Keskustelu:Jatkosodan hyökkäysvaihe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä sivua ehdotettiin suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.
Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.
Tämä artikkeli on valittu hyväksi artikkeliksi.
Artikkelin äänestys on arkistoitu.

Artikkeli kaipaa pientä tarkistamista, mm. Karjalankannaksella oli puolustukseen ryhmittyneinä Suomen IV ja II Armeijakunta. Ei ollut, joukot eivät voineen olla ryhmittyneenä Neuvostoliiton hallisemalle alueelle. Tietääkseni ne olivat ryhmitelty hyvin lähelle nykyistä valtakunnan rajaa, mutta ei suinkaan Kannakselle. Argus 31. joulukuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Sitäpaitsi teksti sisältää myöhemmän historiantutkimuksen valossa harhaanjohtavaa tietoa kuten: Operaatio Barbarossan alettua Suomen onnistui pysyä erossa sodasta kolme päivää... Suomen tarkoituksena ei ollut pysytellä sodasta erossa vaan osallistuminen oli jo lyöty lukkoon paljon aiemmin. Jatkosota sinetöityi neuvostoilmavoimien pommittaessa useita paikkakuntia 25.6. Totta on että Ryti katsoi tämän johtavan sotaan mutta kenttäarmeija oli kutsuttu aseisiin jo pelkästään Barbarossan varalta. Argus 31. joulukuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Vertaisarviointi (10.4.-18.6.2007)[muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan hyökkäysvaihe[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on ainakin pitkä ja sain siihen tellättyä kuviakin. Ainoa vika on, että sen ulkomuoto on on omasta mielestäni luettelomainen. Mielipiteitä? --Eetvartti 10. huhtikuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Lähteet on merkittävä paremmin (yleiset lähteet {{kirjaviite}} -mallineella ja lähdeviitteitä). Lisäksi punaisia linkkejä pitäisi karsia. --Green Bonsai 10. huhtikuuta 2007 kello 17.09 (UTC)
Se on kyllä liian luettelomainen. Lihavointia on käytetty aika reilusti, joten sitä voisi ehkä karsia. Hyppii hieman silmille. Mutta muuten ihan hyvää tulosta jo. --Smörre 11. huhtikuuta 2007 kello 12.23 (UTC)
Merkitsin yhden lähteistä {{kirjaviite}}-mallineella. Toisen teen sitten, kun kirjan löydän. Mitenhän sen luettelomaisuuden saisi karsittua? --Eetvartti 11. huhtikuuta 2007 kello 13.55 (UTC)
Yksinkertaisesti vain muuttamalla luettelot tekstimuotoon, ei se vaadi muita noitakonsteja :). --Olimar [□] 12. huhtikuuta 2007 kello 06.40 (UTC)
Karsin luettelomaisuutta ensimmäisestä kappaleesta. Jos tästä haluaa suositellun niin artikkelia Operaatio Barbarossa voisi ehkä käyttää esikuvana. -- Jniemenmaa 12. huhtikuuta 2007 kello 08.19 (UTC)
Artikkelissa menee preesens ja imperfekti sekaisin. Itse suosisin imperfektiä, mutta se on makuasia, kunhan vaan on jompikumpi. Artikkelissa käytetään myös paljon päivämääriä tyyliin "hyökkäys tyrehtyi 10.päivään mennessä". Tapana on kai ollut kirjoittaa tyyliin "hyökkäys tyrehtyi 10. heinäkuuta mennessä" tjsp. -- Jniemenmaa 12. huhtikuuta 2007 kello 08.55 (UTC)
Tein eilen illalla luonnosta, millä uudistaa artikkelin. Kokeilin väliotsikoimista ensimmäiseen kappaleeseen. Jos muillekkin tekisi samoin, niin ainakin olisi selvillä, missä mitäkin tapahtuu. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.04 (UTC)
Nyt ei ainakaan luettelomaisuus haittaa eikä lähteissä pitäisi olla epäselvyyttä. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.12 (UTC)
Tarkemmin ajatellen se väliotsikointi tekisi siitä uudestaan luettelomaisen. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Artikkeli on nyt jo parempi, mutta yksittäiset taistelut tulisi paremmin yhdistää kokonaisuuteen. Lisäksi tulisi pyrkiä puolueettomiin muotoiluihin. Esimerkiksi joulukuussa väitettiin suomalaisten vallanneen Hangon. Todellisuudessa Hangon "valtaus" johtui siitä, että NL:n Itämeren laivasto oli menettänyt toimintamahdollisuutensa eikä kyennyt enää huoltamaan tukikohtaa. Tukikohta tyhjennettiin melko hyvässä järjestyksessä, ja suomalaiset joukot etenivät tyhjään, miinoitettuun kaupunkiin. Muokkasin artikkelia tältä osin ja Suomen sodanpäämäärien osalta. --M. Porcius Cato 13. huhtikuuta 2007 kello 07.10 (UTC)

