Kefsulodiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kefsulodiini
Kefsulodiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(6R,7R)-3-[(4-karbamoyylipyridin-1-ium-1-yyli)metyyli]-8-okso-7-[[(2R)-2-fenyyli-2-sulfoasetyyli]amino]-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksylaatti
Tunnisteet
CAS-numero 62587-73-9
ATC-koodi J01DD03
PubChem CID 656575
DrugBank DB13499
Kemialliset tiedot
Kaava C22H20N4O8S2 
Moolimassa 532,56
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 15–30 %[1]
Metabolia vähäistä
Puoliintumisaika 1,5–1,6 tuntia[1][2]
Ekskreetio virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intravenoosi

Kefsulodiini (C22H20S2N4O8) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina ja eräiden bakteerien kasvatusalustojen valmistamiseen.

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefsulodiini on niin sanottu kolmannen sukupolven kefalosporiini ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerin soluseinän synteesin estämiseen. Lääkeaine tehoaa erityisesti Pseudomonas aeruginosa-bakteeriin, eräisiin muihin Pseudomonas-suvun lajeihin sekä osiin Aeromonas-lajeista. Muihin bakteereihin sen teho on heikko. Kefsulodiini annostellaan ruiskeena suoneen. Sitä voidaan käyttää P. aeruginosan aiheuttaman virtsatulehduksen hoitoon.[1][2][3]

Kefsulodiinia käytetään yhdessä triklosaanin ja novobiosiinin kanssa eräiden bakteerien kasvatukseen käytettävien agaralustojen valmistamiseen. Näitä alustoja käytetään erityisesti Yersinia-suvun bakteerien tunnistamiseen näytteistä.[4][5]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefsulodiini on suhteellisen hyvin siedetty, mutta voi aiheuttaa huonovointisuutta ja oksentelua.[1]

  1. a b c d Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 197. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2020). (englanniksi)
  2. a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530–536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.10.2020). (englanniksi)
  3. John Roberts: Cephalosporins, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  4. Janet E. L. Corry, G. D. W. Curtis, Rosamund M. Baird: Handbook of Culture Media for Food and Water Microbiology, s. 305, 459. Royal Society of Chemistry, 2012. ISBN 978-1-84755-916-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.10.2020). (englanniksi)
  5. D. Scott McVey, Melissa Kennedy, M. M. Chengappa: Veterinary Microbiology, s. 59. Wiley-Blackwell, 2013. ISBN 978-0-470-95949-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.10.2020). (englanniksi)