Kasain konflikti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kasain sota (2016–))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: kieli, neutraalius, tilanteen päivitys...
Kasain konflikti
Kongon kartta ja punaisella merkitty alue, jota väkivaltaisuudet koskivat elokuussa 2017.
Kongon kartta ja punaisella merkitty alue, jota väkivaltaisuudet koskivat elokuussa 2017.
Päivämäärä:

2016–

Paikka:

Kasain alue, Kongon demokraattinen tasavalta

Lopputulos:
Osapuolet

 Kongon demokraattinen tasavalta

kapinallisryhmittymät

Kasain sota on Kinshasankongon hallituksen armeijan ja aseistetun Kamwina Nsapu -kapinallisryhmän välinen aseellinen yhteenotto Suur-Kasain alueella. Väkivaltaisuudet laajenivat sodaksi elokuussa 2016, kun hallituksen joukot murhasivat 12. elokuuta heimopäällikkö Kamwina Nsapu VI:n (Jean-Prince Mpandi), joka oli vastustanut itsevaltaisen presidentti Joseph Kabilan hallintoa. Nsapun aseistautuneet kannattajat eli kamwina-nsaput kostivat tekemällä hyökkäyksiä valtion hallintoa vastaan.[1]

Syyskuussa 2017 sodassa oli YK:n ihmisoikeuskomissaarin tietojen mukaan kuollut 5 000 ihmistä.lähde? Sotaa on paennut 1,5 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet oli palannut takaisin lokakuussa 2017. Heitä uhkaa kuoleminen nälkään, koska sadot ovat tuhoutuneet.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bajila-kasangat ovat Keski-Kasain maakunnan keskiosassa asuva lubiin kuuluva heimo,[3] joiden johtajana toimi 2012–2016 Kamwina Nsapu[4]. Hallitus on sortanut bajila-kasangoja[5]. Perusrakenteet ovat olleet huonossa kunnossa[6]. Jo ennen sotaa suuri osa kasailaisista on joutunut elämään ilman riittävästi ruokaa.[2]

Kasai on tunnettu opposition alueena, ja Nsapu oli vaatinut alueen jättämistä paikallisten asukkaiden valtaan[7]. Hän lupasi palauttaa Kasaihin perinteisen vallan, johon ei kuulu valtion poliittista hallintoa[8].

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Nsapu haastoi Kabilan ja hänen hallituksensa toiminnan[9]. Kesäkuussa hän vannoi vapauttavansa kotimaakuntansa Keski-Kasain valtion hallinnosta ja valtion turvallisuusjoukoista, joita hän syytti väärinkäytöksistä selvennä asukkaita kohtaan[6][10]. Nsapu hyökkäsi paikallista poliisia vastaan[11]. 12. elokuuta hallituksen armeija hyökkäsi Nsapun kotiin ja tappoi hänet[12][9]. Myös ruumista turmeltiin, eikä sitä annettu omaisille haudattavaksi perinteisellä tavalla.

Nsapun kannattajat vannoivat kostavansa murhan. He vaativat ruumista takaisin hallitukselta, jotta voisivat haudata sen perinteisellä tavalla. Nsapun kannattajat, enimmäkseen lapsisotilaat, hyökkäsivät hallintorakennuksiin ryöstäen ja polttaen niitä. YK:n mukaan armeija käytti taistelijoita vastaan suhteetonta voimaa siihen nähden, että kapinalliset olivat aseistautuneita viidakkoveitsillä, kotitekoisilla kivääreillä tai ainoastaan kepeillä.[6]

Joulukuussa Kabilan toinen virkakausi päättyi, mutta hän kieltäytyi luopumasta virastaan. Presidentinvaaleja lykättiin toistamiseen: ilmoitettiin, että ne siirretään huhtikuulle 2019[2].

Vuonna 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n mukaan tammikuussa 2017 tapettiin neljä kapinallista ja kaksi paikallispoliisia loukkaantui. Helmikuussa 300 kapinallista taisteli armeijaa vastaan Tšimbulussa, ja yli 100 hallituksen sotilasta kuoli.[13] Maaliskuussa yhteenottoja oli Kasain, Keski-Kasain, Itä-Kasain, Länsi-Kasain ja Lomamin maakunnissa[14].

Kongon vuodesta 2001 lähtien virassa toiminut presidentti Joseph Kabila. Kuva vuodelta 2003.

12. maaliskuuta kaksi YK:n asiantuntijaa katosi, ja heidät löydettiin tapettuina heidän yritettyään tutkia väkivaltaisuuksia[7].

24. maaliskuuta 6. huhtikuuta Kabila julisti Keski-Kasain sotatoimialueeksi[15]. Huhtikuussa kamwina-nsapuja vastaan alkoivat taistella myös Bana Mura -taistelijat, jotka ovat ilmeisesti hallituksen tukemia[1]. Saman kuun aikana löydettiin 42 joukkohautaa.[7] Sisäministeriön mukaan hallitus palautti Nsapun ruumiin hänen perheelleen 15. päivä, jolloin ruumis myös haudattiin. Nsapun perhe ilmoitti lopettavansa taistelut ja sanoi, etteivät sen jäsenet jatka väkivaltaisuuksia. Sisäministeriön mukaan kamwina-nsapu-joukot nimittivät Jacques Kabeya Ntumban uudeksi heimojohtajakseen.[16]

Toukokuussa hallitus ilmoitti, että Keski-Kasaissa oli vuoden 2017 aikana tapettu yli 500 ihmistä, joista 390 oli kapinallisia, 85 poliisivirkailijoita ja 39 sotilaita[17].