Kopeloin sitä makuni mukaan. Mielestäni artikkelin tekee luettelomaiseksi se, että siinä edetään täysin kronologisessa järjestyksessä koko rintaman leveydeltä. Se tulisi varmasti luettavammaksi, jos se käsiteltäisiin lohkoittain aikajärjestyksessä, eli yhdessä osassa koko Karjalankannaksen tapahtumat alusta loppuun ja sitten Itä-Karjalan tapahtumat ja niin edelleen. Näin juoni pysyisi paremmin kasassa eikä teksti tuntuisi pelkältä divisioonien ja paikannimien litanialta. --Hautala 19. huhtikuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Sanoista pitäisi ryhtyä tekoihinkin. --Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 07.29 (UTC)
Tarkistelin asioita ja huomasin, että yksi lähde sopi paremmin viitteeksi ja merkitsin sen niin. Nyt se jostain syystä toistuu enkä osannut tehdä sille mitään.--Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 16.29 (UTC)
Suurensin sitten vielä ensimmäistä kuvaa/karttaa, että ainakin selvää saa joukkojen ryhmityksestä. --Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 16.41 (UTC)

Kuvien tekstit pitäisi suomentaa. Käsittääkseni lisenssi sallii tämän. -Simop 21. huhtikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Noniin, nyt on omasta mielestäni Hautalan idea toteutunut. Artikkeli on nyt jaettu niin, että kutakin lohkoa käsitellään aikajärjestyksessään. --Eetvartti 22. huhtikuuta 2007 kello 05.40 (UTC)

Linkittelin päivämääriä ja muutenkin korjailin artikkelia. Kun tulee parempi hetki, niin korjaan enemmän, sillä korjattavaa riittää. --Eetvartti 3. toukokuuta 2007 kello 11.43 (UTC)

Tein pääartikkeleita kappaleille. Yksi enää uupuu. Voisihan tätä muutkin kommentoida, vaikka tämä onkin sisällysluettelon keskipaikkeilla.--Eetvartti 7. toukokuuta 2007 kello 17.12 (UTC)
Ongelmana edelleen lähdeviitteiden vähyys (erityisesti {{lähde}}-pyynnöt pitää saada pois) ja punaisten linkkien määrä. --Ilkka90 7. toukokuuta 2007 kello 17.17 (UTC)
Yritän löytää lähdeviitteitä. Kirjoittaisin myös punaisista linkeistä, mutta tiedon määrä jäisi minityngän tasolle. Voisikohan tehtäväluettelon tehdä? --Eetvartti 7. toukokuuta 2007 kello 17.47 (UTC)
Kannattaa melkein lähteä etsimään lähdeviitteitä. Punaisiin linkkiin kuuluu niin paljon divisioona-aiheisia linkkejä, että niistä ei todennäköisesti kerry paljon tietoa. Aloituskappaletta pitäisi laajentaa. --Ilkka90 7. toukokuuta 2007 kello 18.16 (UTC)
Ylimmän {{lähde}}-kohdan lähde on kirjassa Olavi Antila (1977): Suomen rintamamiehet 1939–1945. Etelä-Suomen kustannus. ISBN 951-9064-18-4. Alempi taas oli yksityistä ja julkaisematonta tutkimusta. --Eetvartti 8. toukokuuta 2007 kello 14.41 (UTC)
Ja se aloituskappale? Mitä kaikkea siinä pitäisi sitten olla? --Eetvartti 8. toukokuuta 2007 kello 14.43 (UTC)
Oikeastaan koko artikkeli tiivistettynä. Määrittelyn lisäksi muun muassa edeltäneitä tapahtumia, syitä ja seurauksia. Parhaiten asiasta saa käsityksen katsomalla muita suositelluja sivuja, kuten Itärintama (toinen maailmansota) ja Granikosjoen taistelu. Kyseessä ainakin sama aihepiiri :-). Jos vielä lisäät tuon Antilan kirjan sivun kera niin se asia olisi sitten siinä. Yleisestikin kannattaa ( =pitää) lisätä lähdeviitteitä, vaikka ne sisältyisivätkin jo mainittuihin Antilan kirjoihin. Silloin tieto on helpommin tarkistettavissa. --Ilkka90 8. toukokuuta 2007 kello 14.53 (UTC)
Se on sivu 142 ja toisenkin viitteen löysin.--Eetvartti 8. toukokuuta 2007 kello 15.14 (UTC)

