Keihäskala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keihäskala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Auloppikalat Aulopiformes
Heimo: Keihäskalat Anotopteridae
Suku: Anotopterus
Laji: pharao
Kaksiosainen nimi

Anotopterus pharao
Zugmayer, 1911

Katso myös

  Keihäskala Wikispeciesissä
  Keihäskala Commonsissa

Keihäskala (Anotopterus pharao) on keihäskaloihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan syvistä vesistä Atlantin pohjoisosista.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäskalaa pidettiin aiemmin levinneisyydeltään kaikista kylmistä valtameristä tavattavana lajina. Se on sittemmin jaettu useammaksi lajiksi ja nykyään vain Pohjois-Atlantin populaatioiden katsotaan kuuluvan lajiin A. pharao[2]. Eräät lähteet kuten IUCN katsoo lajin olevan edelleen kosmopoliitti[1]. Keihäskalan ja muiden Anotopterus-suvun lajien asema auloppikaloissa on hieman epäselvä ja toisinaan se sijoitetaan barrakudinojen (Paralepididae) heimoon[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäskala voi kasvaa suurimmillaan 146 cm:n mittaiseksi ja keskimäärin ne saavuttavat 85 cm:n pituuden. Ruumiinrakenteeltaan laji on pitkänomainen ja sen leuat ovat hyvin pitkät ja suu on suuri. Alaleuka työntyy hieman yläleukaa pidemmälle. Keihäskalalla ei ole selkäevää, mutta sillä on rasvaevä. Rintaevät ovat hyvin pienet. Väriltään kala on selästään hopeanharmaa tai musta ja vatsastaan vaaleampi.[1][3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäskalaa tavataan Atlantilla Davisinsalmelta Kanariansaarille ulottuvalta alueelta[3][4]. Se on syvien vesien kala ja liikkuu tyypillisesti 500–2 000 metrin syvyydessä. Lajin ravintoa ovat erityisesti kalat, mutta se voi syödä myös esimerkiksi äyriäisiä, kalmareita ja salpoja.[1][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Carpenter, K.E., Smith-Vaniz, W.F., de Bruyne, G. & de Morais, L.: Anotopterus pharao IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.10.2021. (englanniksi)
  2. a b O. S. Voskoboinikova & M. V. Nazarkin: Osteology of the Southern Ocean Daggertooth (Anotopterus vorax) and Status of the Anotopterus in the Aulopiformes order. Journal of Ichthyology, 2017, 57. vsk, nro 1, s. 10–19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.10.2021. (englanniksi)
  3. a b c Anotopterus pharao (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.10.2021. (englanniksi)
  4. a b c Brian W. Coad, James D. Reist: Marine Fishes of Arctic Canada, s. 317-318. University of Toronto Press, 2018. ISBN 978-1-4426-4710-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.10.2021). (englanniksi)
  5. Carleton Ray, C. Richard Robins: A Field Guide to Atlantic Coast Fishes, s. 82-83. Houghton Mifflin Harcourt, 1986. ISBN 978-0-395-31852-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.10.2021). (englanniksi)