Kaukasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaukasi (ven. Каукузи, Kaukuzi), myös Kaukaisi, oli inkeriläinen kylä, joka kuului Hietamäenn luterilaisen seurakuntaan. Nykyään entinen kylän alue kuuluu Leningradin alueen Lomonosovin piiriin.

Kylä mainitaan eri nimillä (Kavgala, Kaukoila by, Kaukahallinen, Caukasj) Ruotsin 1600-luvun asiakirjoissa, silloin Kaukasi kuului Tuutarin seurakuntaan. Kylän nimi johtuu ilmeisesti henkilönnimistä Kaukanen tai Kaukainen, joita tavataan 1550- ja 1600-luvuilla Kannaksella, esim. Antreassa, josta muutto Tuutariin on mahdollinen.[1] Vuoden 1680 maakirjassa Kaukasin kylästä oli kolme taloa, joista kahta asuttavat Moses Toikka ja Olof Koski, ja vuonna 1690 - neljä taloa.

Vuonna 1849 kylässä asui 60 inkeriläistä (äyrämöisiä), 25 miestä ja 35 naista[2].

Kaukasissa perustettiin pojille tarkoitettuna suutari- ja satulaseppäkoulu vuonna 1898. Lähin suomenkielinen koulu avattiin vuonna 1900 Kuttusin kylässä.

Kylän suvut oli Nokelainen, Pukero ja Toikka. Seuraavat merkkihenkilöt syntyivät Kaukasissa: Juhana Toikka (vuonna 1865), yhteiskunnan vaikuttaja, kunniaporvari; Pietari Abrahaminp. Toikka (1862), Kolppanan seminaarin johtaja, opettaja ja kirjailija; Pietari Pietarinp. Toikka (1855), opettaja ja katekeetta; Toivo Toikka (1889), agronomi.

Vuonna 1926 Kaukasissa oli 27 taloa ja 113 asukasta, niistä 110 henkilöä (25 taloa) - inkeriläisiä.[3] Kaukasi tuhoutui toisen maailmansodan aikana ja kylän alue jäi autioksi.

  • Wikberg, Pekka: Inkerinmaan kasvattajia. Toikat Hietamäeltä. Ykkös-Offset, 2007.