Tuossa nyt tein taistelu-mallineen ja laajensin aloituskappaletta. Ajattelin lisätä vielä tietoa kotirintamalta. --Eetvartti 9. toukokuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Artikkelissa ei muuten puhuta mitään ilmavoimista, ainakin tappiot voisi mainita. Suomenlahden tykistötaisteluista voisi kai mainita, katso esimerkiksi Mäkiluoto. --Hautala 10. toukokuuta 2007 kello 20.26 (UTC)

Joku ne voisi sitten tehdä. Tämä on ollut vertaisarvinoinnissa vähän yli kuukauden. Voisikohan jo sitä suositellut-sivu äänestystä edes harkita? (ehkä sen jälkeen, kun kotirintaman tapahtumista on kirjoitettu?) --Eetvartti 11. toukokuuta 2007 kello 14.20 (UTC)
Ei se aika vaan laatu :-). Työ on vaivan arvoista. Tällä hetkellä kotirintaman ja ilmavoimien lisäksi pitäisi kirjoittaa pääartikkeli Itä-Karjalan valtauksesta. --Ilkka90 11. toukokuuta 2007 kello 17.37 (UTC)
Kotirintamasta tuli nyt kirjoitettua. Sitten olisi ilma- ja merisotatoimien vuoro. Kukahan ne tekisi sitten?--Eetvartti 14. toukokuuta 2007 kello 16.19 (UTC)
Tuota noin, löysin googlen avulla tietoa ilmasotatoimista, tästä osoitteesta [1]. Jotta tiedoksi ehkä sille, joka siitä voisi kirjoittaa. Itse en jaksa kirjoittaa koko soppaa. --Eetvartti 16. toukokuuta 2007 kello 16.35 (UTC)
Kotirintamasta, meri- ja ilmasotatoimista on nyt kirjoitettu. Miltä näyttää? --Eetvartti 20. toukokuuta 2007 kello 06.55 (UTC)
Kotirintamalta:Sotilaspoikien asusta kuvaa Erkki Lindfors (s.1927): "Meillä ei oolut univormuja, mutta lakissa oli kokardi." Sotilaspojilla oli kyllä oma univormu, aika lailla Suojeluskunnan univormua muistuttava, järjestöhän oli Suojeluskuntain nuoriso-organisaatio.Aputyöt on ehkä myös hieman vähättelevä termi, sotilaspojat osallistuivat ilmatorjuntatähystykseen ja toimivat lähetteinä, osa suhteellisen lähellä rintamaakin takaisinvallatuilla alueilla Karjalassa. Riisipuuro 20. toukokuuta 2007 kello 09.17 (UTC)
Ilmasota: Aika raskasta luettavaa, osin lyhenteiden vuoksi. Olisiko ainakin joitakin lyhenteitä syytä korvata selväkielisiksi; Lentorykmentti, Lentolaivue, laivue jne. Ihan kaikki konetyyppilyhenteet eivät oikein yhdisty mallinimiin. Päivämääriin voisi välillä heittää vuosiluvunkin, tuppaa muuten unohtumaan missä mennään. Riisipuuro 20. toukokuuta 2007 kello 09.17 (UTC)
Oma rehellinen mielipiteeni on, että lisäykset meri- ja ilmasotatoimiin ovat tuhonneet hyvin alkaneen artikkelin. Artikkelin alkupään hyvä rytmi ja jaottelu hukataan viimeistään kun ilmasotatoimet kappale alkaa. Tässä nyt ollaan hukattu johtoajatus täysin. Pitäisi vähän suunnitella ja miettiä, ei vain hutiloida. Ilmasotatoimista suurin osa omaan artikkeliinsa. merisotatoimista samoin, vaikka se onkin onnistuneempi osuus (onko asiatasollakin näin?) Anteeksi jos kritiikkini on liian raskasta.193.166.80.229 20. toukokuuta 2007 kello 09.57 (UTC)
Ilmasotavaiheista kertova kappale jo turhankin laaja ja vaikealukuinen. Vähemmän lyhenteitä ja tekstiä. --Ilkka90 20. toukokuuta 2007 kello 11.56 (UTC)
Hmm, siis että meri- ja ilmasotatoimet omiin artikkeleihinsa. Ja lyhenteitä karsia.--Eetvartti 20. toukokuuta 2007 kello 15.09 (UTC)
Kotirintaman tietoja ei tarvitse omaan artikkeliinsa vai tarvitseeko? Ei kritiikkisi liian raskasta ollut, 193.166.80.229. --Eetvartti 20. toukokuuta 2007 kello 15.36 (UTC)
Kotirintamasta kertova teksti oli ihan hyvää tekstiä. Tosin lähdeviitteitä se kaipaisi. Muistan lukenneeni tästä aiheesta jostain lehdestä, katson jos löytäisin sen. --Ilkka90 20. toukokuuta 2007 kello 17.15 (UTC)
Katsohan. Käytin sen kohdan lähteenä Jatkosodan pikkujättiläistä.--Eetvartti 20. toukokuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Voisikohan artikkelin loppuun lisätä aihetta osapuolten taktiikoista?--Eetvartti 22. toukokuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Jos sellaista lisää, niin omasta mielestäni pitäisi kertoa lyhyestihkö "sota alkaa"-kappalessa tai muuten "sekasin" siellä tekstissä. --Ilkka90 22. toukokuuta 2007 kello 16.39 (UTC)
Enpä nyt tiedä. Ei oikein kuulosta hyvältä, jos "siellä täällä" tekstin seassa lukee osapuolten taktiikoita/stradegioita, tekstistä tulisi omasta mielestäni "tökkivää". Ja "sota alkaa"-kappaleeseen ei ne minusta ainakaan sovi. Itse kirjoittaisin aiheesta oman kappaleen. --Eetvartti 22. toukokuuta 2007 kello 16.56 (UTC)
Ei ainakaan tekstin loppuun. Siellä se näyttäisi eksyneeltä. Kun sota artikkelissa on saatu käsiteltyä loppuun (tai siis hyökkäysvaihe, sotahan jatkui), on melko huono paikka esitellä taktiikoita ja strategioita. --Ilkka90 23. toukokuuta 2007 kello 12.53 (UTC)
Mihinkä väliin sen sitten saisi?--Eetvartti 23. toukokuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Tarkemmin ajatellen, en taida lisätäkkään niitä taktiikka-tietoja. Miltä artikkeli nyt näyttää? Paremmalta ainakin, kuin viikko sitten. --Eetvartti 28. toukokuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Muutama asia:

