Kambila
| Kambila | |
|---|---|
  Kambila |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Koulikoron alue |
| Piiri | Katin piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 429,25 km² |
| Väkiluku (2009) | 15 400 |
Kambila on maalaiskunta ja sen keskuskylä Koulikoron alueen Katin piirissä Malissa. Se sijaitsee kahdeksan kilometriä Katista luoteeseen. Kunnassa on 15 400 ja kylässä 2 000 asukasta (vuonna 2009)[1].
Kambilan kunnan pinta-ala on 429,25 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Katin piirin Kalifabougoun ja Yélékébougoun, idässä Safon ja Dialakorodjin, etelässä Dogodoumanin ja Mandén sekä lännessä Doubabougoun ja Diagon kuntiin. Kambilan kunnan keskellä sijaitsee Katin kaupunkikunta.[3] Maisemaa leimaavat Mandinguevuoret. Seutu kuuluu Sudanin vyöhykkeeseen. Kasvillisuus on heinä- ja metsäsavannia.[4]
Kuntaan kuuluu 15 kylää[1]. Asukkaat ovat soninkeja, bambaroita, fulbeja ja mandinkoja. Yleisin kieli on bambara.[4]
Kambilan kautta kulkee Bamakosta Mauritanian ja Senegalin rajalle johtava maantie RN3[2]. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Lisäksi hyödynnetään metsiä[4] sekä harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Kambilassa on Malin suurin karjatori Dral.[2] Kunnassa toimii vuonna 2016 avattu tiilitehdas[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 4ème recensement général de la population et de l’habitat. Résultats définitifs, tome 0: Répertoire des villages (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 11.5.2018. (ranskaksi)
- ↑ a b c Plan de sécurité alimentaire: Commune rurale de Kambila 2008-2012 2008. Michigan State University. Arkistoitu 13.6.2010. Viitattu 11.5.2018. (ranskaksi)
- ↑ Mali - Région de Koulikoro: Carte de référence 2013. Reliefweb. Viitattu 11.5.2018. (ranskaksi)
- ↑ a b c Dia, Seydou: Epidémiologie du paludisme dans une zone soudanoguinéenne du Mali, Kambila cercle de Kati keneya.net. 2011. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 11.5.2018. (ranskaksi)
- ↑ Daou, Ousmane: L’usine de brique de la Sopromac inaugurée Afribone. 6.12.2016. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 11.5.2018. (ranskaksi)