Kellojärvi (Kuhmo)
| Kellojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kuhmo |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Konapinkoski [1] |
| Järvinumero | 59.942.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 161,4 m [1] |
| Rantaviiva | 90,9365 km [2] |
| Pinta-ala | 22,3154 km² [2] |
| Tilavuus | 0,11435939451 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,12 m [2] |
| Suurin syvyys | 25,2 m [2] |
| Saaria | 42 [2] |
 Kellojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kellojärvi [1] ja joskus myös Kellojärvi-Korpijärvi [2] on Kainuun Kuhmossa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 2 230 hehtaaria eli 22,3 km². Se sijaitsee alueella, joka on 12,6 kilometriä pitkä ja 7,2 kilometriä leveä. Järvi on leveimmillään Kelloselällä vain kolme kilometriä, koska järvi mutkittelee ja sillä on monia eri suuntiin työntyviä kapeita lahtia.[2][1]
Järven pohjoisinta järviallasta kutsutaan Korpijärveksi ja se on 2,4 kilometriä pitkä. Se erottaa muusta järvestä Lapinniemen ja Virranniemen välissä oleva Virransalmi, joka on alle 40 metriä leveä. Järven rannalla sijaitsee Ylä-Vieksi. Virransalmen alla aukeaa aluksi kapea Mustinlahti ja 200 metriä leveä Niemelänsalmi, jonka rannalla sijaitsee Niemenkylä. Se aukeaa etelässä neljä kilometriä pitkään ja kilometrin leveään Ronkanperään, joka työntyy kaakon suuntaan. Samasta kohtaa työntyy etelään Kellojärven kuusi kilometriä pitkä järvenselkä. Sen länsirannalla sijaitsee Huuhilonkylä. Järven eteläinen järviallas Kellonselkä alkaa Korpisaaren eteläpuolella olevasta kapeikosta. Kellonselkä on 7 kilometriä leveä ja 3 kilometriä leveä. Läntistä lahtimaista osaa kutsutaan Kellonperäksi. Järven eteläpäässä sijaitsee Ala-Vieskin kylä.[1]
Järvessä on laskettu olevan 42 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 28 ha, mikä on noin 1,3 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kolme on yli hehtaarin suurisia, 34 yli aarin ja loput 5 ovat alle aarin kokoisia. Kaikki saaret ovat alle neliökilometrin kokoisia. Suurin saarista on autio Korpisaari, joka on 800 metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Ronkanperän suulla sijaitsee rannan tuntumassa asuttu 300 metrinen Koljosensaari. Pienistä saarista Kukkosaari ja Pöytäsaari ovat luonnonsuojelualueita. Kellonselällä sijaitseva Hamarasaari on hautasaari [3] kuten on myös Korpisaari [4].[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 114 miljoonaa m³ eli 0,114 km³. Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja sen suurin syvyys on 25,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee Kelloselällä, jossa on laaja yli 20 metrinen syvänne. Muita syvänteitä on Korpijärvellä Ylä-Vieskin edustalla (15,2 metriä), Niemelänsalmessa (20 metriä), Hirsikaarteen pohjoispuolella (15,7 metriä), Verikallon ja Tiirankiven välissä (19,5 metriä), Juurikkalahden pohjoispuolella (16,5 metriä), Junkiselän itäpuolella (21 metriä) ja Junkiniemen edustalla (19,5 metriä).[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 90,9 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 8,5 kilometriä. Järven rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta. Rantaan ulottuu muutamissa paikoissa peltomaat rantaan asti. Huuhilovaaran harjusta on muodostunut hiekkainen Hiekkaniemi. Muita korkeita mäkiä ei ole ja rantaviiva on pääsääntöisesti matalaa. Itärannan tuntumassa on kaksi louhosta Juurikkanniemessä ja Verikalliossa.[2][1][5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Oulujoen vesistössä (vesistöaluetunnus 59) Ontojärven–Lentuan valuma-alueella (59.9) Kellojärven valuma-alueeseen (59.94), jonka Kellojärven alueeseen (59.942) järvi kuuluu. Siihen laskee pohjoisesta Hiidenkosken kautta Kuivajärven alue (59.943), Pönkäjoen kautta Pönkäjoen valuma-alue (59.949) ja Huuhilonjärven laskujoesta Huuhilonjärven valuma-alue (59.946).[2]
Kellojärven alueeseen kuuluu yli 30 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on yli hehtaarin. Huomattavaimmat järvet ovat Iso Mustinjärvi (154 ha), jonka laskujoki Mustinjoki laskee Mustinlahteen, Likoinen (23 ha), joka laskee Niittyjokea myöten Niittylahteen, Mäki-Valkeinen (15 ha), Pieni-Musti (14 ha), joka laskee Iso-Mustijärveen, ja Kellolampi (12 ha), jonka laskuoja Myllypuoro laskee Kellonperään. Järven laskujoki lähtee järven eteläpäässtä ja se on 300 metrinen Konapinkoski. Se laskee Murtojärveen, jonka vedet kulkevat Ontojärveen johtavaa reittiä.[2][1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudulla tunnetaan runsaasti tervahautoja, jotka kielivät seudulla tapahtuneesta runsaasta tervanpoltosta [1]. Mahdollisesti jopa kivikautisia asuinpaikkoja sijaitsee Vattuniemessä [6], Pöytäsaaressa [7], Hiekkaniemessä [8], Lapinhiekassa [9] ja Konapinkoskella [10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Kellojärvi, Kuhmo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Hamarasaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Kellojärvi Korpisaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Kellojärvi, Kuhmo (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Vattuniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Huuhilon Pöytäsaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Hiekkaniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Lapinhiekka Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Konapinkoski NE Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.