Keskustelu:Hanhisuon turverata

-

Merkittävyys

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tämä on osa paikallishistoriaa, joka johonkin laajuuteen saakka kuuluu wikipediaan. Toisaalta turveradat ovat osa teollisen tuotannon historiaa ja ainakin minut on yllättänyt niiden runsaus. Tähän tarvittaisiin vielä tieto rakentajasta ja rakennusajankohdasta. Pidän artikkelia merkittävänä. Vilkapi (keskustelu) 23. heinäkuuta 2013 kello 20.29 (EEST)

Luokassa Suomen kapearaiteiset rautatiet on jo puoli tusinaa muutakin turverataa. Jos ne on joskus katsottu merkittäviksi tai jätetty kyseenalaistamatta, eikö tämäkin siis pitäisi säilyttää? Monessa rata-artikkelissa ei kumma kyllä ole ilmoitettu radan pituutta, vaan vain raideleveys. Ilmeisesti vain tekniikka kiinnostaa rautatieharrastajia, ei radan maantieteellinen merkitys? –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 16.27 (EEST)

Pidän säilyttämisen arvoisena. Historiaa. -Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 09.26 (EEST)

Säilytettävä –ilaiho (k) 25. heinäkuuta 2013 kello 11.16 (EEST)

Säilytettävä - ehdottomasti! Korkki74 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 15.57 (EEST)

Pidän säilyttämisen arvoisena, mutta siihen olisi saatava luotettavat lähteet. Artikkelin aloittajan muokkauksissa ja lähteistyksessä on ollut ongelmia, joten "Jokioisten Museorautatien varikkomestarin arkistot" voitaneen poistaa, eikä yksityisarkisto muutenkaan ole kovin luotettava lähde, sikäli kuin sitä on olemassakaan. Toinen lähde olisi syytä tarkistaa, mitä siellä tosiasiassa sanotaan. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 16.34 (EEST)

Poistoon. Ihmetellään merkittävyyttä sitten, kun joku kirjoittaa artikkelin kunnon lähteistä. Varikkomestarin arkistot eivät ole kelvollinen lähde, eikä toisesta löydy mitään tietoa. --Otrfan (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 16.30 (EEST)

Nythän löysit siitä tiedon jo itsekin. Poistaa toki voidaan, mutta se nyt ainakin osoitettu että aihepiiriin liittyvi

Nyt herää kysymys, onko tällaista olemassakaan. Rautatieharrastajat kirjaavat yleensä pienintä yksityiskohtaa myöten kaiken muistiin, mutta ainoa tähän viittava on "Hanhisuon turveraide" jossa Hanhisuo on tavaramerkki ja raide sijaitsee tai on sijainnut Vantaalla (keskustelun lopussa), mutta on ilmeisesti ollut vain joku sivuraidepätkä. Urjalan Hanhisuolla on kyllä edelleenkin turvesuo, jossa pakataan turvetta tällä tuotemerkillä, mutta mistään radasta ei ole mainintaa. Artikkelissa mainittua veturiakaan ei löydy kuin jostakin saksalaisesta museosta yksi kappale. Ehkä tämä sittenkin joutaa poistoon. --Abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 19.36 (EEST)

Minkäs mittainen tällainen on ollut?

Ei jokaista pientä radanpätkää pidä ruveta listaamaan Wikipediaan. Kiskoja on ollut erinäiseen kuljettamiseen muutaman sadan metrin pätkiä lukematon määrä aikanaan ennen kumipyöräaikakauttamme. Esim. tukkeja ja lämmityshalkoja on kuljetettu paljon pieniä matkoja kiskoja pitkin.

Aihe alkaa rinnastua siihen, että alettaisiin tehdä artikkeleja jokaisesti vähänkin pidemmästä kuljetinradasta tai materiaalinsiirtoputkesta nykyteollisuudessa. Tamperelainen hukkaputki voi olla merkittävä kuljetusrata, mutta radassa pitää olla jotakin erityisyyttä ollakseen merkittävä. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 20.28 (EEST)

Mikähän lähde "Eljas Pölhö: Maalajien kuljetusradat Suomessa" oikein on? Ilmeisesti sama kuin artikkelissa Kilon turverata oleva "Pölhö, Eljas: Maalajien kuljetusradat". Kummastakaan ei löydy mitään tietoa. Minä poistaisin tämän artikkelin mielikuvituksena, ellei toisin todisteta. --Otrfan (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 23.45 (EEST)

Ilmeisesti jokin julkaisematon moniste tms, jos on alkuunkaan olemassa, sillä teosta ei löydy edes Pölhön viiden sivun CV:stä. -- Piisamson (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 00.24 (EEST)

[1] se saksalainen veturimuseo. -Htm (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 00.39 (EEST)

Onhan siellä Pölhön CV:ssä ihan selvästi että: "1972 Kenttäratojen käyttö maalajien kuljetuksessa (Pro Gradu)". Ja kun tutkinnosta on samassa CV:ssä tieto "1972-07-06 Fil.kand (Turun Yliopisto): Kulttuurimaantiede, Allmän historia, Nationalekonomi", niin gradun pitäisi löytymän Turun yliopistosta. Kippari oli ilmeisesti vain muistinvaraisesti siteerannut lähteen nimen väärin, mitä hän on tehnyt ennenkin. Mutta kun hän on ennenkin sijoittanut kohteita (niin ikään muistinvaraisesti) eri paikkakunnille kuin mitä ne oikeasti ovat ovat sijainneet, niin tämä jää tarkistettavaksi. Mutta arvio, että tämä ei olisi tarkistettavissa lienee hätiköity.--Urjanhai (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 00.51 (EEST)

Jos lähteen nimi on kirjoitettu muistinvaraisesti väärin, niin mitä voimme olettaa lähteen perusteella kirjoitetusta tekstistä? --Otrfan (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 00.59 (EEST)

Ihan mitä vaan. Samalta kirjoittajalta oli aiemmin artikkeli jostain harrasteradasta, jonka hän muistaakseni mainitsi sijaitsevan "Merikarvian Nakkilassa" tms., mihin kiinnitin huomiota, koska Merikarvialla ei ollut mitään Nakkila-nimistä kylää. Se kai poistettiin, koska en enää löytänyt sitä luokasta. Mutta kun lähteen olemassaolo kyseenalaistettiin, niin osoitin vain, että lähde, jota on käytetty, todennäköisesti on olemassa, kun epäiltiin ettei se ole. Se miten lähdettä huolimattomasti käyttäen laaditun artikkelin kanssa tulisi menetellä, on sitten oma kysymyksensä, mutta ainakaan lähteen olemattomuus ei siis ole peruste, koska lähde mitä ilmeisimmin on olemassa toisin kuin aluksi epäiltiin.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

Eli olet ihan varma, että juuri tuo gradu on oikea lähde, eikä esim. Resiina-lehden artikkeli vuodelta 1971 "Maalajien kuljetukseen käytettävät kenttäradat Suomessa 1971"[2]? Jos et ole, niin lähde on edelleen tarkistuskelvoton. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.08 (EEST)

Kysymyshän oli siitä, onko lähde olemassa vai ei, ja kun tätä epäiltiin, niin epäilyn perusteella ryhdyin tutkimaan asiaa, ja nyt löysit itse jo toisenkin mahdollisen ja varmasti kelvollisen lähteen, joka on voinut olla se, mitä on tarkoitettu. Toinen asia on, jos viite on niin puutteellinen, että ei voida tarkasti yksilöidä mikä kahdesta tai mahdollisesta useammasta lähteestä on kysymyksessä tai perustuvatko artikkelin tiedot lainkaan lähteeseen, vaikka lähde olisikin olemassa. Ja kun sama käyttäjä aiemminkin lähteistä huolimatta on muistanut esim. kohteen sijaintipaikkakuntia väärin, niin myöskään tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita, vaikka lähde olisikin. Mutta nythän otinkin kantaa vain epäilyyn, onko lähdettä lainkaan olemassa, ja se epäily on nyt osoitettu paikkansapitämättömäksi, kun mahdollisia lähteitä on löydetty jo kaksi. Käsitteen "tarkistettavuus" määrittelyyn tässä tapauksessa en ottanut kantaa, vaan ainoastaan siihen, onko viitattu lähde mahdollisesti olemassa vai ei. Artikkelin aloittajan toiminnan arvioinnin kannaltakin tällä on merkitystä, koska rikkomuksena se, että merkitsee lähteen niin epäselvästi, ettei sitä voida yksilöidä, lienee lievempi kuin se, että keksii olemattomia lähteiden nimiä omasta päästään.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.38 (EEST)

Jos Pölhön gradua ei ole julkaistu, se ei kelvanne lähteeksi. Mutta mielenkiinnosta ehdottaisin, että ohi kulkiessasi poikkeat Turun yliopistoon kurkistamaan monistetta, ehkä jopa kirjoittamaan muistiin sen tiedot turveradoista, niin saadaan ainakin tietää, onko tällaisia olemassa ja yleensä koko käsitettä, ja mitä ne radat ovat. Sitten niistä voisi tehdä yhteenvedon artikkeliin Turverata. --Abc10 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 07.48 (EEST)

