Kenianturako
| Kenianturako | |
|---|---|
 Kenianturako lemmikkinä |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Turakolinnut Musophagiformes |
| Heimo: | Turakot Musophagidae |
| Suku: | Metsäturakot Tauraco |
| Laji: | hartlaubi |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kenianturako (Tauraco hartlaubi) on afrikkalainen turakolintu. Se on nimetty Gustav Hartlaubin kunniaksi.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 40–44 cm ja paino 195–275 g. Vihreä kyyhkynkokoinen turako, jonka kirkkaanpunaiset käsisulat erottuvat lennossa. Tuuhea töyhtö ja sinimusta niska. Naamassa on valkoiset laikut ja silmän takana punaiset laikut. Nuori lintu muistuttaa vanhaa lintua mutta sen puku ei ole niin kirkas eivätkä käsisulat niin kirkkaanpunaiset.[2]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenianturako elää Itä-Afrikassa Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa. Sen elinalueen laajuus on noin 170 000 neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Laji on suosittu lemmikkilintu eri puolilla maailmaa ja Tansaniassa laji on huolestuttavasti vähentynyt kaupallisen pyynnin takia.[2] Suomessa turakot ovat hyvin harvinaisia lemmikkejä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikivihreät vuoristometsät 1 400–3 250 metrin korkeuteen sekä kaupunkien puistot.[2]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Risupesä on puun oksalla 2,5–8 m korkealla. Naaras munii 2 munaa, joita molemmat puolisot hautovat 22–23 päivää. 17–18 päivän ikäisinä poikaset alkavat kiipeillä pesäpuun oksilla ja aloittavat lentoharjoitukset 4 viikon ikäisinä.[2]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syö etupäässä hedelmiä ja marjoja mutta myös kukkia ja hyönteisiä. Suosii erityisesti mustia ja tummanpunaisia hedelmiä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Tauraco hartlaubi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Answers.com