Sammon salaisuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sammon Salaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sammon salaisuus julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita -kokoelman johtotarinana. Kokoelman kannessa on muunnelma Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustuksesta.

Sammon salaisuus (engl. The Quest for Kalevala) on Don Rosan tekemä ja Egmontin julkaisema Disney-sarjakuva, jonka päähenkilöinä seikkailevat Roope Ankka, Aku Ankka ja Tupu, Hupu ja Lupu. Tarina on ensimmäinen Disney-sarjakuva, jossa seikkaillaan pääosin Suomessa.

Tarinassa vieraillaan muun muassa 1950-luvun Helsingissä. Eräs tarinan kohtauksista on Helsingin keskustaan sijoittuva kohtaus, jossa Iku-Turso muun muassa pomppii Helsingin tuomiokirkon päällä. Sarjakuvassa nähdään tuomiokirkon ja Senaatintorin lisäksi Helsingin rautatieasema, Stockmannin tavaratalo ja Kolmen sepän patsas.

Sammon salaisuus pohjautuu nimensä mukaisesti Kalevalaan. Ajatus tarinaan tuli Elli Kotovirralta, Rosan suomalaiselta ihailijalta ja ystävältä, joka ehdotti Kalevala-pohjaisen tarinan tekemistä Rosan vieraillessa Suomessa maaliskuussa 1998. Aluksi Rosa ei aikonut hyödyntää ajatusta, mutta lopulta Kotovirta sai taivuteltua Rosan suostumaan siihen.lähde? Niinpä Rosa tuli Suomeen uudestaan saman vuoden marraskuussa ja vieraili muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jossa Sirkka-Liisa Mettomäki tutustutti Rosan Kalevalaan ja auttoi taustatyössä.[1] Kotovirta puolestaan otti yhdessä miehensä kanssa lukuisia kuvia Helsingistä ja lähetti ne Rosalle mallikuviksi. Innoituksen lähteenä Rosalla oli Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala ja apuna kolme Kalevalan englanninkielistä käännöstä sekä kuvateoksia Björn Landströmin ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista teoksista.

Rosa loi tarinan kunnianosoituksena suomalaisille ihailijoilleen ja se julkaistiinkin Suomessa ensimmäisenä maana maailmassa, vuonna 1999 kovakantisessa kirjassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Myöhemmin tarina julkaistiin myös Aku Ankka -lehden numeroissa 26–28/2001 sarjaan liittyvien kansikuvan, keräilykuvan ja artikkelin kanssa. Rosa on piirtänyt tarinaan myös kansikuvia, joista viereisessä kuvassa oleva on muunnelma Akseli Gallen-Kallelan kuuluisasta Sammon puolustus -teoksesta.

Sarjakuvassa on 33 sivua sekä erillinen yksisivuinen epilogi, jossa Ankat palaavat Suomesta Ankkalinnaan. Kaikki Kalevalan henkilöt puhuvat sarjakuvassa kalevalamitalla. Sarjakuvan ankkahahmot ovat vastineita Kalevalan hahmoille: Roope Väinämöiselle, Aku Lemminkäiselle, Pelle Ilmariselle ja Milla Magia Louhelle.

Sammon salaisuuden originaalipiirrokset päätyivät 2000-luvun alussa Suomeen ja niihin lisättiin suomenkielinen tekstaus. Originaalit myytiin marraskuussa 2015 Bukowskis-taidehuutokaupassa 23 000 eurolla saksalaiselle keräilijälle.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina alkaa Roopen löytäessä vanhasta arkustaan nuoruusaikojen kengänkiillotuslaatikkonsa, josta löytyy vanha velkakirjaksi osoittautuva paperinpalanen. Roope muistaa saaneensa velkakirjan Elias Lönnrotilta ollessaan nuori kengänkiillottaja 1800-luvun lopulla Skotlannissa, ja että se on palanen tämän muistiinpanoista. Tupu, Hupu ja Lupu ottavat Sudenpentujen käsikirjasta selvää Lönnrotista ja saavat tietää Kalevalasta. Roope innostuu kuultuaan Sammon tuottavan kultaa ja niinpä ankat matkustavat Helsinkiin viemään tämän paperinpalasen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, jossa he kuulevat lisää Kalevalasta.

Kuultuaan Sammosta Ankat lähtevät etsimään sitä Pohjanmaalta ja päätyvät saarelle, josta löytyy Väinämöisen mahtava miekka. Miekkaan koskeminen herättää Väinämöisen hengen, joka Roopen kautta kertoo mitä Sammolle tapahtui. Väinämöisen taika lennättää saarelle Pelle Pelottoman. Hän luo Seppo Ilmarisen hengen innoittamana uuden Sammon, josta kuitenkin puuttuu yksi tärkeä osa. Ankat hakevat tämän osan Louhelta Tuonelasta ja Sampo on valmis.

Louhi kuitenkin kutsuu Milla Magian avukseen ja he hyökkäävät yhdessä ankkojen alukseen. Louhi onnistuu varastamaan Väinämöisen kanteleen, kutsuu sillä Iku-Turson avukseen ja lähtee tämän kanssa tuhoamaan Helsinkiä Aku perässään. Ennen kuin Iku-Turso onnistuu saamaan aikaan suurta tuhoa, onnistuu Aku saamaan kanteleen haltuunsa ja houkuttelemaan Iku-Turson mereen. Louhen kukistuttua Roope tekee ahnehtiessaan kultaa niin paljon, että ankkojen vene alkaa upota. Väinämöinen palaa kanteleen soitollaan Sammon kanssa ikuisuuteen Roopen yrittäessä loppuun asti pitää kiinni Sammosta. Lopulta hänelle jää kuitenkin muistoksi vain Sammon kampi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, s. 5–6. Suomentanut Markku Saarinen. Helsinki Media/Sarjakuvat, 1999. ISBN 951-32-0702-1.
  2. Sammon salaisuuden originaalit myytiin, Sarjainfo 4/2015, s. 7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]