Graduja ei (aiemmin, ennen sähköisen julkaisemisen aikaa, yleensä) julkaistu (nykyäänhän niitä kyllä on paljonkin netissä, jolloin ne on myös julkaistu) mutta ne on julkistettu, eli ne ovat säilytyspaikassaan vapaasti saatavilla ja siten tarkistettavissa yhtä helposti kuin jotkin harvinaisemmat kirjat, joita varten joutuu matkustamaan esim. Fennica-kokoelmaa pitäviin kirjastoihin. Jos halutaan keskustella siitä, tulisiko julkistettujen mutta ei julkaistujen gradujern käyttö lähteenä sallia vai kieltää, niin se olisi nähdäkseni oma keskustelunsa, joka sopisi käytäväksi kahvihuoneessa. Koska graduissa monesti on hyvin hyödyllistä tietoa, niin sisältökysymyksissä ne mielestäni voivat ainakin joskus olla hyviä lähteitä, kunhan niitä käytetään vain sellaisen tiedon lähteistämiseen, jota ei ole saatavissa muualla. Muutenkinhan lähteeksi kelpaavat ties mitkä epämääräiset plöräykset, eikä tarkistettu (huom. tarkistettu) gradu voi olla niitä huonompi, kunhan sillä ei vain ryhdytä lähteistämään esim. yleistä Suomen historiaa, josta jonkun gradun johdannossa on tehdy kirjalluisuuden perusteella yhteenvetoja. - Tai sitten ei, mutta tästä voidaan keskustella kahvihuoneessa eikä täällä.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

Aihe on mielenkiintoinen, mutta saa nähdä koska tulee käytyä. Tuo toisaalla tässä keskustelussa mainittu Resiina-lehden artikkeli, joka arvattavasti perustuu graduun, voisi ehkä olla tavoitettavissa ei-turkulaisillekin, jos jollain Turun ulkopuolella sattuisi olemaaqn paremmin tilaisuutta. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 17.15 (EEST)

Jos lähteen nimeä (eli lähdettä) joutuu arvailemaan, lähde ei ole tarkistettavissa. -- Piisamson (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 20.52 (EEST)

Täysin mahdolinen positio, mutta kun epäiltiin, onko sitä olemasssa, niin tulin vain osoittaneeksi, että todennäköisesti on. Niin kuin ylläkin sanoin, niin sama kirjoittaja on aiemminkin muun muassa muistanut aloittamissaan artikkeleissa käsiteltyjen kohteiden sijaintipaikkoja vääriin, joten sen puolesta esim. malline:Tarkistettava varmaan olisi paikallaan. Tällähän on merkitystä esimerkiksi sen kannalta, onko artikkelin aloittajalla vilpitön pyrkimys parantaa wikipediaa, mutta jälki vain on laadultaan heikkoa (esim. lähteet ilmoitetaan niin epätarkasti, ettei niitä voi yksilöidä) vai onko hän vandaali (so. esim. keksii olemattomia lähteiden nimiä omasta päästään). Sen, täyttyykö "tarkistettavuuden" määritelmä tässä tapauksessa jätän omasta puolestani vapaasti määriteltäväksi (oikeastaan ei varmaankaan täyty, jolloin voitaisiin poistaa roskana moniongelmaisuuden takia), mutta se lienee tullut osoitetuksi, että lähteen olemassaolo ei ole ollut omasta päästä keksitty vaikka viittaus lähteeseen onkin ollut niin epämääräinen, että lähteen tarkka yksilöinti on epävarma.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.16 (EEST)

Onkos Hanhisuon turpeennostopaikka merkittävä? Jos on, niin sitten artikkeli siitä. Jos ei, niin eipä senkään pitäisi olla merkittävää, miten sieltä on turve viety pois. --Otrfan (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 15.29 (EEST)

Suo ainakin on merkittävä. Jotakin turpeennostosta sopinee sinne. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 22.01 (EEST)

Se on selkeästi merkittävä. Turpeen nostot ja niiden kuljetukset voi käsitellä siellä. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.12 (EEST)

Jokaisesta pienehköstä suosta ei ole mielestäni ainakaan tarkoituksenmukaista kirjoittaa artikkelia. Sen sijaan maa-ainesten kuljetusradoista on artikkeleita kymmenittäin, ja niistä lienee myös lähteitä. Jos yksittäinen artikkeli on on niin huonosti kirjoitettu, että se poistetaan roskana huonon lähteiden käytön takia tai kun merkittävyyttä ei ole osoitettu lähteillä, niin se on eri asia kuin se, etteivätkö tällaiset kohteet voisi olla merkittäviä kun vain lähteet lyödään pöytään. Silloin on mielestäni turhaa pyörittelyä vääntää turveradasta kertova artikkeli suosta kertovaksi. Toki suostakin voi olla lähteitä (esim. GTK:n turvejulkaisut), mutta tuollaisten HOK-minitynkien luominen ei mielestäni ole oikein suositeltavaa, vaikkei se toki kiellettyäkään ole. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

Kun tienpätkillä on joku raja, että mistä kannattaa ja saa tänne kirjoittaa, joku raja voisi olla kyllä raiteillakin. Vähän tuntuu siltä, että tämän voisi ohittaa maininnalla tuolla suon artikkelissa, jos kyse on nyt sitten samasta paikasta. Abc10:n mainitsema yleisartikkeli turveradoista olisi se, mistä aihepiirin käsittely pitäisi aloittaa eikä näistä yksittäisistä pätkistä. --Velma (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 13.04 (EEST)

Ainakin näistä maa-ainesten kuljetusradoista ja niihin rinnastuvista metsäradoista ja teollisuusraiteista on täällä artikkeleita kymmenittäin, ja jos kysymys on oikeasti turveradasta, niin tätä tietoa on silloin piilottaa maininnaksi suoartikkelissa, mistä turveradoista kiinnostuneet eivät sitä löydä. Artikkelin nykytila voi olla kelvoton, ja se voidaan poistaa poistaa roskana kelvottoman nykytilansa tai tarkistuskelvottomuutensa takia, mutta tämä ei tarkoita, etteikö itse aihe voisi olla merkittävä, jos joku vaivautuu tarkistamaan lähteet, ja jos sattuu, että lähteiden perusteella kohde tosiaankin on olemassa (tästähän ei nyt ole varmmutta tässä tapauksessa, niin kuin nähdään artikkelin aloittajan aiemmista muokkauksista, missä mm. kohteiden sijaintipaikkakuntia on muistettu väärin). Kun rautatiehistoriasta on hyvin lähteitä, niin en pitäisi aihetta epämerkittävänä, edellyttäen että kohde on olemassa. Tarkistuskelvottomuuden ja artikkelin aloittajan aiempien kokonaan virheellisten artikkelien takia nykyinen artikkeli kuitenkin vioidaan poistaa roskana, koska nykyisellään edes sen olemassaolosta ei ole varmuutta, mutta jos jos joku sattuu josklus ehtimään tarkistaa lähteet, ja jos osoittautuisi että kohde olisi ollut olemassa, niin se tuskin eroaisi muista kymmenistä vastaavista.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

Mitä jos korvattaisiin täsmennyssivuna oleva Hanhisuo itse kylästä kertovalla artikkelilla ja mainitaan sen yhteydessä, että kylässä sijaitsee Hanhisuon rautatieasema ja samanniminen turvetuotantoalue, jolloin suoartikkelin voi muuttaa ohjaukseksi kyläartikkeliin. Turverata voitaneen mainita kylän yhteydessä, jos omaa artikkelia ei katsota tarpeelliseksi ja radan olemassaolo saadaan selvitettyä jostakin. Kyläartikkeliin löytyisi varmaan enemmän asiaa kuin pelkkää suota tai sivuraidetta koskeviin artikkeleihin. --Raksa123 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 18.04 (EEST)

Suo on laaja ja selvästi merkittävä kuten on kyläkin ja varmaan rautatieasemakin. Yhteen ymppääminen on hankalaa tiedon hallinnan ja järjestelyn kannalta, joten kirjoittakaa kylästä kohtaan Hanhisuo (kylä). --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.22 (EEST)

Ei ole olemassa mitään kylää nimeltä Hanhisuo. Kirjan Alastarolla, Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus mukaan hanhisuo on "kyläkunta" eikä kylä. Jos siellä olisi joskus ollut koulu, niin voisin pitää merkittävyydeltään kylään rinnastettavana, mutta en muuten. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 21.47 (EEST)

Hanhisuon koulu, silvuplee. --Tappinen (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 21.58 (EEST)

Totta, meinasin juuri lisätä. Eli käy kylästä (vrt. esim. Saksala (Nousiainen)).--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 22.11 (EEST)

Ehkä ei kuulu mihinkään viralliseen kyläjakoon. Olisko paremminkin "kulmakunta". Miten näitä "kyliä", jotka eivät ole mitään virallisia kyliä, on ollut tapana nimetä? --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 22.58 (EEST)

Olen itse suosinut artikkelien määritelmässä ilmaisuja tyyliin "kulmakunta ja entinen koulupiiri" (tai lisäksi vielä esim. "postinumeroalue" jne.) ja artikkelien nimissä on taidettu käyttää muotoiluja tyyliin Saksala (Nousiainen) (sekin on kulmakunta eikä virallinen kylä). Jos jossakin kunnassa on on ollut samanniminen kylä ja luonnonkohde, niin ainakin itse olen ottanut linjan että kylä on nimetty tyyliin Pitkäjärvi (Somero) ja luonnonkohde tyyliin Pitkäjärvi (järvi Somerolla). Näitä kuitenkin nimeämissysteemejä hiottaessa saatetaan myös muuttaa. Ajatuksena tuossa on ollut että kylä (tai kulmakuntakin) useimmiten on alueellisesti laajempi kuin samanniminen luonnonkohde. Mutta tämä kyllä varmaan hakee vielä linjaansa ja linja luultavasti muodostuu kun artikkeleita luodaan useampia eri kohteista.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 23.35 (EEST)