  1. "Asemasotavaihe" yhtenäiseen kirjoitusasuun ja mukaan jatkosota mallineeseen.
  2. Numeromuotoisten divisioonien/armeijoiden nimien kirjoitusasut yhtenäisiksi.
  3. Kieltä parannettava monin paikoin. (esim. lauseet "Läpimurrosta eivät suomalaiset ehtineet paljoa iloita, kun he päätyivät neuvostojoukkojen uuteen puolustustasaan, aivan Karhumäen eteen." ja "Saksalaiset kärsivät verisiä tappioita venäläisten vastarinnan johdosta ja erityisesti siksi, että he olivat tien armoilla."), lisäksi nykyinen teksti on moninpaikoin raskaslukuista lyhennysten ja numeroiden vuoksi.
  4. Voisi lisätä kappaleen Suomen suorittamista hyökkäysvalmisteluista ja suunnitelmista.
  5. Miksi Sortavalan valtaus on Itä-Karjalan valtaus kohdassa?
  6. Casus belli vaihtoon, voi esittää todellisemmankin syyn, myös artikkelissa.
  7. Kaipaan arvioita venäläisten tappioista.
  8. Mallineessa tuskin tarvitsee esitellä liutaa Puna-armeijan komentajia, pari kolme riittänee?

Muuten ok, korjasin jonkun verran kieltä ja typoja, vaikka muutama kohta jäikin korjaamatta, koska en oikein ymmärtänyt mitä ajettiin takaa. Kehitettävää löytyy vielä paljon, mutta onhan tuo jotenkin mallillaan jo nyt. 193.166.80.229 10. kesäkuuta 2007 kello 19.28 (UTC)

Vastauksia ja vastakysymyksiä:
  1. Tarkoitatko, että asemasotavaiheesta oma artikkeli + se mukaan mallineeseen jatkosota? Jos näin, niin sen artikkelin kirjoittaminen hoituu, mallinetta en ryhdy muokkailemaan.
  2. Mitä tarkoitat "kirjoitusasujen yhtenäistämisellä?
  3. Hoitunee, kaiketi
  4. Hoituu
  5. Sortavalan valtaus ei kuulu Laatokan Karjalan valtausoperaatioon (se oli heinäkuussa) eikä missään tapauksessa Karjalankannaksen valtaukseen, joten vaihtoehtoja ei pahemmin jää. Itä-Karjalan valtaukseen kun luetaan vielä lopputaistelut Laatokan-Karjalasta.
  6. Eli casus belli sitten olisi?
  7. En ole löytänyt tietoja neuvostojoukkojen tappioista muuta kun yli 50 000 antautui vangiksi.
  8. Hoituu.

--Eetvartti 11. kesäkuuta 2007 kello 05.38 (UTC)

"Kirjoitusasujen yhtenäistäminen" = sama määrä välilyöntejä, välillä väli, välillä ei. Myös asemasotavaihe kirjoitetaan kahdella eri tavalla, ja kyllä, se mukaan mallineeseen, ja ehkä oma artikkeli. Kyllä se casus belli on jotain aivan muuta kuin Neuvostoliiton ilmahyökkäys Suomeen, ei talvisodankaan casus belli ole Mainilan laukaukset. Vielä lisäyksenä kaipaisin tekstiä vanhan rajan ylittämisen vastustamisesta/hyväksymisestä, niin kotirintamalla kuin rintamallakin ja siihen liittyneestä moraalisesta ongelmasta. 193.166.80.117 11. kesäkuuta 2007 kello 06.14 (UTC)
Ei tässä sitten muuta, mutta mikä sitten olisi se casus belli? Suomen ja Saksan väliset salaiset neuvottelut, Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon, Hitlerin radiopuhe vai mikä sitten? --Eetvartti 11. kesäkuuta 2007 kello 08.01 (UTC)
No minkä takia Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon? Pitäisi sinulla jo olla käsitys asiasta, kun varmaan olet lukenut aiheesta jo aikas lailla. Ei ainakaan Hitlerin radiopuheen vuoksi. 193.166.80.117 11. kesäkuuta 2007 kello 09.26 (UTC)
Siksi että suomalaiset halusivat vallata talvisodassa menettämänsä alueet takaisin. Myös se, ettei oikeastaan ollut muita vaihtoehtoja, kun Suomi oli jo "sidoksissa" Saksaan. Nämä ovat omia käsityksiäni. --Eetvartti 11. kesäkuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Onko täällä pakko käyttää sanaa/sanoja kuten esimerkiksi: Casus belli? Ne ovat latinaa! Eikö suomalaisessa wikipediassa pitäisi käyttää puhtaita suomalaisia sanoja!? 84.251.186.129 29. kesäkuuta 2007 kello 18.37 (UTC)

