Kenttämyyrä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kenttämyyrä
Feldmaus Microtus arvalis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Heimo: Cricetidae
Alaheimo: Myyrät Arvicolinae
Suku: Peltomyyrät Microtus
Laji: arvalis
Kaksiosainen nimi
Microtus arvalis
(Pallas, 1778)
Synonyymit
  • Microtus obscurus (Eversmann, 1841)[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kenttämyyrä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kenttämyyrä Commonsissa

Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä[2] (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kenttämyyrä esiintyy vain pienellä alueella Kaakkois-Suomessa, mutta suuressa osassa Eurooppaa se on hyvin yleinen. Suurelta osin se kuitenkin puuttuu Välimeren alueelta ja Britteinsaarilta.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttämyyrä on pituudeltaan 8-10,5 cm ja sen massa on 20-25 g.[3] Kenttämyyrä eroaa peltomyyrästä vain pienten yksityiskohtien osalta. Se on peltomyyrää hieman vaaleampi ja lyhytkarvaisempi. Korvan sisäpinta on lähes karvaton, mutta korvalehden reuna on tiheän, tasapaksuisen karvan peitossa. Ks. myös idänkenttämyyrä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttämyyrä on kasvinsyöjä, joka suosii peltokasveja. Se valitsee ravintonsa tarkoin nenänsä avulla. Lisääntymiskauden aikana se syö kaksisirkkaisia kasveja, syksyllä heiniä ja talvella puiden kuoria.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymiskausi alkaa välittömästi lumen sulettua. Kenttämyyrän ensimmäiset poikueet syntyvät Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Kantoaika vain 20 vuorokautta, kesän aikana 6–7 poikuetta ja 35–40 jälkeläistä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttämyyrä kaivaa maanalaisia käytäviä paljon, joten se menestyy laidunmailla hyvin. Koiraan elinpiiri voi olla jopa 1 500 m² ja naaraan noin neljäsosan siitä. Kenttämyyrä karttaa kosteita ruohostomaita eikä esiinny korkeakasvuisessa heinikossa. Kuivilla niityillä kenttämyyrä valitsee lyhytkasvuisen heinikon. Se voi asustaa myös sarakkeina peltomyyräpopulaatioiden keskellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Microtus arvalis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 448. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  3. Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 316. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.