Luin ensimmäisen kerran radasta Wikipediasta ja epäilin koko artikkelia alusta lähtien. Lähde oli niin epämääräinen ja mahdoton tarkistaa. Maastossakin olen joskus kulkenut enkä ole nähnyt kyllä minkäänlaista jälkeä radan pätkästä. Turvesuo kyllä löytyy ja se on yksityinen, joten artikkelin tarkoitous lienee tukea tällä tapaa yksityistä tuotemerkkiä Hanhisuon kasvuturve. Artikkelin voi ymmärtääkseni poistaa ja kirjoittaa mahdollisen ratatiedon artikkeliin Hanhisuon rautatieasema, mikäli ei halua kokonaan unohtaa asiaa. Radan mahdollinen olemassa olo pitäisi tarkistaa vanhoilta paikallisilta ihmisiltä ja siihen työhön tuskin kukaan on halukas ryhtymään.--Zindox (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

Järkevintä olisi ehkä kirjoittaa artikkeli otsikolla Hanhisuo on kylä, entinen rautatieasema ja kylässä on edelleen toimiva yksityinen turvetuotanto alue jne.... Tämän jälkeen kaikki muut Hanhisuota koskevat artikkelit voisi perustellusti poistaa.--Zindox (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.19 (EEST)

Hanhisuo on ollut laiturivaihteen tasoinen liikennepaikka ja siten miehitetty. Tietääkseni laiturivaihteet ovat Wikipediassa merkittäviä, joten sitä ei pidä yhdistää kylään. Paikallisten haastattelut taas eivät ole julkaistuja lähteitä, joten jos niitä ei ole julkaistu vaikka paikallislehdessä tai jossain muualla, voi paikallisia käydä haastattelemassa vain oman mielenkiintonsa vuoksi. Kun olen näitä tämän artikkelin kirjoittajan juttuja tutkinut, hän merkitsee lähteiksi joskus juuri tällaisia jonkun museoradan (mahdollisesti jo kuolleen) asemapäällikkön hatusta vetäistyjä haastatteluja, ja ne on kyllä yleensä p:stä. --OITi (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Mihinkään rautatieasemaan tai muuhun vastaavaan ei ole soveliasta yhdistää yhtään turverataa eikä suota. Täältä löytää välillä mitä ihmeellisempiä ohjauksia, joissa ei ole päätä eikä häntää. Myös väite siitä, että artikkelilla mainostettaisiin jotain turvetuotemerkkiä, vaikuttaa joltisenkin merkilliseltä. mutta saahan sitä väittää, pitäiskö se näyttää toteen?-Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 21.20 (EEST)

Samaa mieltä kuin OITi ja Htm yllä. Eli ne samannimisistä kohteista, jotka ovat aiheina merkittäviä, on selvintä käsitellä omina artikkeleinaan. Toki esim. kylän artikkelissa voidaan kertoa vaikkapa samannimisestä suosta, mutta parempi kuin luokitella kylää luokkaan Luokka:Suot on kirjoittaa suosta ja kylästä eri artikkelit (edellyttäen tietysti, että esim. suosta on sen verran kerrottavaa, että artikkelin luominen on perusteltua). Jos jokin samannimisistä kohteista ei ole merkittävä (esim. itse en pitäisi turvetuotantoaluetta erotuksena suosta välttämättä merkittävänä) niin se voidaan käsitellä merkittävän samannimisen kohteen artikkelissa (esim. turvetuotantoalue kerrottaessa suosta, tai jos suosta ei ole artikkelia, niin kulmakunta-artikkelissa). Mutta silloinkaan artikkelia ei tule luokitella kuin siihen luokkaan, mistä artikkeli varsinaisesti kertoo.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 23.45 (EEST)

Tämä on kunnollinen alku artikkelille ja oikeassa suhteessa itse aiheen laajuuteen ja merkittävyyteen. Hanhisuo (Kulmakunta). Lisätään vielä rautatieaseman mallinne ja oikea luokittelu. Tämän luettuaan jokainen tietää mikä on Hanhisuo.--Zindox (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 10.17 (EEST)

Tällainen olisi juuri sitä epäsuotavaa menettelyä, jonka takia artikkeleja on pyritty halkomaan. Kylä tai kulmakunta ei ole rautatieasema, vaikka kylässä olisikin rautatieasema. Toki näin saataisiin pidempiä artikkeleja, mutta tiedon jäsentely ja luokittelu menee sekaiseksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 10.45 (EEST)

Ei sen luokitteluun pitäisi vaikuttaa mitenkään, sillä uo:t voi luokitella. --Otrfan (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 11.00 (EEST)

Oliko uudelleenohjauksista nyt jossakin sellainen yleinen linjaus, että niitä tulee luokitella, jos siten ristiriitaisuuksista päästään eroon?

Aihetta sivuten: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Kombiartikkeleista ja niiden ongelmista... --Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 15.17 (EEST)

On se jonnekin käytäntöön tai ohjeeseen kirjattu + asiasta on keskusteltu ties miten monta kertaa, viimeksi varmaan Phiitola/Gopase-kommenttipyynnössä. Sen verran tarkennusta: ohjauksia ei "tule luokitella", vaan niitä "voi luokitella". edit: Ei kun sotalaiva-kommenttipyynnössä. Siellä ollaan kyllä sitten pienoisohjelmilla sotkemassa koko juttu. Kannattaa ottaa kantaa, ennen kuin on myöhäistä: Wikipedia:Kommenttipyyntö/Sotalaiva-artikkeleiden_asiakysymykset#Ohjausten_luokittelu --Otrfan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Joissakin tapauksissa uudellenohjausten luokittelua voi (siis niin kuin oman arvioni mukaan) pitää suositeltavana, esim. näkyy olevan luokiteltuna nimeään muuttaneita lehtiä myös ohjauksina kuten Me Kuluttajat. Samoin näkyy olevan Torronsuo (ohjaus artikkeliin Torronsuon kansallispuisto, mutta on luokiteltu myös luokkaan Luokka:Suomen suot). Kuitenkin esim. tämän Hanhisuon tapauksessa tästä tulisi turhan sekainen häkkyrä ja mielestäni (tämä jälleen vain omana arvionani, joskin rautatieliikennepaikkojen osalta tämä lienee myös vakiintunut menettely) selvempää on olla ainakin rautatieliikennepaikka erikseen ja melkein samantien muutkin. Laajempaa pohdintaahan on tuossa viityatussa keskustelussa.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 15.39 (EEST)

Panen tämän 2 vuotta vanhan arkiston umpeen. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 02.03 (EET)

Artikkeleja piisaa, päällekkäisiäkin

Nyt Hanhisuota piisaa täsmennyssivun Hanhisuo lisäksi:

• Hanhisuon rautatieasema, Urjalassa sijainnut rautatieasema
• Hanhisuo (laiturivaihde), laiturivaihde Urjalassa
• tämä Hanhisuon turverata - merkittävyys, voiko mainita suon ja turvetuotannon yhteydessä?
• Hanhisuo, suo Urjalassa
• Hanhisuo (Urjala), kulmakunta ja entinen koulupiiri Urjalassa
• Hanhisuo (kulmakunta) - yhdistettävä edelliseen, outo nimeäminen

--Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 11.12 (EEST)

Joo, noista Hanhisuo (Urjala) on parempi. Myös pelkkä Hanhisuo voisi olla mahdollinen ja niinkin on joskus nimetty, jos esim. muista Hanhisoista ei olisi vielä artikkeleita. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 13.45 (EEST)

Täsmennyssivun Hanhisuo lisäksi on nyt:

• Hanhisuon rautatieasema, Urjalassa sijainnut rautatieasema = Hanhisuo (laiturivaihde)
• tämä Hanhisuon turverata - merkittävyys, voiko mainita suon ja turvetuotannon yhteydessä?
• Hanhisuo, suo Urjalassa
• Hanhisuo (Urjala), kulmakunta ja entinen koulupiiri Urjalassa = Hanhisuo (kulmakunta)

Hanhisuot ovat siis vähän selkeämmin, kun pari päällekkäisyyttä on poistunut. Liitetäänkö tämä turverata nyt kuitenkin suohon, johon liittyy turvetuotantoa, ja ohjataan sinne? Rata ei voi olla kovin montaa kilometriä pitkä ja siten kovin merkittävä. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 15.09 (EEST)