Sortavalan valtauksesta[muokkaa wikitekstiä]

Minä en kyllä ymmärrä miten Sortavala voi kuulua Itä-Karjalan valtaukseen. Minusta on harhaanjohtavaa puhua Laatokan Karjalan valtauksesta, jos ei ole päästy edes Sortavalaan asti. --Kyzyl 29. kesäkuuta 2007 kello 20.20 (UTC)

84.251.186.129; en voi tälle latinajutulle mitään. Häiritseehän se toki joitakin, mutta olisiko sitten parempi korvata casus belli sillä mitä se suomeksi tarkoittaa, eli "sodan aiheuttanut tapahtuma"? Minusta ei.
Kyzyl; "Sortavalan valtaus ei kuulu Laatokan Karjalan valtausoperaatioon (koska se oli heinäkuussa) eikä missään tapauksessa Karjalankannaksen valtaukseen, joten vaihtoehtoja ei pahemmin jää. Itä-Karjalan valtaukseen kun luetaan vielä lopputaistelut Laatokan-Karjalasta. Näihin lopputaisteluihin kuuluu myös Sortavalan taistelu." --Eetvartti 8. heinäkuuta 2007 kello 05.32 (UTC)
Niin luin kyllä tuon kommentin tuolta aikaisemmin. Tarkoitin vain että onpahan typeriä nimiä operaatiolle. Tuo Laatokan Karjala ja Sortavala juttu olisi sama kuin että etelästä tuleva vihollinen käyttäisi nimeä Pirkanmaan valtausoperaatio ja valtaisi Etelä-Pirkanmaan ja jatkaisi sitten Keski-Suomen valtausoperaatiolla, jonka yhteydessä valloittaisi myös Tampereen. --Kyzyl 9. heinäkuuta 2007 kello 14.55 (UTC)
Perun edellisen osittain. Tulkitsinko tätä karttaa oikein, eli Suomi valloitti ensin Laatokan Karjalan pohjoisimman osan eli Raja-Karjalan ja osittain myös Itä-Karjalaa (Tuulos ja Vieljärvi), ennen kuin valloitti Laatokan länsipuolisen alueen, jossa mm. Sortavala sijaitsi. Tosin tällöinkin Sortavalan valtaamisen kuuluminen Itä-Karjalan valloitukseen on vielä oudompaa. --Kyzyl 9. heinäkuuta 2007 kello 15.53 (UTC)
Korjausta; suomalaiset valtasivat ensin Laatokan Karjalan eteläisimmät osat edeten Laatokkaa pitkin aina Tuulokseen asti. Pohjoisessa Ilomantsin suunnalla ja etelässä Sortavalan suunnalla hyökkäykset pysähtyivät miltei alkuunsa neuvotojoukkojen tiukkaan vastarintaan. Tämän jälkeen oli päähyökkäyksessä taukoa noin kuukauden ajan. Tämän päähyökkäyksen keskeytymisen lopetti näin Laatokan Karjalan valtausoperaation, vaikka outoa sinänsä, vaikka suomalaiset valtasivat Laatokan Karjalasta vain alle puolet. Hyökkäys jatkui sitten syyskuussa jo Itä-Karjalan valtausoperaationa. Outoa se on, mutta lopputaistelut Laatokan Karjalasta kuuluvat osana Itä-Karjalan valtaukseen, ja Sortavalan valtaus kuului näiden lopputaistelujen joukkoon. Oikeastaan lopputaistelut olivat siis alkusoittoa Itä-Karjalan valtausoperaatiolle. --Eetvartti 9. heinäkuuta 2007 kello 18.18 (UTC)
