Keskustelu:Elias Lönnrot

Onpas tämä vaatimaton artikkeli!--Seppo Linnaluoto 23. huhtikuuta 2006 kello 18.20 (UTC)

Ei ollut noin vaatimaton ennen kuin joku anonyymi kävi poistamassa artikkelista osia. Palautin vanhempaan versioon. --Jetman 23. huhtikuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Nationalisti on ehkä vähän väärä termi Lönnrotin kohdalla. Täytyy jossakin vaiheessa muokata, mutta vaatii aikaa.--Ulrika 25. toukokuuta 2006 kello 20.25 (UTC)

"Nationalisti" on ehdottomasti väärä sana, sehän viittaa poliittiseen toimintaan - mielleyhtymätasolla vielä varsin kiivaaseen sellaiseen - mitä Lönnrot ei harjoittanut. Onneksi väite siirtyi jossain vaiheessa edes pois määritelmästä, jossa se kolmisen vuotta oli. :-| Poistin koko väitteen. --ML 27. elokuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Elias Lönnrotista täytyy näköjään lukea saksan kielellä, kun saksankielinen artikkeli on tosi paljon parempi ja pitempi! --Seppo Linnaluoto 20. heinäkuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Ongelman voi korjata kääntämällä puuttuvia osioita suomeksi. --Hippophaë 20. heinäkuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Kansalaisuus

Tähänkin viitaten, onko kuranttia ilmoittaa kansalaisuudeksi ”suomalainen”, ts. oliko moista ideaa kuin ”Suomen kansalaisuus” olemassa ko. aikana? Modernista kansalaisuuskäsitteestä, kuten aihetta käsittelevässä artikkelissa, ainakaan tuskin lie kyse. --Louhikärmes 9. lokakuuta 2009 kello 03.18 (EEST)

Siihen en osaa kommentoida, mutta ainakin tuon "kuollut Venäjän keisarikunnassa" voi varmaankin korvata "kuollut Suomen suuriruhtinaskunnassa"? --Jepse 22. lokakuuta 2009 kello 20.30 (EEST)

Tämä artikkelihan on aivan täyttä puppua. "Täysraittiuteen"? Lönrotin raittiusseuran säännöt on netissä luettavissa, eikä "täysraittius" ole koskaan käynyt niitä lähelläkään. Lääkärikirjassaan jopa suosittelee viinoittelua vatsalle terveeksi käytännöksi. Mitä *****? -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 5. elokuuta 2011 kello 13.31 (EEST)

Ehkä voit muokata rohkeasti ja linkittää ko. säännöt artikkeliin ja tarvittaessa korjata tekstin sanamuotoa. Itsekin muistelisin, että säännöissä olisi ollut jotain sen tapaisia kohtia kuin että konjakkia ei saa ottaa enempää kuin niin ja monta annosta päivässä tms.--Urjanhai 5. elokuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Perusasiat lähteistettyinä. Ehdotan lupaavaksi. --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 23.05 (EET)

Viitteitä puuttuu..... J.K Nakkila (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 19.20 (EET)

Muita kuin nuo kolme äsken siivottua ? --Tappinen (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 20.13 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty. (kansallisbiografia pitäis nostaa lähdeluetteloon viitteiden seasta)
3. malline ok.
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli kohtalaista, vielä parannettavaa/korjattavaa.
10. luokittelu ei ok. liikaa luokkia, mutta vaikea nyt suoraan osoittaa mitkä noista turhia. Tällaisissa tapauksissa pitäis poistaa syntyneet ja kuolleet -luokat
11. kielilinkit ok. yleisilme ok. (tarvitaanko noin monta am-linkkiä? noista vois karsia puolet pois. johdannossa vois olla pari virkettä enemmänkin)
12. artikkelin historia: artikkelin sisältö ilmeisesti tarkastettu kokonaisuudessaan ja viitteistetty 11/2015 näillä muokkauksilla [1] ja [2], minkä jälkeen artikkelin muokkaushistoria koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä. artikkeli myös suhteellisen stabiili 07/2007 (artikkelin kirjoitus) ja 11/2015 välillä [3]). (Huomio ylläpitäjille: artikkelin muokkaushistoria turhan pitkä ja todelliset muutokset vähissä. Voisi harkita pysyvää suojaamista, siinä määrin runsaasti vetää puoleensa roskamuokkauksia)

11/12 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Hyvä että keskeisille artikkeleille pyritään saamaan laatustatuksia. Kiitos siitä. Gopase+f (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 13.08 (EET)

Kun kyseessä on yksi muutamasta suurimmasta kansallisesta suurmiehestä, niin on kai hyväksyttävä että laadukkaita am-linkkejä on paljon. Aimoastaan tuo yksi tekstuaalisuusartikkeli vaikuttaa tuossa vähän irralliselta ja Kansallisbiografiaan on viitattu jo lähteenä. Suurmiehiä näkee joskus luokitellun paikkakuntaluokkiin, mutta se ei liene oikein hyvää luokittelua.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 15.03 (EET)

Vähensin vielä. --Tappinen (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 20.57 (EET)

Lönnrot on sammattilaisen identiteetin perusta – paljon enemmän kuin vaikka Sibelius Hämeenlinnan tai Järvenpään. Sammatissa kaikki pyörii Lönnrotin ympärillä. Lapset koulutetaan jo esikoulusta lähtien Lönnrot-myytin sisäistämiseen. --85.76.3.98 30. marraskuuta 2015 kello 19.16 (EET)