Vastaavista maa-ainesradoistahan on kymmenittäin artikkeleita, ja niitä kai on pidetty relevanttina aiheena, josta myös lienee lähteitä. Jos nyt joukossa (vai ovatko ne sellaisia kaikki?) on surkeasti lähteistettyjä ja moniongelmaisia, niin ne voidaan poistaa ehkä roskana surkean tilansa takia, mutta jos joku innostuu tai ehtii kaivamaan niistä lähteitä niin silloin ne kai voi hyvin luoda uudelleen, jos lähteitä löytyy. Tai jos nyt artikkelit muutamasta kymmenestä maa-ainesradasta (niiden määrähän ei enää lisäänny) koetaan tulenpolttavaksi ongelmaksi, niin voihan niiden merkittävyydestäkin keskustella. Mielestäni ne kuitenkin ovat sellainen tarkasti rajattu rautatiehistorian osa-alue, joka hyvin sopii muiden rautatiehistorian nippelien joukkoon. Jos kuitenkin vähämerkityksisimpiä halutaan poistaa, niin voihan jotain nykyistä korkeampaakin kynnystä harkita. Ennen tällaisia historiallisia kohteita kuitenkin tulevat kai silloin nykyiset turistijunat, joissa on mainoksen vaara lähempänä kuin tällaisessa muinaisessa teollisuushistoriassa. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 15.52 (EEST)

Onko meillä yhtään artikkelia vastaavista radoista? Meinaan, että tämä rata oli artikkelin mukaan hevosvetoinen. --Otrfan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Turverata artikkelin sisällön voi ihan hyvin siirtää suo artikkeliin. Soveltuu parhaiten sinne.--Zindox (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 17.27 (EEST) tai poistaa kokonaan. Jos artikkelia vertaa vaikka tähän Harvialan metsärata artikkeliin, on tasoero melkoinen. Myöskään radan todellisesta olemassa olosta ei ole keskustelua tai kiistaa.--Zindox (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 06.34 (EEST)

Vastustan ankarasti. Suo-artikkeli on pelkkä HOK. Mitä tulee siihen, että turveradan olemassaolosta on keskustelua tai kiistaa, niin sen paremmin radan olemassaoloa kuin -olamattomuuttakaan ei ole sen paremmin perusteltu. Aina sitä sopii epäillä milloin minkin olemassaoloa, mutta jotain konkreettista pitäisi olla väitteitten tueksi. -Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 17.33 (EEST)

Minkähänlaisella lähteellä todistetaan joku olemattomaksi? Tuskinpa mikään lähde luettelee paikkoja, joissa ei ole turverataa. --Otrfan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 17.37 (EEST)

Jos verrataan artikkelin aloittajan muokkaushistoriaa, niin hän on aiemmin muistivirheen takia sijoittanut kohteita ulkomuistista väärille paikkakunnille (= ei suositeltava muokkaustapa, johon siis on syyllistynyt) mutta ei keksinyt niitä omasta päästään (= tietoinen vandalismi, johon siis ei ole syyllistynyt). Mutta kun lähteissä (vaikkakaan ei primäärilähteenä kelvollinen) esiintyy Jokioista ja Minkiötä, niin vaikka jossain muualla Suomessa olisi joku toinen Hanhisuo, niin tämä on niin lähellä juuri Jokioista, että sekaannus vaikuttaa epätodennäköiseltä.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 07.59 (EEST)

Karttapaikan nimihaulla löytyy 71 samannimistä suota ja vielä 7 peltoa, niittyä tai taloa. Suomesta siis. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 08.42 (EEST)

Hanhisoita toki on, mutta Hanhisuon raide (jollainen kai mainittiin jostain muualtakin, eli sekaannuksen mahdollisuus voisi periaatteessa olla) on jo harvinaisempi, ja samoin toinen Hanhisuo-niminen turpeenottopaikka niin lähellä Jokioista, että veturiasioita hoidettaisiin Jokioisten rautatien kanssa olisi myös jo vähemmän odotettava vaikka ei mahdoton. Mutta niin kuin aiemminkin oli joku harrasterata "Merikarvian Nakkilassa" (=muistivirhe) niin tarkistamisen tämä vaatisi noista Eljas Pölhön tutkimuksista että voitaisiin olla absoluuttisen varmoja. (Vaikka tämä melko todennäköiseltä vaikuttaakin, mutta vastaavia sekaannuksiahan tällä tekevät ja ovat tehneet muutkin kuin Kippari10 - käytännössä kai itse asiassa lähes jokainen.)--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 10.36 (EEST)

Jokioisten museorautatie hoitaa Kipparin mukaan laivatykitkin, soten aika turhaa spekuloida suon välimatkalla Jokioisiin: nikhaka. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 10.49 (EEST)

Näin marja-aikaan ei ole toivoa pensaan juuresta päästä tsekkaamaan Pölhön tutkimuksia, ja seuraavaksi tulee puolukka-aika joten pahalta näyttää. Kokemuksesta tiedän kyllä senkin, että jos muistaa nähneensä jonkun tiedon jossakin, niin siinäkin muisti voi tehdä tepposet. Mutta kun ilmoitin että kysymys oli vain todennäköisyydestä eikä varmuudesta, niin arvaus olkoon arvaus, ja näkee sitten kuka ehtii ensiksi lähteille. Ennen Pölhöä on jo jonossa Kristiina Kestisen gradu noita Rättäkitistä, mutta se luultavasti jäänee eläkepäiviin. Toinen missä Kippari taisi muistaa väärin, oli sotamies Honkajoen kotipaikka, joka oli Lauttakylä eikä joku muu tarjottu, joten Kipparin muistin varaan ei tosiaankaan kannata ripustautua, vaan kaikki arviot ovat vain todennäköisyyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.48 (EEST)

---

(pelkästään rautatieasemaan liittyvä keskustelu siirretty kohtaan Keskustelu:Hanhisuon rautatieasema)

Kolikonheitto

En millään jaksanut lukea yllä olevaa keskustelua, joten päätin heittää kolikkoa. Kruuna = poistan artikkelin, klaava = säilytän artikkelin. Tuli kruuna, joten tämä olisi menossa poistoon syyllä "A5: Todettu poistokeskustelun lopputuloksena epämerkittäväksi, koska artikkelin lähteet ovat epämääräisiä ja radan olemassaolo on epävarma". Aloitankin siis uuden keskustelun tästä menettelytavastani, eli onko kellään mitään sitä vastaan, että tämä artikkeli poistetaan tässä hiljakseen? --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2013 kello 14.51 (EEST)

Odotellaan mieluummin että päätöksen suuntaan tai toiseen tekee joku joka jaksaa lukea. Itseltä meni kymmenkunta minuuttia, enkä silti osaa sanoa mitä tuli yleiseksi näkemykseksi. Jospa sen toistaiseksi ohjaa johonkin, ja joku etsii joskus jaksaessaan lisätietoa tai ainakin lähteitä. --Maradonna (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 08.48 (EEST)

Minusta se voisi olla täällä hiljakseen. Konsensus poistamisesta ei ole vahva. -Kolikonheitolla tulee aina ratkaisu, mutta se ei mielestäni riitä merkittävyyden arviointiin kovin yleisesti (sorry). -Htm (keskustelu) 21. lokakuuta 2013 kello 16.55 (EEST)

Meillähän taitaa olla artikkelikin höpsismi. Jos ei poisteta, niin joku (tm) voi joskus keritä kirjastoon penkomaan lähteet ja asia selviää. Jos poistetaan, niin tähän asti tehty selvitystyö menetetään. Mutta jos poistetaan, niin vinkkaa ensin, jotta voin kopioda tiedot talteen. - Kun jonossa on edellä ainakin pari gradua, puhumattakaan tietokirjoista, niin tämä voi kestää vaikka monta vuotta, mutta kun kirjastoon pääsee, niin vastaus suuntaan tai toiseen löytyy yleensä 5 minuutissa.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

Omasta mielestäni artikkelia ei ehkä suoranaisesti kannattas poistaa. Vähimmäsvaatimuksena että yhdistäminen johonkin. Ihmeen pitkää tämä onkin täällä roikkunut, oli jo yhdessä vaiheessa ajatus laittaa äänestys pystyyn, mutta ajattelin jättää sen halutessa toisen harteille... --Ville Siliämaa (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 17.06 (EET)

Asia on kypsynyt jo pidemmän aikaa ja artikkelin voi poistaa. Ei tule tunnontuskia poistosta. Mutta vielä itse suosta. Suon omistaa Metsäliittoa lähellä oleva yhtiö, jonka nimeä en nyt muista ulkoa, mutta pääkonttori on Tampereella. Yhtiö omistaa paljon vastaavia kohteita Suomessa. Itse suo on siis siinä mielessä merkittävä aihe. --Zindox (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 17.25 (EET)

"Suon omistaa Metsäliittoa lähellä oleva yhtiö... suo on siis siinä mielessä merkittävä aihe." Höpsis, ei kai omistus ole merkittävyyden peruste? --Annaliisa K. (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 07.57 (EET)

En näe, miksei turverata voisi olla yhtä merkittävä kuin suo. Rautatiehistoria on täällä systemaattisesti käsitelty aihe. Jos merkittävyyttä ei ehditä osoittaa (so. kukaan ei ehdi käydä tsekkaamaasa sitä Eljas Pölhön gradua) niin voihan sen periaatteessa poistaa, mutta helpompi artikkelia on täydentää ja tarkistaa, jos se ei ole poistettuna.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 08.55 (EET)

Gradun tutkiminen ei lopultakaan taida olla tarpeellista, sillä julkaisemattomana se ei ole käytäntöjen mukainen lähde. Siksi tätä on turha täällä roikottaa, kun asiasta ei tule mitään selvyyttä, eli koko rata voi olla mielikuvitusta tai vääriä muistikuvia. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 09.10 (EET)