Eli siis Suomi valtasi ensin Laatokan Karjalan eteläisimmän osan (ei kuitenkaan Sortavalaa) ja sitten Laatokan pohjoisrannikkoa Sortavalan itäpuolelta aina Tuulokseen asti. Hmm, tällöinhän Sortavala on jäänyt mottiin suomalaisten valtaamien alueiden "sisälle". En kuitenkaan muista tuollaista mistään lukeneeni, onkohan tässä nyt joku väärinkäsitys. Enkä nyt mistään löydä karttoja, joissa olisi päivämääriä suomalaisten etenemisestä. Kotikirjastostahan noita löytyisi, vaan kun en ole kotona. --Kyzyl 9. heinäkuuta 2007 kello 19.15 (UTC)
Kävin nyt läpi noita valtauspäivämääriä. Sortavalan itäpuoliset alueet, kuten mm. Laatokan pohjoisrannalla sijaitseva Pitkäranta (16. heinäkuuta) vallattiin heinäkuussa. Laatokan länsirannikko vallattiin elokuussa, kuten Kannaskin. Laatokan länsipuolella sijaitseva Elisenvaara 9. elokuuta ja Sortavala 15. elokuuta. Kannaksella valloitettiin Käkisalmi 21. elokuuta ja Viipuri 29. elokuuta. Eli ensin heinäkuussa vallattiin Sortavalan pohjoispuolella oleva osa Laatokan Karjalasta (ei kuitenkaan aivan pohjoisimpia osia kuten Suojärveä). Tämän jälkeen elokuun alussa aloitettiin sekä Laatokan länsipuolisen alueen (eli Laatokan Karjalan eteläosan) että Kannaksen valtaaminen. Ja hyökkäys Itä-Karjalaan alkoi Kannaksen valtauksen jälkeen, suunnilleen syyskuun alussa, jolloin Sortavala oli jo Suomen hallussa. Eli nyt pian pois tuo Sortavala tuolta Itä-Karjalan valtauksen yhteydestä. --Kyzyl 9. heinäkuuta 2007 kello 20.45 (UTC)
Mihin päävaiheeseen sitten sen laittaisit mukamas? Lopputaistelut Laatokan-Karjalasta kun ei ole oma päävaiheensa hyökkäysvaiheessa. Kun tutkin kirjoja, se on oikeastaan "välivaihe" Laatokan Karjalan valtauksen ja Itä-Karjalan valtauksen välillä. --Eetvartti 11. heinäkuuta 2007 kello 06.36 (UTC)
Palaan asiaan piiiiitkän tauon jälkeen. Tuon yllämainitun perusteella Sortavalan valtaus olisi luontevampaa lukea Kannaksen valtaukseen, koska Sortavalan seudun ja Itä-Karjalan välinen alue oli jo suomalaisten hallussa. Laatokan Karjalan eteläosa (siis Sortavalan eteläpuolinen alue) valloitettiin elokuun alkupuolella ja elokuussa Sortavalan jälkeen vallattiin myös Viipuri ja Käkisalmi Kannakselta. --Kyzyl 12. tammikuuta 2010 kello 21.42 (EET)[vastaa]

