Kamisardit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cévennesin sijainti Massif Centralin alueella. Cévennesin alue oli kamisardien asuinaluetta.

Kamisardit olivat hugenotteja eli ranskalaisia protestantteja, jotka asuivat vuoristoisilla Cévennesin ja Vaunagen alueilla ja nousivat 1700-luvun alussa kapinaan protestanttien vainoja vastaan. Kamisardien kapina seurasi Ludvig XIV:n päätöstä kumota Nantesin edikti, mikä teki protestantismista laitonta. Kapina päättyi kuitenkin lopulta Ranskan monarkian voittoon.[1] Kalvinistisille ranskalaisille oikeudet palauttava Édit de Versailles säädettiin vasta vuonna 1787.[2][3]

Kamisardi-nimen taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cévennesin kapinallisille annetulla nimellä camisard on arveltu olevan kaksi alkuperää: camise, joka tarkoittaa kapinallisten vaatteidensa päällä pitämää paitaa (chemise) tai camus, mikä tarkoittaa polkuja (chemins), koska he tunsivat alueen ja kätketyt polut.

Kamisradit kutsuivat itseään "Jumalan lapsiksi" (Enfants de Dieu). Katoliset ja aseellista kapinaa vastustaneet protestantit kutsuivat heitä myös "fanaatikoiksi". Noihin aikoihin Cévennesin alue ulottui Languedocin tasangolle asti, ja 1700-luvulla sotaa kutsuttiinkin Cévennesin sodaksi eikä kamisardien kapinaksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.