Gradut ovat julkistettuja. (Eri asia tietysti sitten, olisiko siinä tästä mitään.) --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 21.13 (EET)

Mutta eivät julkaistuja. Monistenippu jossakin yliopiston kirjaston nurkassa ei vielä tarkoita sitä että se olisi julkaistu, eivätkä julkaisemattomat aineistot ole ymmärtääkseni Wikipediassa käytettäviä lähteitä. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 07.15 (EET)

Gradut eivät ole kirjaston nurksisa. Ne ovat kelpoja lähteitä, ovat aina tarkistettavissa, ainakin suomalaiset. Iivarius (keskustelu) 5. marraskuuta 2013 kello 05.23 (EET)

Sauli Niinistön samalle yliopistolle pari vuotta myöhemmin tekemää gradua ei vaan löytynyt:[3]. --Otrfan (keskustelu) 5. marraskuuta 2013 kello 08.32 (EET)

Tuo lähde on kyllä niin epävarma ja onko sitä edes olemassakaan, että arikkelin voi poistaa. Pitäisi olla vähintään toinen todiste radan olemassa olosta tai edes subjektiivinen totuuspohja sen olemassa olosta. Mitä tulee rautatiehistoriaan, niin Hanhisuon rautatieasema edustaa nimenomaan tätä puolta ja asian voi mainita siinä artikkelissa. Joten säilyttämisen arvoisia ovat Hanhisuo (Urjala) ja Hanhisuon rautatieasema. Ensin mainitun perustaisin siihen että on Kulmakunta olemassa ja siihen rajoittuu muun muassa 970 ha Urjalan yhteismetsä, jossa on Forcit Oy:n dynamiitti varasto. Sitten on tämä entinen rautatieasema ja radan toisella puolella tämä turvesuo. Näiden kaikkien yhteissummana pidän siis artikkelia Hanhisuo (Urjala) kaikkein keskeisimpänä.--Zindox (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 11.57 (EET)

Ja tämähän ei siis ainakaan artikkelin mukaan ollut edes junarata, vaan kiskot, joita pitkin hevoset vetivät kärryjä. Ei merkittävä, vaikka olisikin olemassa. --Otrfan (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 12.00 (EET)

Kolikon toinen heitto

Heitin taas kolikkoa: kruuna = käynnistän poistoäänestyksen; klaava = lopetan poistokeskustelun. Tuli kruuna, joten tämä menee nyt äänestäjien ihmeteltäväksi. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 12.35 (EET)

Ohjaukseksi?

No muutetaanko ohjaukseksi? Eli ehdotan uo:ta suon artikkeliin. Siellä tätä käsitelty ihan riittävästi. Jos luotettavaa sisältöä löytyy enemmän niin sitten uudestaan omaksi erilliseksi artikkeliksi. Gopase+f (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 14.30 (EET)

:Mikäs sen äänestyksen tulos oli? Noudatetaan sitä oli mikä tahansa. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 14.56 (EET)

Vastustan ohjauksen luomista, edelleen. -Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 21.33 (EET)

Peruskartta 1961

Vuodelta 1961 olevassa peruskartan lehdessä Hanhisuon rautatieasemalta itse suolle on merkitty "kenttärata". Sen merkkejä näkyy esimerkiksi paikannimen Kuusela yläpuolella. Ihan ratamerkkien vieressä on "saven-, turpeen- tai mudanottopaikka". Vuoden 1990 peruskartassa radan paikalla Kuuselan yläpuolella näkyy vain jokin polku. --Raksa123 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 21.24 (EET)

Mihin käytettiin?

Mihin rataa käytettiin? Turverata ei soita lainkaan kelloja. Oletan, että rata ei ole tehty turpeesta. --Hartz (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 21.26 (EET)

Sana "turverata" tarkoittaa rataa, joka on rakennettu turpeen kuljettamista varten. Tukkirata taas on tarkoitettu tukkien siirtämiseen jne. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 22.34 (EET)

Suomesta löytynee useita turve- tai metsäratoja. Lisäksi löytyy vedenjakajia ylittäviä uittohissejä ja järvien välisiä uittokanavia. Nykyään nämä kaikki on korvattu kuorma-autoilla.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 23.15 (EET)

Merkittävyys 2015

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkelin merkittävyys on jälleen kyseenalaistettu. Kuten näkyy tämä selvisi poistoäänestyksstä 2 vuotta sitten, 61,5 % kannatti poistoa. Poistamiseen vaaditaan vähintään 70 % kannatus. Tässä nyt sitten haluaan ilmeisesti kokeilla uudestaan, perusteluna, jos olen oikein ymmärtänyt, jonkinasteinen Hanhisuo-yliannostuksen vaara Wikipediassa. Kannanottoja ehkä kaivataan. --Htm (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 17.58 (EET) (jatkoa) Ja tässä linkki [4] Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen luetteloon vuosien 1928-2015 graduista. --Muutoin olen sitä mieltä, että artikkelia ei tule poistaa.--Htm (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 06.36 (EET)

Löytyisikö artikkeliin yhtäkään lähdettä? Artikkelin alkuperäisen kirjoittajan tuntien saattaa olla täyttä tai osittaista mielikuvitusta. Roskana pois. --Otrfan (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 06.52 (EET)

Artikkeli on syytä poistaa turhana. Tiedot siirrettiin jo artikkeliin Hanhisuo. Radan ja veturin olemassa olo on varmistunut kolmesta lähteestä. Ilmeisesti Pölhön gradukin on joskun laadittu. Hanhisuon turvetuotanto muodostaa kokonaisuuden, johon kyseinen rata liittyy, joten sitä varten ei tarvita omaa erillistä artikkelia, se vain vääristää kokonaiskuvan muodostamista Hanhisuosta.--Zindox (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 07.26 (EET)

Mistä Pölhön gradu on tähän tempaistu? Alkujaan lähteenä oli "Eljas Pölhö: Maalajien kuljetusradat Suomessa", josta kukaan ei tiennyt mikä se oli, kuten yllä olevasta keskustelusta näkee ja se poistettiin lähteistä. Sittemmin joku arvasi, että Pölhön "Kenttäratojen käyttö maalajien kuljetuksessa" on nimeltään tarpeeksi läheltä ja joku toinen lisäsi sen AM-osioon. Nyt artikkelissa Hanhisuo sitä käytetään jo viitteenä. Kuka väittää nähneensä kyseisen gradun, saati sitä lukeneensa? --Otrfan (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 07.46 (EET)

Joo, totta. Voi tosiaan olla, että Gradu ei ole Pölhön ainoa julkaisu aiheesta, vaan että hän on saattanut kirjoittaa sen pohjalta esim. johonkin lehteen tms. Täytyy kai käydä se gradu sieltä kaivamassa.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Arviointi olisi varmemmalla pohjalla, jos joku Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen lähiympäristössä liikuskeleva (jonka luotettavuutta ei epäiltäisi, toivottavasti niitäkin on) tarkistaisi, mitä tuossa gradussa oikeastaan sanotaan.--Htm (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 07.42 (EET)

Tässä artikkelissa gradu ei ole edes lähteenä. --Otrfan (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 07.47 (EET)

Muistakaa kun arvioitte artikkelin sisällön luotettavuutta, että kaikki artikkeliin tarjottu sisältö on lähtöisin Kippari10:ltä joka tunnetusti kirjoitti omiaan muistivaraisesti ja keksi lähdemerkintöjä. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 09.28 (EET)

Voin käydä katsomassa alkavalla viikolla, olen nyt kumminkin sen verran lähellä.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 12.36 (EET)

Artikkelin nykytila on mikä on, mutta ainakin ennen on tavattu sanoa, että merkittävyys ei riipu artikkelin nykytilasta. Mielestäni nykyisellään (jos ne lähteet nyt löytyvät) turverata on merkittävämpi kuin turvesuo. Nyt kolmannes suon artikkelista käsittelee turverataa, ja toinen kolmannes turvepehkutehdasta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista tiedon jaottelua, kun muistakin vastaavista radoista on omat artikkelinsa. Sen sijaan voidaan kysyä, ovatko yksittäiset, keskikokoiset turvesuot välttämättä lainkaan merkittäviä. Turvepehkutehdas voisi ehkä olla merkittävä, ja joka tapauksessa jos sitä käsitellään, sitä olisi perustellumpaa selostaa omassa artikkelissaan eikä niin että se muodostaa pääosan suoartikkelista. Eli en näe, mitä lisäarvoa tulee siitä, että jonkun otsikon alle (kuten tässä hanhisuo) työnnetään ikään kuin kasvannaisena jotain kokonaan ihan muuta juttua, kuten tässä turverata ja turvepehkutehdas. Selvempää olisi käsitellä sekä rata että tehdas omina artikkeleinaan tai jos omaa artikkelia ei niille katsota tarpeelliseksi niin pikemminkin kulmakunnan kuin suon artikkelissa. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 12.55 (EET)

Turvepehkutehdas ja suo on yhtä ja samaa yhtiötä. Yhtiöllä oli yksityinen turverata suolta tehtaalle, joten ne muodostavat yhden saman kokonaisuuden. Ei kukaan perusta turvepehkutehdasta ilman suota. Kuvioon kuuluu myös asema, koska Valtion rauteillä oli erillinen toimisto näitä turvekuljetuksia varten, VR:n toimisto oli oma yhtiö, joka oli myös osakkaana hommassa.--Zindox (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Tästä sivusta voi tehdä ohjauksen tai jopa kokonaan poistaa, koska tiedot löytyvät muista artikkeleista. Vilkapi (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 15.30 (EET)

