jälkimmäistä. Lainsäädäntö ei tunne kiertoliittymää, vain liikenneympyrän. Molemmat ovat yleisessä käytössä, (mielestäni) liikenneympyrä on kuitenkin tavallisempi. Olennaisinta olisi tietää kielitoimiston kanta asiaan. Sitä en nyt saanut mistään selville.--OJP114 (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 00.38 (EEST)
Et siis vielä löytänyt perustetta aloituksessa esittämällesi voimakkaalle väitteelle ("oikea termi olisi..."), vaan se olikin mielipiteesi varassa, ja kuten sanottua henkilökohtainen mielipiteesi ei ole tässä relevantti. Löytämäsi lähteet osoittivat päinvastaista, sanat ovat synonyymejä. Jatka vain etsintöjä! – Kielitoimiston kannan saat Kielitoimiston sanakirjasta, siellä ne ovat synonyymejä ilman minkäänlaista arvostuseroa (esim. että toinen olisi "oikea termi"). --Jmk (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 05.23 (EEST)
Artikkelin suurin ongelma on, että se pyrkii kuvaamaan yleismaailmallista maastossa olevaa ympyrän muotoista vekotinta, jota pitkin ajoneuvot kulkevat, mutta täällä kiistellään siitä, mikä on vekottimen nimi Suomen kielessä, lakitekstissä tai jossain Tapiolassa 1960-luvulla. Lisäksi artikkelissa puhuttiin aiemmin siitä, miten Suomessa pitää käyttää suuntavilkkua, vaikka liikennesäännöt ovat erilaisia eri maissa. Yritin muuttaa tekstiä pois liikennesääntöjen sekamelskasta yleisemmälle tasolle. Lähteetöntä juttuahan se kuitenkin on kokonaisuudessaan. --Pxos (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 19.04 (EEST)

Siis lakiteknisesti ainoa termi on "Liikenneympyrä", joka osoitetaan liikennemerkein. "Kiertoliittymä"-termiä käyttävät autokoulut ja poliisi erottelemaan vanhemmat liittymät, joissa ei ole "reilumpaa" kierrettävää penkerettä ja liikennemerkkiä, jolloin se on teknisesti useampi kohtaava risteys, jossa on keskieste joka pakottaa kiertämään oikealta ja jolloin väistetään aina kaikkia oikealta tulevia, jollei merkein ole toisin osoitettu. Virallisessa merkein osoitetussa (lain mukaisessa) liikenneympyrässä taas väistetään vasemmalta tulevia (ympyrässä olevia) ja poistuessa (kääntyessä) kaikkia. Nuo väistämisvelvollisuuksien erot tuntuvat olevan joillekin aivan mahdotonta sisäistää. -Yorak  –Kommentin jätti 188.126.80.51 (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 17.39‎ (EEST)

Kommentissa on edelleen ns. suppean ajattelun ongelma. Tarkoituksena on kuvata maapallon kaikilla pinnoilla olevia vekottimia eikä suinkaan puhua siitä, mitä suomalaiset autokoulut tekevät. Lakiteknisesti voidaan puhua lain tekniikasta tai jos sillä jotenkin selitetään, mitä laki sanoo, niin vasta kun kaikkien melkein 200 valtion lait on käyty läpi, voidaan sanoa, kuka väistää ketä milloinkin. Tässä vain ilman mitään lähteitä vängätään vuodesta toiseen vihdasta ja vastasta. --Pxos (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 18.57 (EEST)

"Kiertoliittymä" on viranomaisten kehittämä kapulakielinen termi. Tästä sanasta luovutaan 2020 voimaan tulevassa uudessa tieliikennelaissa ja otetaan käyttöön nimi liikenneympyrä. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/liikenneympyr%C3%A4-saa-vihdoin-olla-liikenneympyr%C3%A4-uusi-tieliikennelaki-palasi-lausuntokierrokselta-1.191635 --Mikko Paananen (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 18.38 (EEST)

Termien liikenneympyrä ja kiertoliittymä historiaa[muokkaa wikitekstiä]

Vanhanaikaisista liikenneympyröistä (traffic circles) on vähitellen luovuttu 1960-luvulta ja Britteinsaarilta alkaen.

Taustaa: Liikenneympyröiden väistämissääntö oli alun alkaen päinvastainen kuin nykyisissä liikenneympyröissä, mikä aiheutti liittymien ruuhkautumista ja turvattomuutta. Koska liikenneympyrään saapuvilla oli etuajo-oikeus, ruuhkautui liittymä helposti kun liittymästä poistuminen oli vaikeaa. Siksi liittymät olivat kookkaita, mutta koko ei pelastanut tilannetta.

Briteissä keksittiin nykyaikaisen liikenneympyrän (kiertoliittymän) väistämissääntö 1960-luvulla ja syntyi termi roundabout (kiertoliittymä). Uutta termiä käytettiin selvyyden vuoksi, koska kiertoliittymä pienen kokonsa ja päinvastaisen väistämissääntönsä takia oli toimivuudeltaan aivan erilainen. Nykyään tämä erottelu ei ole enää tarpeen, koska vanhaa liikenneympyrää ei enää kukaan muistele... ;o)

Eli Suomessa voidaan aivan hyvin käyttää molempia termejä kiertoliittymä ja liikenneympyrä termin roundabout käännöksenä, kunhan kukaan ei tee 'neronleimausta' ja palauta toimimatonta traffic circle -väistämissääntöä... --Zapewiki (keskustelu) 22. huhtikuuta 2018 kello 01.33 (EEST)

Neronleimauksesta en tiedä, mutta kiertoliittymissä on aina oikealta tulevilla etuajo-oikeus, ellei sitä ole erillisellä liikennemerkillä toisin määrätty. Suomessa tiehallinto on antanut ohjeen/määräyksen tien ylläpitäjille, että kärkikolmio tulee aina asettaa liittymään tuleville, joten ongelma on ratkaistu sillä. Samat liikennesäännöt ovat voimassa muissakin maissa, mutta sillä erotuksella, että kaikissa maissa paikalliset tiehallinnot eivät ole antaneet samanlaista kärkikolmiomääärystä. Esimerkiksi Ranskassa en ole koskaan törmännyt kärkikolmioihin tullessa liittymään. --Tomnie (keskustelu) 7. joulukuuta 2018 kello 02.18 (EET)