Juolahti mieleen[muokkaa wikitekstiä]

Voisikohan jatkosodan hyökkäysvaiheelle tehdä oman luokkansa (Luokka:Jatkosodan hyökkäysvaihe)? Luokkaan voisi ujuttaa siihen kuuluvat artikkelit, joita on tällä hetkellä seitsemän. Se olisi sitten vaikka alaluokka luokalle Jatkosota tai luokalle jatkosodan taistelut. Että tämmönen juolahti mieleen... --Eetvartti 3. kesäkuuta 2007 kello 16.17 (UTC)

Ei sittenkää... --Eetvartti 10. kesäkuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

Suomalaisten määrä[muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia 540 tuhatta jatkosodan alussa? Itse olen aina kuullut puhuttavan 475 tuhannesta sotilaasta. Jos tähän lasketaan lotat ja ilmavalvontahenkilökunta (mikä ei näytä olevan käytäntö) niin luku saadaan nousemaan yli kuudensadantuhannen. Pitäisikö luku muuttaa 475 tuhanneksi?

Wikisijä 29. elokuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Kas, en-wikinkin artikkelissa on 530 tuhatta, kai omat lähteeni ovat sitten väärässä.

Wikisijä 29. elokuuta 2007 kello 15.25 (UTC)

Kaatuneet ovat puna-armeijan sotilaita eikä venäläisiä. Kansalaisuutta ei pystytä kuvasta selvästi erottamaan.. Kommentin jätti 84.251.126.92 (keskustelu – muokkaukset)