Kesäkuussa ilmestyneen katolisen kirkon raportin mukaan väkivaltaisuuksissa oli kuollut lokakuusta lähtien yli 3 300 ihmistä.[7] 23. kesäkuuta YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti lähettää kansainvälisen tutkijaryhmän selvittämään edeltävien kuukausien väkivaltaisuuksia. Ryhmän on määrä antaa raporttinsa noin vuoden kuluttua. Kongon hallitus lupasi tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa.[7]

30. kesäkuuta YK sanoi löytäneensä Suur-Kasain kolmen maakunnan alueelta 42 joukkohautaa ja heinäkuussa Länsi-Kasaista 38 todennäköistä joukkohautaa: yhteensä 80. YK:n mukaan suurin osa niistä on hallituksen armeijan tekemiä sen jälkeen, kun se on taistellut Nsapun jäseniksi oletettuja henkilöitä vastaan. Hallitus syytti haudoista Nsapun joukkoja ja väitti, ettei osassa haudoista ollut ruumiita. Hallitus kiisti käyttäneensä liikaa voimaa.[18]

Heinäkuussa tuomioistuin tuomitsi seitsemän hallituksen sotilasta epäiltyjen Nsapun jäsenten joukkomurhaamisesta. Joukkomurha oli tallennettu videolle.[18]

Taistelut kiihtyivät loppukesästä 2017, mikä johti myös nälänhätään[19]. Unicefin mukaan kolme neljännestä Suur-Kasain terveyskeskuksista kykeni elokuussa toimimaan normaalisti. Taisteluissa oli tuhottu yli 200 terveyskeskusta. Satoihin kouluihin oli tehty hyökkäyksiä ja ryöstetty niitä. Opettajia oli tapettu ja paennut, ja koulunkäynti ollut keskeytyksissä vuoden verran, koska opettajat eivät ole uskaltaneet mennä työpaikoilleen tai vanhemmat lähettää lapsia kouluun.[20]

Tilanne rauhoittui lokakuussa[2].

Pakolaisuus, nälänhätä ja hätäapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2017 sotaa oli paennut yli 1,3 miljoonaa ihmistä Kongon sisällä ja 30 000 ihmistä Angolaan[7].

Lokakuussa noin puolet Kasaista paenneista 1,5 miljoonasta ihmisestä oli palannut kotiin, koska tilanne oli rauhoittunut. Monien viljelmät ja kodit olivat tuhoutuneet, joten heillä ei ollut ruokaa. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma varoitti 30. lokakuuta, että 250 000 lasta voi kuolla Kasaissa lähikuukausina, elleivät he saa nopeasti riittävän ravinteikasta ruokaa. Ruokaohjelma tiedotti tarvitsevansa rahaa. Sillä oli koossa prosentin verran tarvittavasta 116 miljoonasta eurosta, jotka se aikoo käyttää vuoden 2018 puoliväliin mennessä.[2]

17. tammikuuta 2018 YK:n alainen Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö varoitti, että aika ihmishenkien pelastamiseksi Kongossa käytävissä sodissa uhkaa loppua kesken, ellei rahoitusta saada lisää.[21]

19. tammikuuta YK-järjestöt varoittivat, että sotaa paenneet viljelijät ovat joutuneet jättämään välistä jo kolme peräkkäistä istutuskautta, mikä tarkoittaa, että ihmisillä ei ole juuri mitään syötävää. Niiden mukaan joulukuussa vain 12,5 % kaikista nälänhädästä kärsivistä kongolaisista sai ruoka-apua.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Hannah Summers: Democratic Republic of Congo: 250 killed in 'ethnic' massacres, says UN the Guardian. 5.8.2017. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Nälkäkuolema uhkaa 250 000:ta lasta Kongossa maailma.net. 31.10.2017. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Kasaians of Luba origin
  4. ↑ Demokraatti
  5. ↑ The “Kamwina Nsapu” system webdoc.rfi.fr. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Thomas Fessy: What is behind Congo police beheadings? BBC News. 27.3.2017. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f YK lähettää tutkijatiimin selvittämään Kongon julmuuksia maailma.net. 26.6.2017. Viitattu 20.1.2018.
  8. ↑ Etelä-Kongon mystikkojen ja armeijan kamppailusta tuli etnistä sotaa | The Ulkopolitist www.ulkopolitist.fi. 8.11.2017. Viitattu 21.1.2018.
  9. ↑ a b YK: Kongossa uskotaan löytyneen lähes 40 uutta joukkohautaa Demokraatti.fi. Viitattu 20.1.2018.
  10. ↑ At Least 13 Killed in Clashes in Central DRC VOA. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  11. ↑ American UN official has been kidnapped in the Congo Mail Online. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  12. ↑ John Pike: Kamuina Nsapu globalsecurity.org. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  13. ↑ American UN official has been kidnapped in the Congo Mail Online. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  14. ↑ Marco Cochi: Kamwina Nsapu: the most serious threat for Congo's President Kabila eastwest.eu. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  15. ↑ '500 people killed' in DR Congo's Kasai in five months aljazeera.com. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  16. ↑ Congo Returns Militia Leader's Body; New Chief Named VOA. 17.4.2017. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  17. ↑ '500 people killed' in DR Congo's Kasai in five months = aljazeera.com. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
  18. ↑ a b UN accuses government forces of digging mass graves in DRC's Kasai Africanews. 26.7.2017. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  19. ↑ Nälänhätä kasvoi rajusti Kongon demokraattisessa tasavallassa maailma.net. 21.8.2017. Viitattu 20.1.2018.
  20. ↑ Nothing can justify terrible acts of abuse against women and children in Kasai: Unicef. 7.8.2017. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  21. ↑ a b Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua maailma.net. Viitattu 20.1.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kasain_konflikti&oldid=19476372”