Keltakeiomena
| Keltakeiomena | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae[2] |
| Suku: | Keiomenat Dovyalis |
| Laji: | caffra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dovyalis caffra |
|
| Katso myös | |
Keltakeiomena (Dovyalis caffra) on pajukasvien (Salicaceae) heimoon, keiomenojen (Dovyalis) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta pensas tai pieni puu, joka voi kasvaa korkeimmillaan yhdeksän metriä korkeaksi. Keltakeiomena on piikikäs ja monioksainen sekä tiheälatvuksinen kasvi, joka tuottaa syötäviä hedelmiä. Hedelmät ovat pyöreitä, kirkkaankeltaisia ja halkaisijaltaan enintään 4 cm. Keltakeiomena on kaksikotinen.
Keltakeiomena kasvaa avoimilla pensastomailla sekä metsäsavanneilla, useimmiten yhdessä akaasioiden kanssa. Keltakeiomenaa tavataan usein myös jokien varsilta. Laji kasvaa luonnossa eteläisessä Afrikassa Zimbabwessa sekä Etelä-Afrikassa.
Keltakeiomena tuottaa syötäviä hedelmiä, joita voi syödä sellaisenaan tai kypsennettyinä. Hedelmät ovat mehukkaita ja raakoina hyvin happamia, mutta happamuus laskee hedelmien kypsyessä täysin kypsiksi. Hedelmien aromi on samankaltainen kuin aprikoosilla. Hedelmät sisältävät myös runsaasti pektiiniä. Joskus hedelmiä syödään sellaisenaan, mutta tavallisimmin niistä valmistetaan hilloa, marmeladia tai muuta sellaista.
Keltakeiomenaa kasvatetaan myös koristekasvina sekä aidanteena laajalti lämpimillä sekä trooppisilla alueilla ympäri maailmaa. Koska keltakeiomena on hyvin piikikäs, voi siitä kasvattaa lävitsetunkemattoman pensasaidan. Keltakeiomenan puuaines on vaaleaa, tiheää sekä painavaa, mutta rungot ovat yleensä liian pieniä puutavaran tuotantoon.
Keltakeiomena on ensisijaisesti subtropiikin laji, mutta menestyy tropiikissa hieman korkeammalla merenpinnasta. Tropiikissa lajia tavataan aina 2000 metrin korkeuteen asti. Keltakeiomena kasvaa parhaiten alueilla, joiden päivien keskilämpötila on vuoden ympäri 20°C–28°C ja vuotuinen sademäärä on 900–1100 mm. Laji pärjää kuitenkin alueilla, joiden päivien keskilämpötila vaihtelee 10°C–35°C ja sadanta 700–1300 mm välillä. Täysikasvuiset kasvit kuolevat, jos lämpötila laskee –7°C:een tai sen alapuolelle, mutta nuoret kasvit voivat vaurioitua pahasti jo –1°C:n lämpötilassa. Koska laji on kaksikotinen, tarvitaan hedelmien tuottamiseksi sekä hede- että emiyksilöitä. Yksi hedekasvi riittää kuitenkin noin 30 emikasville.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Useful Tropical Plants: Dovyalis caffra (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dovyalis caffra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.4.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Keltakeiomena (Dovyalis caffra)
- JSTOR Global Plants: Dovyalis caffra (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Dovyalis caffra (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Dovyalis caffra (englanniksi)
| ||||||||||