Keltakikla
Keltakikla | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Cichliformes |
Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
Suku: | Cichla |
Laji: | orinocensis |
Kaksiosainen nimi | |
Cichla orinocensis |
|
Synonyymit[1] | |
|
|
Katso myös | |
Keltakikla[2] (Cichla orinocensis) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva makeissa vesissä elävä kalalaji.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltakikla voi kasvaa korkeintaan 61,7 senttimetrin mittaiseksi ja painaa korkeintaan 6,2 kilogrammaa.[3] Lajilla on kylkiviivalla noin 80 suomua. Kylkiviivan seudulla on kolme tummaa täplää, joilla on hopeainen reunus.[4] Keltakikla voidaan sekoittaa sukulaiseensa Cichla nigromaculataan. Lajit voidaan kuitenkin erottaa toisistaan selän alueella olevista mustista täplistä, joita ei keltakiklalla ole.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltakiklaa tavataan Brasiliasta, Kolumbiasta ja Venezuelasta. Lajia on myös tuotu Singaporeen.[5] Sen elinympäristöä ovat hitaasti virtaavat joet ja laguunit. Keltakikla käyttää ravinnokseen muita kaloja, useimmiten tetroja. Laji elää noin 27–29 asteen lämpöisissä vesissä. Sopiva pH-arvo sille on 5,5–6,5.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Synonyms of Cichla orinocensis FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 86. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c d Cichla orinocensis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Peacock Bass Species I.D. Guide Acute Angling. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Countries of Cichla orinocensis FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
|