"Lönnrot sarjakuvissa" vaikuttaa nippelitiedolta artikkelin kokonaisuudessa. Ville Rannan sarjakuvateos on sentään ihan mainitsemisen arvoinen, mutta Don Rosan "easter eggistä" riittäisi maininta Sammon Salaisuus -artikkelissa.--Olimar 30. marraskuuta 2015 kello 18.45 (EET)

Tuon voisi laajentaa johonkin "Kunnianosoitukset" -tyyliin. Etsin jonkun patsasasian. --Tappinen (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 19.24 (EET)

Helposti lupaavaksi. Nähdäkseni korjausajatukset on siivottu. Merkitsen samalla. --PtG (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 19.49 (EET)

Syntymäpaikaksi Ruotsi?

Pitäisikö linjata syntymäpaikaksi Ruotsi J. L. Runebergin tapaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 13.48 (EET)

Sammatti, pieni ruotsalainen pitäjä? Suomalaisten syntymäpaikkaan ei ole tapana liittää maata muissa kuin urheilijoissa, joissa jotkut yltiöisänmaalliset haluavat sitä korostaa. Lönnrotin tekeminen ruotsalaiseksi saisi hänet varmaan kääntymään haudassaan. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 14.16 (EET)

Hyvä, tehty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 17.03 (EET)

Ei todellakaan "suomenruotsalainen"

Kun tämän sivun avaa mobiililaitteella, tulee alkuun esittelyksi "suomenruotsalainen Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, kielentutkija ja lääkäri". En osaa tai ehkä editointioikeuksieni takia pysty tuota ensimmäistä sanaa poistamaan, mutta kielipolitiikassa tämä vasta koulussa ruotsin kielen oppinut eikä ikinä sitä äidinkielen tasoisesti puhunut isänisäni isäisän ja tämän isän läheinen tuttava oli erittäin voimakas fennomaani ja heittelee haudassaan jo tuplavoltteja kerien niin kauan kuin tuo "suomenruotsalainen" siinä on. Täysversiossa asia on kunnossa. Rantalaiho74 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 01.22 (EEST)

Nuo kuvaukset mobiiliversiossa tulevat Wikidatasta. Kävin korjaamassa tiedon siellä. 01miki10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 01.31 (EEST)

Kiitos! Tämän osion keskustelusta voinee deletoida? Mieluummin joku ahkerampi editoija, vaikkapa sinä 01miki10? Rantalaiho74 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 02.55 (EEST)

Tuskin heittelisi tuplavoltteja haudassaan. Lönnrot luopui itse suomen kielen käytöstä vanhemmiten, perheen kotikielenä oli ruotsi ja hänen lapsensa olivat ruotsinkielisiä. Suku oli muutenkin varsin ruotsinkielinen. Hän ei koskaan suomentanut sukunimeään, kuten ei mielenkiintoisesti myöskään J. V. Snellman. He eittämättä edustivat suomenruotsalaisia työssään ja elämässään ja se näyttää enemmänkin olleen jopa pyrkimys, minkä hän varmasti saavuttikin. Velivieras (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.10 (EEST)

Kyllä heittelisi. Määritteli itsensä fennofiiliksi ja korosti toisin kuin Snellman että oman kansakunnan synnyn tärkein ehto on oma kieli. Hänen koko poliittinen toimintansa oli kielipolitiikkaa, muihin asioihin hän kieltäytyi ottamasta kantaa. Suku ei ollut ruotsinkielinen, Sammatissa kuten muuallakin itäisessä Varsinais-Suomessa rannikkoa lukuunottamatta sukunimet olivat ruotsinkielisiä mutta ruotsia ei osattu. Tytärtensä kanssa puhui ruotsia koska toivoi näille sosiaalista nousua omien periaateidensa kustannuksellakin, kuten lapsiaan rakastavilla isillä on tapana. Rantalaiho74 (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 00.11 (EEST)

Sivistyneistön kaksikielisyys & muut kielet

• Lönnrotien kotona puhuttiin ruotsia. Elias Lönnrotin päiväkirjamerkinnät olivat suomeksi, matkaraportit ruotsiksi, kirjeenvaihdossa vaihtelivat suomi ja ruotsi vastaanottajan mukaan. Heprea, kreikka ja latina olivat Lönnrotilla vahvat. Venäjän, saamen, viron, vepsän ja vatjan lisäksi hän tutki tieteellisiä lähteitä saksaksi, ranskaksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Miksikään nurkkajulliksi häntä ei voi kutsua, vaikka haluaisi. https://vm.fi/documents/10623/307715/Juha+Hurme,+Tiimity%C3%B6+Kalevala,+Johdon+p%C3%A4iv%C3%A4+4.2.2020.pdf/4ffd13ef-9feb-a6f7-9a1c-12ee6597a14c/Juha+Hurme,+Tiimity%C3%B6+Kalevala,+Johdon+p%C3%A4iv%C3%A4+4.2.2020.pdf?t=1613630251355

• Sivistyneistön kieli oli ruotsi ja suomi pysyi rahvaankielen asemassa. Kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä. Elias Lönnrotin vahva ruotsi auttoi suomen kirjakielen päivittämisessä. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005889322.html

• Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836

--ReinoLeino (keskustelu) 30. lokakuuta 2023 kello 15.16 (EET)