Kelja
Kelja (ven. келья, kreik. κελλίον, lat. cella) on ortodoksisen munkin asunto. Kreikassa se merkitsee sekä munkin asumaa taloa tai huonetta että pientä, joskus luostariin kuulumatontakin kilvoituspaikkaa, eli paikkaa, jonne mennään toteuttamaan kristillisiä elämäntapoja ja opetuksia omassa elämässä. Sanan latinalainen muoto merkitsee kammiota, ja siitä on muotoutunut myös sana selli.
Slaavilaisessa perinteessä kelja merkitsee ainoastaan munkin asuinhuonetta.