Tämä on poistoäänestyksessä säilytetty artikkeli. Poistokäytännön mukaan "Poistoäänestyksessä säilytetyn artikkelin tietojen siirtäminen toiseen artikkeliin ja artikkelin muuttaminen ohjaukseksi ei ole suotavaa ilman asiasta ensin käytävää keskustelua." Keskustelua ohjaukseksi muuttamisesta ei ole kaiketi käyty. Merkittävyys kyseenalaistettu -mallineen lisännyt ei ole kertonut, miksi poistoäänestyksessä itsenäisenä artikkelina säilytettäväksi äänestetty artikkeli on nyt muuttumut merkityksettömäksi. --Htm (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 15.42 (EET)

öööh? Aikaisempi ohjaus-kesksutelu löytyy tältä sivulta. (lukeeko näitä sivuja kukaan?) Järjestetään nyt alkuun vaikka uusi keskustelu ohjaukseksi muuttamisesta. Merkityksetönhän tämä aihe on koko ajan yhteisön mielestä ollut (poistoäänestyksen tulos), mutta poistoäänestyksen kynnys pelasti kun mentiin äänestykseen. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 16.07 (EET)

Tämä on mielenkiintoista suomalaista teollisuushistoriaa ja jos artikkeliin saa kootuksi eri lähteistä tietoja, on se hieno juttu. En ymmärrä prosenttilukujen tarkoituksia, mutta ei yhteisö - Wikipedian jäsenet? - ole pitänyt yksimielisenä tätä merkityksettömänä, koska kerran 38,5% on halunnut säilyttää. --Parviainen (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Se mielenkiintoinen suomalainen teollisuushistoria on kyllä artikkelissa Hanhisuo (suo Urjalassa). Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 18.38 (EET)

Jos tähän ei tätä enemmän saada lähteistettyä materiaalia, lienee järkevämpää esittää artikkelin tiedot suon artikkelissa tai muualla, ja tämän voisi muuttaa ohjaukseksi. --Msaynevirta (k · m) 21. marraskuuta 2015 kello 18.30 (EET)

Munkin mielestä oikea ratkaisu on uo. Tällaisenaan tämä artikkeli on epäonnistunutta tiedon jäsentelyä. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 18.41 (EET)

Riippuu paljonko sitä tietoa lopulta löytyy. Epäonnistunutta tiedon jäsentelyä on siirtää laaja selostus jostain aiheesta irralliseksi pullistumaksi jotain aivan muuta asiaa käsittelevään artikkeliin. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 19.00 (EET)

"Sehän riippuu siitä paljonko tietoa on löydettäväksi. No kuinka paljon sitä tietoa on löydettäväksi? No eihän sitä voi tietää." Eli en suosittele miettimään jonkun artikkelin uudelleenohjauksen tarpeellisuutta sitä kautta paljonko joku joskus tulevaisuudessa ehkä jaksaa etsiä tietoa. Tähän mennessä tietoa ei ole löytynyt. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 19.26 (EET)

No juuri sen tarkistamiseenhan se merkittävyyskeskusteluun varattu aika on ja lupasin jo ylempänä ensi viikolla käydä katsomassa. Tosin nyt kun merkittävyyskeskustelu alkoi viikonloppuna, niin lähdettä ei pääse tsekkaamaan ennen maanantaita. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Ööh itsellesi. Poistoäänestys päättyi 27. marraskuuta 2013 ja jo 4. joulukuuta 2013 eli noin viikon päästä artikkeli olisi pitänyt muuttaa ohjaukseksi. Siis sinun mielestäsi, minun mielestäni ei. Relaa vähän, viikon välein toistuvat keskustelut yhdestä ja samasta artikkelista ovat rasittavia ja yhtä ärsyttäviä kuin typerät kommenttipyynnöt siitä kun joku taas oli sanonut jollekulle jotain ja sitä rataa.--Htm (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 20.13 (EET)

Jos sulla on joku suojaikäraja sille kuinka kauan pitää odottaa että ollaan valmiita keskustelemaan uudelleenohjauksista niin voiskohan sen kirjata vaikka ohjeisiin? Jos joku taas vaivautuisi lukemaan tuota alkuperäistä "merkittävyyskeskustelua" niin huomais että siinä on lähinnä keskusteltu artikkelin lähteistyksestä/paikkansapitävyydestä ja mahdollisesta uudelleenohjauksesta ratkaisuna ongelmaan. Sitten mentiin poistoäänestykseen ja uudelleenohjaus ei sitten ollutkaan enää mahdollista. Sitten ollaan oltu kaksi vuotta typerässä pattitilanteessa jossa sama sisältö on kahdessa artikkelissa, ja nyt kun sitten joku yrittää korjata virhettä myöhemmin niin keskitytään lähinnä huutamaan: "Virhe, Virhe !" Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 20.20 (EET)

Lisääntyykö tuska kun artikkeliin tulee lisätietoa? Mikä tämä yhden hengen sota artikkelin tuhoamiseksi oikein on? --85.76.150.212 21. marraskuuta 2015 kello 22.23 (EET)

"Yhden hengen sota" = yhteisön enemmistö. Enemmänkin on kyse siitä minkä takia tämä nähdään välttämättömänä tiedon jäsentelylle kun suurimman osan mielestä ilman tätäkin tullaan toimeen. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 22.40 (EET)

Joku on lukenut. Siinä vaiheessa kun artikkeli laitetaan äänestykseen, ohjauksesta on joltisenkin turha keskustella. Kun äänestys päättyy ja artikkeli säilyy, sen voi ikäänkuin antaa olla eikä jäädä piehtaroimaan siihen pattiin. Aina äänestyksen tulos ei vastaa omaa toivetta, mutta tuleen makaamisen sijaan voisi vaikka koittaa siirtyä eteenpäin.--Htm (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 22.35 (EET)

Kyllä kaikkia Wikipedian päätöksiä voidaan miettiä uudelleen. Niin tämänkin artikkelin tarpeellisuutta. Ei tämä ole mikään poikkeus. Ei Wikipedian kehittämistä tarvi nähdä tuollaisena punaisena vaatteena ja kaikki päätökset eivät ole mitenkään ikuisia. Monestikin artikkeleiden tarpeellisuudesta ja jatkokehityksestä käydään keskusteluita ja äänestyksiä uudestaan. Ei siinä ole mitään erikoista eikä kenekään kipon tarvi mennä siitä nurin. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 22.40 (EET)

Toisten käyttäjien ongelmanratkaisuyrittämisen kuvailu piehtaroinniksi tuksin auttaa tätä keskustelua. Toisaalta samanlaista on ollut muissakin kommenteissa. Eli onko silläkään nyt enää niin väliä. Urjanhai menee lähipäivinä kirjastoon ja löytää tai sitten ei löydä tuota gradua. SGradussa on joku maininta tästä radasta, pitempi tai lyhyempi, taikka sitten ei mitään. Sitten mietitään porukalla kelpaako Gradu lähteeksi vai ei. Sitten mietitään porukalla mitenkä kyseinen tieto jäsennellään ja esitetään eri artikkelien välillä ja mikä on artikkelien välinen työnjako. Joko löydetään ratkaisu tai sitten ei. Jossain vaiheessa prosessia joku aloittaa turhautuneena poistoäänestyksen ja siitä tulee tulokseksi jotain. Sitten ollaan taas pattitilanteessa pari vuotta, jonka jälkeen aloitetaan jäsentelyn ja esittämisen miettiminen uudelleen alusta. Näinhän se wikipedia toimii. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2015 kello 22.56 (EET)

En näe merkittävyyden muuttuneen. Sisältöäkin on. Artikkeliin, ei ohjaukseen. Iivarius (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 01.11 (EET)

Vastauksena IIvariuksen muokkausyhteenvetoon (muokkausyhteenvedossa ei pitäisi käydä keskustella). Yhteisön enemmistön kanta on selvitetty poistoäänestyksessä. Ei voi olla väärin huomioida sitä. Gopase+f (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 01.21 (EET)

Koskas tämä rata oli käytössä? Tuliko sinne todellakin vuonna 1983 käyttöön ennen sotia valmistunut veturi? Artikkelin Hanhisuo mukaan veturi oli koekäytössä 1945 ja rata suljettiin jo 1950-luvulla. Löytyykö tästä radasta mitään kiistatonta faktaa? Ei sille vaikuta. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 03.36 (EET)

Nimenomaan, asiasta löytyy vain hajanaisia tietoja sieltä täältä. Tämmöisestä kevyestä helposti siirreltävästä, jonka pituus on ehkä ollut 1100 metriä ei ole oman artikkelin arvoinen asia. Vai mitä mieltä olette turveradasta?. Rata liittyy vain paikalla siihen aikaan harjoitettuun turvetuotantoon. Voisi kirjoittaa mielikuvituksen pohjalta artikkelin "Hanhisuon metsäura", jollakin oli harmaa Ferguson ja veti sillä tukkia Hanhisuon asemalle. Mitä siitä tulee jos tältä pohjalta ryhdytään kirjoittamaan artikkeleita.--Zindox (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 09.59 (EET)

