Kalkkunat
| Kalkkunat | |
|---|---|
 Kalkkuna (Meleagris gallopavo) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kanalinnut Galliformes |
| Heimo: | Aitokanat Phasianidae |
| Alaheimo: | Meleagridinae |
| Suku: |
Kalkkunat Meleagris Linnaeus, 1758 |
| Katso myös | |
Kalkkunat (Meleagris) on aitokanojen heimoon kuuluva lintusuku, joka aiemmin luettiin omaan Meleagrididae-heimoonsa[1]. Siihen kuuluu kaksi Pohjois- ja Keski-Amerikassa elävää lajia. Niiden lisäksi tunnetaan useita esihistoriallisia lajeja. Kalkkunoiden levinneisyys ulottuu Kanadan eteläosista Meksikoon ja Guatemalan pohjoisosiin. Molempien lajien elinympäristöä ovat puistomaiset metsät. Ne elävät pieninä parvina.[2]
Kalkkunat ovat kookas- ja solakkaruumiisia lintuja, joilla on pitkät jalat ja tukeva nokka. Siivet ovat pyöreähköt. Höyhenpeite on metallinhohtoinen, runsas ja tiivis. Pään ja kaulan nahka on sinisen ja punaisen kirjomia, eikä niissä ole höyheniä. Sen sijaan niillä on runsaasti erilaisia känsiä ja ihopoimuja, jotka erityisesti kiihtyneillä koirailla turpoavat paljon. Koiraiden otsassa on pitkä ja lihainen turpoava kasvain. Soidinaikaan koiraat perustavat itselleen haaremin, eivätkä ole perhesidonnaisia.[2]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jukataninkalkkuna (Meleagris ocellata)
- Kalkkuna (Meleagris gallopavo)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut, s. 108. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.
- ↑ a b (suom.) Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström: ZOO Suuri eläinkirja 3, s. 347. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- BirdLife Suomi ry: Maailman lintujen suomenkieliset nimet 2., uudistettu painos (2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Meleagris (englanniksi)