Kapverdenviistäjä
| Kapverdenviistäjä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Ulappalinnut Procellariiformes |
| Heimo: | Ulappaliitäjät Procellariidae |
| Suku: | Viistäjät Pterodroma |
| Laji: | feae |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kapverdenviistäjä (Pterodroma feae) on keskikokoinen ulappalintujen lahkoon kuuluva avomerilintu.[2]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 33–36 senttimetriä ja siivenkärkien väli 86–94 cm. Ensinäkemältä voi muistuttaa pienikokoista keltanokkaliitäjää (Calonectris diomedea), mutta hyvänä erona muun muassa lähes kokotumma siiven alapinta. Linnun yläpuoli on harmaa ja siinä on tumma W-kuvio. Pitkä, melko terävä pyrstö on päältä yksivärisen vaaleanharmaa ja alapuolelta valkoinen. Rinnansivut ovat heikosti harmaakuvioiset mikä on hyvä ero samannäköiseen harhailijaan vyöviistäjään (Pterodroma mollis), jonka rintavyö on täydellinen.
Lähes täysin samanlaista madeiranviistäjää (Pterodroma madeira) suurempi ja hieman tukevampi- ja pitempinokkainen. Tummempi päälaki. Lajit eivät kuitenkaan ole erotettavissa toisistaan maastossa.[2]
Äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koloniasta kuuluu valittavia venytettyjä ääniä, jotka joskus päättyvät nikotukseen.[2]
Levinneisyys ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji pesii Madeiralla Bugion saarella ja Kap Verdellä, sekä on mahdollisesti pesinyt Kanariansaarten La Palmalla 1998.[3] Lajia tavataan harvinaisena Länsi-Euroopassa, ainakin Britteinsaarilla.[2]
Kap Verden kannaksi on arvioitu vähintään 500–1 000 paria, sillä luultavasti muilla saarilla ja vuoristossa on lisää pesimäyhteisöjä. Madeiralla kanta on vakaa ja pesiviä pareja on vähintään 150–180. Koko maailman kannaksi on esitetty noin 3 000 lintua. Azoreilla lintua on metsästetty, mutta pesintää ei ole koskaan vahvistettu. Lintuja voi esiintyä pesimisaikanakin kaukana Cap Verden saarilta, jotkut linnut siirtyvät etelämmäs pesimisen jälkeen, kun toiset jäävät alueelle ympärivuotisesti.[1]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesii 80–300 metrin korkeudessa. Tavallisesti se kaivaa pesäkuopan maahan, mutta viime aikoina on löydetty pesiä kivienkin välistä, jossa maata ei voi kaivaa.[1] Pesiminen ajoittuu loppukesään ja syksyyn. Käy öisin pesällään ja päivällä ruokailee merellä.[2] Naaras munii yhden munan.
Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapverdenviistäjän ja sen pesimisalueiden heikentymisen syiksi on esitetty vuohta, jänistä ja hiiriä. Vuodesta 2006 lähtien jänisten ja hiirien määrää on kontrolloitu. Madeiralla uhkana on aroharmaalokin (Larus cachinnans) aiheuttama häirintä ja poikasten saalistus. Kap Verdellä uhkana ovat lintuja saalistavat kissat ja rotat; ihmiset pyydystävät lintuja ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin; sekä pesimisalueilla vuohien aiheuttama ylilaidunnus.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d BirdLife International: Pterodroma feae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 20 ja 21. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
- ↑ Clarke, Tony: Birds of the Atlantic Islands. Lontoo: Christopher Helm, 2008. ISBN 978-0-7136-6023-4. (englanniksi)