Nettiaikaa edeltävistä asioista löytyy verkosta useinkin vain hajanaisia tietoja. Kirjallisten lähteiden löytyminen edellyttää syvällisempää asioihin perehtymistä. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.20 (EET)

Miksi artikkeli pitäisi olla, ennen kuin joku on ehtinyt perehtyä asiaan sen vertaa, että olisi saanut faktat kasaan? --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.38 (EET)

Heti löytyi rinnalle uskonsoturi :) Kun annan lähteen, se pitäisi ottaa huomioon. Mutta jos on valmis mielipide, sitä ei tietysti mikään lähde pysty kumoaaan. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.20 (EET)

Minkä lähteen olet antanut ja missä? Et ainakaan tuolla tunnuksella Wikipediassa. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.40 (EET)

Välillä (usein) tulee kirjoitetuksi ip:lä, mutta ei se ole olennaista vaan se, että artikkelissa on lähde. Yhdentekevää kuka sen sinne laittoi. Lueppa se lähde. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.50 (EET)

Eli sinä voinet selittää, miksi 30 vuotta suljettuna olleelle radalle hankittiin ikivanha veturi? Jospa itse lukisit lähteen. Ei siellä noin sanota. edit: tai sovitaan, että sanotaan, niin voin kiistanalaistaa artikkelin paikkansapitävyyden. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Osaan saksaa ala-alkeistasolla, joten jos ymmärsin väärin, oletko ystävällinen ja korjaat tekstin? Ystävällisesti --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 11.05 (EET)

Itsekin osaan saksaa hyvin alkeellisesti. Koska ei ole järkevää kirjoitella tietosanakirja-artikkeleita lähteistä, joita ei kunnolla ymmärrä, niin edes toisen meistä kannattaa siitä pidättäytyä. Odotellaan paremmin kielitaitoista ihmistä, mutta täällä keskustelusivulla voinen todeta sinun kirjoittaneen artikkeliin soopaa. Ystävällisesti. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 11.10 (EET)

Mikä se soopa on jota et osaa osoittaa? --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 11.21 (EET)

Poistin koko epäselvän osion. Käytetään senlaatuisia lähteitä mitä osataan käyttää. Ei yritetä väkisin lisätä senlaatuista mitä ei ymmärretä. (tämä yleisenä ohjeena ihan kaikille) Gopase+f (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 11.24 (EET)

Kovat piipussa joillakin. Turvetehdasta ilmeisesti pyöritti tuolloin Jussi Raunisto, koska veturi meni hänelle. TÄmä lähde: Saikku ja Rissanen: Suo työllisti pari sataa ihmistä. (Tiedot Katri Simonen 1955) Airanteen aallot, 20.11.2015, 1997. vsk, nro 9, s. 3-4. Urjala-Seura. ISSN 1235-4015. kertoo, että siellä oli hevosvetoinen kuusivaunuinen juna ennen kuin veturi tuli koekäyttöön. Uskon että en voi lisätä tietoa artikkeliin, koska en ole sitä itse lukenut, päätelleen siitä miten tässä halotaan hiuksia. Mutta jos joku tarkastaa lähteen, niin sellainenkin tieto on. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 12.23 (EET)

Zindox on lisännyt suoartikkeliin Saikku & Rissasen ja siis lukenut sen. Hän voisi siirtää tiedon tänne. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 12.27 (EET)

Jos siirron pystyy tekemään mitään muuttamatta, niin luulen, että sen voi tehdä kuka vaan, jos katsoo tarpeelliseksi. Vasta jos muuttaa tai täydentää tai tarkentaa tekstiä lähteen perusteella, kai syntyy velvoite, että lähde on itselläkin käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 12.34 (EET)

No niin, onhan tekstejä siirretty sinnekkin päin. joten kopioin vaunuosuuden tänne. Eikähän se rata pääosaltaan edes ollut suolla eikä tehdas ollenkaan. Ne on väärässä paikassa suoartikkelissa nyt. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 13.27 (EET)

Mun nähdäkseni toi tieto kuuluu tohon suoartikkeliin, joka käsittelee tuota turpeenottoa. Tämähän käsittelee vain rataa (ja siinä käytettyä kalustoa, liikennöintiä jne.) Yritetään nyt pitää edes artikkeleiden välinen työjako selvänä, ettei päädytä samaan tilanteeseen kuin kakasi vuotta sitten. Gopase+f (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 12.59 (EET)

Vaunutieto suoartikkeliin? Sehän on kalustoa eli kuuluu rataan. Koko rata-asia ei minusta kuulu suohon, joka pitää käsitellä luontoelementtinä ja mainita sivumennen turvetuotanto. Suo on ollut suona tuhansia vuosia ja voi palata ennalleen vielä. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 13.27 (EET)

Kun muista vastaavista radoista on artikkeleita, ja kun nyt itse radastakin löytyi lähteitä jo ennen kuin pääsin sinne virka-aikana avoinna olevaan kirjastoon, niin en ymmärrä, miksi vain juuri jostain syystä tämän yhden radan kohdalla jostakin täysin subjektiivisesta ja nähdäkseni täysin mielivaltaisesta syystä (siis edellyttäen, että niitä lähteitä merkittävyyskeskustelun loppuun mennessä on sattunut löytymään) tulisi tehdä poikkeus, että siitä ei olisikaan artikkelia, toisin kuin kaikista muista vastaavista. Aivan yhtä laillahan jokainen muu vastaava turve-, metsä- ym. rata on ollut osa jotain yhtiötä ja turvetta, puuta tm. on haettu jostain metsä- tai suoalueelta. Ainoa peruste, ettei tästä tai jostain muusta vastaavasta radasta olisi omaa artikkeliaan, on, että lähteitä ei ole kyseisenä ajankohtana esitetty juuri siinä nimenomaisessa tapauksessa, ja se nähdään nyt merkittävyyskeskustelun päättyessä (tosin en ole varma, ehdinkö kirjastoon niin, että ehdin esittää mahd. löydökset ennen klo 14.52, siksi voin ehkä joutua pyytämään lisäaikaa, jos tämä jää siitä kiinni). Esimerkiksi Vuojoen metsärata oli Vuojoki Gods -yhtiön perustama ja alkoi Tokinmaasta jne. Ei olisi mitään järkeä vaatia rataa poistettavaksi ja sitten kirjoittaa siitä pitkä kappale lähteisiin perustuen mielivaltaisena kasvannaisena johonkin näistä kahdesta muusta artikkelista väittäen että radasta ei jostain ihmeen syystä saa olla artikkelia, vaikka lähteistä löytyy siitä riittävästi tietoa. Toki mahdollisissa muissakin artikkelissa rata voidaan mainita, mutta se on normaali linkki ja pääartikkeli -tapaus (jos siis ne lähteet saadaan osoitetuksi määräaikaan mennessä). Rautatieharrastajille, nimenomaan Wikipedian ulkopuolella, radat ja likennepaikat ovat sen aihepiirin "taksonomisia" yksikköjä ja yhden tällaisen yksikön julistaminen mielivaltaisesti ja poikkeuksellisesti epämerkittäväksi, jos niitä lähteitä saadaan keskustelun aikana osoitetuksi, ei ole perusteltavissa.

Tässä Käyttäjä:Zindox, jolla on paikallisia lähteitä käsillä, on tehnyt hyvää työtä aiheessa, josta tavallinen pulliainen Kehä III:n sisäpuolella hyvin voi kuvitella, että "lähteitä ei ole". Mutta kun sitä lähteiden olemassaoloa ei ilman niiden esittämistä voi tietää (niin kuin Gopase+f aivan oikein yllä korosti), niin huolittamatta säilyttävästä äänestyspäätöksestä, niitä tietenkin pitää voida vaatia, jos äänestyspäätös havaitaan huonosti informoiduksi. Mutta tässä siis näkemys, että rata jostain syystä, ja poiketen saman aihepiirin käsittelystä muuten, tulisi ympätä jonkinlaisena kasvannaisena johonkin muuhun aretikkeliin - edellyttäen siis, että niitä lähteitä on sattunut merkittävyyskeskustelun aikana löytymään ja niitä pidetään riittävinä ja kelvollisina - ei oman tämänhetkisen arvioni mukaan ole perusteltu. Tuollainen turvepehkuyhtiö monien muiden vastaavien tapaan voi ehkä olla merkittävä teollisuus- ja paikallishistoriallinen aihe. Suo suona on ehkä merkittävyydeltään sillä rajalla. Nythän tuo suota käsittelevä artikkeli ei edes kerro mitään itse suosta (GTK:n netissä muuten on paljon tutkimuksia ja raportteja soista juuri turvetuotannon näkökulmasta, onko kukaan katsonut sieltä?), vaan ainoastaan yhtiöstä ja turveradasta, ja erikseen on katsottava mikä osa tästä jutusta liittyy suohon, mikä tehtaaseen tai yritykseen ja mikä rataan ja mikä on minkäkin näistä merkittävyys. --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.07 (EET)

En jaksa lukea koko kommenttia. mutta esim. mainitsemasi Vuojoen metsärata oli junarata. Tällä hevoset kiskoivat vaunuja, kuten aikoinaan tekivät millä tahansa kinttupolulla. Tähän oli vain laitettu kiskot hommaa helpottamaan. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.30 (EET)

