Kandahar-Abfahrt Garmisch
| Kandahar-Abfahrt Garmisch | |
|---|---|
| |
| Paikkakunta: |  Garmisch-Partenkirchen, Saksa |
| Talviurheilukeskus: | Garmisch-Classic Skiarea |
| Vuori: | Kreuzjoch |
| Rinneluokitus: | Musta |
| Yläasema: | 1 708 m |
| Ala-asema: | 760 m |
| Korkeusero: | 948 m |
| Maksimijyrkkyys: | 92 % |
| Hissi | |
| Hissi: | Kreuzeckbahn, Kandahar-Express |
| Tyyppi: | Gondolihissi, 4-hengen tuolihissi |
| Kapasiteetti: | 2 000 henkilöä/h, 1 700 henkilöä/h |
| Ala-asema: | 760 m |
| Väliasema: | 1 638 m–1 512 m |
| Yläasema: | 1 708 m |
| Miehet | |
| Syöksylasku | |
| Lähtö: | 1 690 m |
| Maali: | 770 m |
| Korkeusero: | 920 m |
| Pituus: | 3 300 m |
| Maksimijyrkkyys: | 92 % |
| Keskijyrkkyys: | 27,9 % |
| MM-kilpailut: | 29.1.1978, 12.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 1.2.1970 |
| Super-G | |
| Lähtö: | 1 395 m |
| Maali: | 770 m |
| Korkeusero: | 625 m |
| Pituus: | 2 200 m |
| Maksimijyrkkyys: | 92 % |
| Keskijyrkkyys: | 28,4 % |
| MM-kilpailu: | 9.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 9.2.1983 |
| Suurpujottelu | |
| Lähtö: | 1 170 m |
| Maali: | 750 m |
| Korkeusero: | 420 m |
| Pituus: | 1 310 m |
| Maksimijyrkkyys: | 92 % |
| Keskijyrkkyys: | 32,1 % |
| MM-kilpailu: | 18.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 9.1.1977 |
| Naiset | |
| Syöksylasku | |
| Lähtö: | 1 490 m |
| Maali: | 770 m |
| Korkeusero: | 720 m |
| Pituus: | 2 920 m |
| Maksimijyrkkyys: | 85 % |
| Keskijyrkkyys: | 24,7 % |
| MM-kilpailu: | 13.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 30.1.1970 |
| Super-G | |
| Lähtö: | 1 308 m |
| Maali: | 770 m |
| Korkeusero: | 538 m |
| Pituus: | 2 180 m |
| Keskijyrkkyys: | 24,7 % |
| MM-kilpailu: | 8.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 9.2.1991 |
| Suurpujottelu | |
| Lähtö: | 1 100 m |
| Maali: | 750 m |
| Korkeusero: | 350 m |
| Pituus: | 1 175 m |
| Keskijyrkkyys: | 29,8 % |
| MM-kilpailu: | 17.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 11.3.2010 |
| Joukkueparipujottelu | |
| MM-kilpailu: | 13.2.2011 |
| 1. MC-kilpailu: | 14.3.2010 |
Kandahar-Abfahrt Garmisch on laskettelurinne Garmisch-Classic Skiareassa Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.
Kandahar-Abfahrt Garmischissa on kaksi eri pääreittivaihtoehtoa, Kandahar 1 ja Kandahar 2, sekä niiden yhdistelmiä. Rinteessä lasketaan miesten ja naisten syöksylaskua, supersuurpujottelua ja suurpujottelua. Miehet laskevat Kandahar 2 -rinteessä ja naiset Kandahar 1 -rinteessä. Rinteet ovat alppihiihdon maailmancupin vaativimpia rinteitä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Garmisch-Partenkirchen on isännöinyt Arlberg-Kandahar-kilpailuja vuodesta 1954 alkaen. Maailmancupissa Garmischin Kandahar-kilpailu oli ensimmäistä kertaa kaudella 1969–1970. Vuoden 1978 alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailujen miesten syöksylasku kilpailtiin Kandahar-Abfahrt Garmischissa. Vuoden 1994 naisten syöksylaskussa tapahtui onnettomuus, jossa itävaltalainen Ulrike Maier kuoli. Tämän jälkeen naiset kilpailivat Kandahar-Abfahrt Garmischissa seuraavan kerran syöksylaskussa vasta kaudella 2009–2010.
Rinteeseen tehtiin vuonna 2008 muutoksia, joiden ansiosta rinne täyttää Kansainvälisen hiihtoliiton turvallisuusvaatimukset. Muutosten jälkeen miesten ja naisten rinteet ovat erilliset, mutta ne päättyvät samalle maalialueelle. Vuoden 2011 alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa, kuten jo kauden 2009–2010 maailmancupfinaaleissa, kaikki miesten ja naisten kilpailut pujotteluja lukuun ottamatta käytiin Kandahar-Abfahrt Garmisch -rinteessä.
Kandahar-Abfahrt Garmisch oli myös Gudiberg-rinteen tavoin yksi kilpailupaikoista Münchenin hakemuksessa vuoden 2018 talviolympialaisten isännyydestä.
Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten syöksylaskun lähtö on lähellä Kreuzjoch-vuoren huippua 1 690 metriä merenpinnan yläpuolella. Se alkaa Starthang (Lähtöjyrkänne) -jyrkänteellä, jonka S-mutkasta huolimatta laskijat kiihdyttävät muutamassa sekunnissa yli 100 kilometrin tuntinopeuteen. Sen jälkeen tulee tiukka oikealle kääntyvä Seele-mutka, jossa rinne kapenee merkittävästi. Kapeikossa on lyhyt liukuosuus, ennen vuoden 2008 muutostöitä edeltänyttä jyrkintä osuutta Tröglhangia (85 %). Seuraavassa Olympiakurveksi nimetyssä mutkassa rinne kääntyy vasemmalle vuonna 2008 rakennetulle osuudelle, tässä kohden vuoden 1936 olympialaisten syöksylaskurinne jatkui suoraan.
Olympiakurven jälkeen tulee radan toinen hyppyri Panoramasprung (Panoramahyppyri). Hyppyrin jälkeen tulee pitkä liukuosuus Stegerwaldissa, jonka lopulla on super-G:n lähtö. Sitten tulee Alte Quelle, jonka jälkeen rinne liittyy Bödelessä alkuperäiseen Kandahar-rinteeseen. Maailmancupissa myös miehet ovat laskeneet vanhan Kandahar-rinteen Schussanger-liukuosuuden ja Himmelreichin kautta Bödeleen. Bödelen jälkeen tulee Eishang, jossa on suurpujottelun lähtö. Eishangin jälkeen on Seilbahn Stadl Jump -hyppyri, josta lennetään noin 40–60 metriä.
Seilbahn Stadl Jumpin jälkeen laskijat kääntyvät oikealle rinteen toiselle uudelle osuudelle, joka alkaa Kramersprung-hyppyrillä, josta lennetään noin 20–40 metriä. Sen jälkeen tulee Pädols ja pitkän tiukan vasemmalle kääntyvän mutkan jälkeen tasainen Auf der Mauer -osuus. Sitä seuraa Freier Fall, jonka jyrkkyys on enimmillään 92 prosenttia. Se on ollut koko maailmancupin jyrkin osuus vuodesta 2009 lähtien. Tämän jälkeen rinne yhtyy alkuperäiseen Kandaharin loppuliukuun Zielschuss-hypyllä, josta lennetään noin 20 metriä. Sen jälkeen tulee vielä Tauber-Schuss.
Miesten syöksylaskurinne on 3 300 metriä pitkä. Täysimittaisessa rinteessä kilpailtiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 maailmancupfinaaleissa, joissa sveitsiläinen Carlo Janka voitti ajalla 1.58,45. MM-kilpailuissa 2011 kanadalainen Erik Guay voitti ajalla 1.58,41.
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisten syöksylaskun lähtö on Tröglhangissa 1 490 metriä merenpinnan yläpuolella. Naisten syöksy noudattelee pääasiassa entistä Kandahar-rinnettä.
Tröglhangin jälkeen tulee hyppyri ja vasemmalle kääntyvä Olympiakurve. Sitä seuraa pitkä liukuosuus Schussanger, jonka jälkeen tulee hyppy Himmelreichiin, jossa sijaitsee myös super-G:n lähtö. Rinteeseen vuonna 2008 tehdyt muutokset alkavat täältä: Bödelen jälkeen tulee teknisesti vaikea viistopätkä Waldeck ja uusi Eishang-jyrkänne, jossa sijaitsee suurpujottelun lähtö, jonka kautta mennään Ramwieseniin, josta palataan Höllentorin kautta alkuperäisen Kandahar-rinteen Hölle-jyrkkänteelle. Maailmancupissa lasketaan usein myös vanhaa Kandahar-rinnettä suoraan Bödelestä vanhan Eishang-jyrkänteen kautta Seilbahn Stadl Jump -hyppyrille, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Höllelle. Hölleä seuraa kalteva FIS-Schneise. Sen jälkeen rinne yhtyy vasemmalle kääntyvän mutkan jälkeen miesten rinteeseen vähän ennen Tauber-Schussia.[1]
Naisten syöksylaskurinne on 2 740 metriä pitkä. Uudessa rinteessä kilpailtiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 maailmancupfinaaleissa, joissa saksalainen Maria Höfl-Riesch voitti ajalla 1.34,82.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Garmisch-Classic Area (Arkistoitu – Internet Archive) zugspitze.de (englanniksi)
- Garmisch-Classic Skiarea (Arkistoitu – Internet Archive) zugspitze.de (englanniksi)
- Trail map Garmisch-Classic (Arkistoitu – Internet Archive) zugspitze.de (englanniksi)
- Kandahar-Abfahrt Garmisch (Arkistoitu – Internet Archive) zugspitze.de (englanniksi)
- Kandahar (Arkistoitu – Internet Archive) gap2011.com (englanniksi)
- Kandahar-Abfahrt infochart.de (saksaksi)
- Race Course Kandahar skiweltcup-garmisch.com (englanniksi)
- History – The Kandahar Race (Arkistoitu – Internet Archive) skiweltcup-garmisch.com (englanniksi)
- Abfahren wie die Weltmeister WDR.de (saksaksi)
- Results – Garmisch-Partenkirchen fis-ski.com (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alppihiihdon MC: Garmisch-Partenkirchen, naisten syöksylasku (selostamaton) areena.yle.fi. 27.1.2019. YLE Urheilu. Viitattu 5.2.2019.
Val Gardena: Saslong | Wengen: Jungfrau / Männlichen, Lauberhorn