Barrakudinat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barrakudinat
Atlantinbarrakudina (Lestidium atlanticum)
Atlantinbarrakudina (Lestidium atlanticum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Auloppikalat Aulopiformes
Heimo: Barrakudinat
Paralepididae
Bonaparte, 1832
Suvut
  • Arctozenus
  • Dolichosudis
  • Lestidiops
  • Lestidium
  • Lestrolepis
  • Macroparalepis
  • Magnisudis
  • Notolepis
  • Paralepis
  • Stemonosudis
  • Sudis
  • Uncisudis
Katso myös

  Barrakudinat Wikispeciesissä
  Barrakudinat Commonsissa

Barrakudinat (Paralepididae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barrakudinojen heimoon kuuluu 12 sukua ja 56 lajia.[1] Eräissä lähteissä myös keihäskalat (Anotopteridae) katsutaan kuuluvaksi barrakudinoihin[2]. Ruumiinrakenteeltaan barrakusinat ovat solakoita ja pitkänomaisia kaloja ja muistuttavat ulkonäöltään barrakudia. Suurimmat lajit voivat saavuttaa noin metrin pituuden, mutta tyypillisesti ne kasvavat 6–56 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat pitkä kuono, ruumiin takaosassa sijaitsevat lyhyet selkä- ja rintaevät, sekä pitkähkö peräevä. Rasvaevä sijaitsee lähellä haarautunutta pyrstöä. Suu on suuri ja hampaat pienikokoiset. Barrakudinoilla ei ole uimarakkoa. Suurin osa heimon kaloista on hermafrodiitteja, mutta osalla lajeista on erilliset koiras- ja naarasyksilöt. Väriltään barrakudinalajit ovat hopeanharmaita ja ruumiissa voi olla ruskeita tai mustia raitoja tai laikkuja.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barrakudinoja tavataan niin kylmistä kuin lämpimistäkin valtameristä. Yleisimpiä ne ovat kuitenkin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Ne elävät niin lähellä pintaa kuin syvissäkin vesissä, aina noin 2 000 metrin syvyyteen. Heimon kaloille on tyypillistä uida pystyasennossa pää ylöspäin. Barrakudinojen ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset ja eläinplankton.[1][2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Family Paralepididae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.8.2013. (englanniksi)
  2. a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 221. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.08.2013). (englanniksi)
  3. a b Family Paralepididae (PDF) FAO. Viitattu 14.08.2013. (englanniksi)
  4. a b Dianne J. Bray: Paralepididae Fishes of Australia. Arkistoitu 13.3.2015. Viitattu 14.08.2013. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.