Niinhän ne raitiovaunutkin aluksi kulkivat. pantiin kiskot, että on helpompaa, ja sitten hevonen korvattiin moottorilla. Tässäkin on veturi ainakin käynyt kokeilulla, onko ollut sitten toinen veturi, sitä ei tiedetä (vielä). --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Ties vaikka olisi ollut Maglev, sitäkään ei tiedetä (vielä). Tuolla logiikallako tästä yritetetään merkittävää tehdä? --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.54 (EET)

Ainahan on rajatapauksia, mutta kun veturiakin ehdittiin käyttää, niin se ehti siltä osin toimia junaratanakin ainakin niiden lähteiden perusteella, mitä toistaiseksi on esitetty. Vähän sama kuin joku lehti, joka ehti ilmestyä vain lyhyen aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.37 (EET)

Urjanhaille: 25. marraskuuta 2015 kello 11.39 asti lisäaikaa tuli. --Parviainen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.33 (EET)

No kas, kävipä mukavasti kun se tuli muotovirheen takia, että ei tarvinnut erikseen ruveta pähkäilemään sitä, voidaanko aikaa myöntää vain virka-aikana mahdollista kirjastokäyntiä varten, jos kyseenalaistus on tapahtunut viikonloppuna.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.42 (EET)

En nyt ulkoa muista onko artikkelin aloittaja vaihteeksi estettynä lähteettömistä höpinöistään, joten saattoi olla aika turha ajan jatkaminen tuolla perusteella. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.52 (EET)

Ei kai se siitä turhuudesta riipukaan vaan siitä, että aloitttajalle on sovittu ilmoitettavan. Vähän niin kuin se postiluukussa koliseva haastemies.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 15.02 (EET)

Nyt haaste meni kolme vuoden takaiseen osoitteeseen. Olisi noita tuoreempiakin, mutta jos kerran kyseessä on muodollisuus, niin olkoonsa. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 15.05 (EET)

Ainakaan käyttäjätunnus Kippari10 ei ole estetty. Jos hän sitten seilaa missä seilaa muulla identiteetillä, se on hänen ongelmansa. Pidän tapanani (tai ainakin pyrin pitämään tapanani) ilmoitella myös IP:ille jos satun merkityskyseenalaistamaan ja en tutki niiden dynaamisuutta. Itse ovat estonsa hankkineet.--Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 15.20 (EET)

Ainahan sitä voisi esitellä niitä tuoreempiakin jossakin eikä vain happamasti jälkiviisaana huomautella että väärin ilmoitit. Iivarius (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 18.09 (EET)

Jos on sovittu, että ilmoitetaan vain artikkelin aloittaneelle tunnukselle, niin hyvä näin. Enkä itse varsinaisesti kaipaa tähän Kipparia siteeraamaan minkään varikkomestarin arkistoa, joista on peräisin jo aivan liian monta Wikipedian artikkelia. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 18.14 (EET)

No niin. Kaivoin sen Pölhön gradun: Pölhö, Eljas (1972). Kenttäratojen käyttö maalajien kuljetuksessa. Laudatur-tutkielma, Turun ylopiston maantieteen laitos. Kelpo tutkimus, mutta kertoo Hanhisuosta vain lopun liiteluettelossa, että siellä oli rata, joka oli ollut toiminnassa mutta ei ollut toiminnassa enää 1971 ja että omistajana oli G. A. Serlachius Osakeyhtiö ja myöhemmin samassa kohteessa Hanhisuo Oy. Luettelo on sen muotoinen, ettei radalle anneta nimeä vaan kerrotaan paikkakunnittain aonoastaan omistaja/omistajat ja onko rataa ollut vai ei ja onko se ollut toiminnassa vielä 1971. Pölhö kertoo selvittäneensä myös veturikalustoa, mutta tähän tutkielmaan ei sisälly siitä esitystä eikä niissä maininnoissa, mitä on, ole muita mainintoja Hanhisuosta. Jos Pölhö on jossain tarkastellut näiden ratojen kalustoa, niin se on sitten joku mahdollinen muu julkaisu.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 19.44 (EET)

Sen sijaan tutkielmassa on hyödyllistä käsitteen määrittelyä käsitteille Rautatie, Rata ja Kenttärata. Rautatie on Pölhön mukaan rata, joka on avattu yleiselle liikenteelle. Rata on rakenteeltaan rautatien kaltainen, mutta ei avattu yleiselle liikenteelle ja käytetään vain omistajansa tuotteiden kuljettamiseen. Kenttärata (Pölhön mukaan sakaksi de:Feldbahn, on myös en:Feldbahn)) on käytöltään radan kaltainen, mutta rakenteltaan kevyempi. Sen ja radan raja voi olla liukuva. (Pölhö 1972:1) Tämä kaikki on esitetty ilman lähdettä, joten siihen kannattaa etsiä muu lähde. Lähdeluettelossa annetaan kuitenkin lähde: Arvo Lönnroth (1934). Tiet jä Kenttäradat, Keuruu. Mutta tähän siis ei ole tuossa viitattu. Tämän jälkeen kenttärata määritellään Otavan ison tietosanakirjan (1962) mukaan (OIT 4, palsta 803-804) rautatien keveimmäksi muodoksi, jota käytetään rakennustyömailla, teollisuuslaitoksissa (mm. tiilitehtaissa), maataloudessa lannan, suomaan ym. kuljetukseen, metsänhakkuissa kaivoksissa. Tämä tietosanakirjamääritelmä poikkeaa määrittelystä artikkelissa Kenttärata, jossa käsitellään vain sota-ajan kenttäratoja (interwikinä on en:Trench railways, de:Trench Railways). Myös ainakin yllä viitatussa vuoden 1961 peruskartassa on ollut sama määritelmä käytössä kun tuo Hanhisuon rata on siinä määritelty kenttäradaksi. Ainakin en-wikissä sota-ajan kenttäradat [[en:Trench railways) esitetään kenttäradan (en:Feldbahn) yhtenä alatapauksena. (Voin kopioida tai linkittää tämän artikkelin Kenttärata keskustelusivulle. Koska en ole rautatieharrastaja, en aio perehtyä tähän enempää. --Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 19.44 (EET)

Se Pölho on ilmeisesti kirjoitellut vetureista ja kentttäradoista Resiina lehteen, numerossa 1/94 on aiheesat kirjoitus, sekä vuonna 1971.[file:///D:/Users/Tapio/AppData/Local/Temp/Resiina%20artikkelit%201969-2000.pdf Sisällysluettelo]. Tämä artikkeli perustuu kyseisen lehden tietoihin PT-4.--Zindox (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 07.36 (EET)

Tämä on (edelleen) hyödyllinen ja mielenkiintoinen artikkeli, joka lisää kiinnostusta Wikipediaan. --Höyhens (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 12.44 (EET)

Niin ja suomalaisen energiantuotannon historiaan. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.25 (EET)

Ei liity mitenkään merkittävyyteen, kuten ylläpitäjän pitäisi tietää. Jätän tämän kommentin arkistoituun osioon, kun itsekin niin teit. Minkä takia merkittävyyskeskustelut yleensäkään arkistoidaan? Ei niin ennen tehty, kunnes taisit olla sinä, joka sen tavan aloitti. --Otrfan (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.31 (EET)

En minäkään sentään muista niin vanhoja asioita. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.44 (EET)

Enkä ota pulttia jos vielä aukaset tämän. Oikeesti. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.49 (EET)

Pölhön gradu aiheesta muualla -osiossa

Urjanhai tuossa edellisen merkittävyyskeskustelun loppupuolella oli ansiokkaasti kaivanut käsiinsä AM-osioon merkityn Pölhön gradun. Ilmeisesti aiheesta ei kyseisessä teoksessa kerrottu muuta kuin, että "kertoo Hanhisuosta vain lopun liiteluettelossa, että siellä oli rata, joka oli ollut toiminnassa mutta ei ollut toiminnassa enää 1971 ja että omistajana oli G. A. Serlachius Osakeyhtiö ja myöhemmin samassa kohteessa Hanhisuo Oy". Onko teosta järkeä mainita AM-osiossa, jos sen tietosisältö aiheesta on näinkin suppeaa? (Toisaalta lähteiden lisäksi ilmeisesti ainoita tiedonmurusia, joita saatu jäljitettyä, joten siinä mielessä voi olla maininnan arvoinen. En tiedä, siksi kysyn, enkä vain muokannut rohkeasti...) --Gonnagle (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 08.45 (EET)

Juu, sen voi tuon valossa poistaa. Niin kuin keskustelussa näkyy, niin on viitteitä, on Pölhö on saattanut kirjoittaa samasta aiheestas mahdollisesti hiukan toisensisältöisesti toisaalla, mutta sitä toista kirjoitusta ei kukaan ole tainnut vielä kaivaa esiin tai käyttää. Käyttäjä:Zindox tuossa ylempänä kommentoi siitä jotain, mutta näytti linkittäneen vahingossa ilmeisesti omalle kovalevylleen tms. Mutta siinäkin siis linkki taisi olla lehden sisällisluetteloon eikä itse kirjoitukseen, eli se vaatii nyt sen toisen kirjastokäynnin + sisällysluettelolinkin fiksauksen.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 09.09 (EET)