Kalevi Väyrynen
| Kalevi Väyrynen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. syyskuuta 1914 Sortavala |
| Kuollut | 13. tammikuuta 1980 (65 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | Arkkitehti |
Kalevi Päivö Pietari Väyrynen (3. syyskuuta 1914 Sortavala[1] – 13. tammikuuta 1980[2]) oli suomalainen arkkitehti, joka työskenteli Varkauden ja Riihimäen kauppalanarkkitehtinä.[1]
Väyrynen kirjoitti ylioppilaaksi Sortavalan lyseosta 1932 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1937.[1] Lisäoppia hän hankki opintomatkoilla Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Ranskaan, Portugaliin ja Yhdysvaltoihin.[3] Työuransa Väyrynen aloitti Arkkitehtitoimisto M. Paalasen palveluksessa 1936–1937 ja siirtyi sieltä SOK:n rakennusosaston arkkitehdiksi vuosiksi 1937–1938. Lääkintöhallituksen ylimääräisenä arkkitehtinä hän työskenteli 1939–1940 ja Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon toimistopäällikkönä 1941.[1]
Varkauteen Väyrynen muutti saatuaan toimen A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehtaalta tehtaanarkkitehtinä 1944–1948. Siellä hän vastasi teollisesti tuotettujen talojen suunnittelusta, jota hän oli tehnyt ja Aallon toimistossa. Sitä seurasi kymmenvuotinen ura Varkauden kauppalan ensimmäisenä kauppalanarkkitehtinä 1948–1958, jona aikana hän suunnitteli kauppalaan useita rakennuksia ja asemakaavoja. Riihimäen kauppalanarkkitehtinä hän aloitti 1958 ja Riihimäen muuttuessa kaupungiksi 1960 hänestä tuli sen ensimmäinen kaupunginarkkitehti. Riihimäellä Väyrysellä oli myös luottamustehtävänä julkisivulautakunnan puheenjohtajuus.[1][4]
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rahapuu-reliefi Varkauden kaupungintalon ulkoseinässä[4]
- Varkauden talouskoulu[4]
- Lehtoniemen koulu, Varkaus[4]
- Könönpellon koulu, Varkaus[4]
- Luttilan siunauskappeli, Varkaus[4]
- Huvipirtti, Varkaus[4]
- Kisapuiston katsomo, Varkaus[4]
- Varkauden vesitorni[4]
- Varkauden Ortodoksinen kirkko[4]
- Kuoppakankaan asemakaava, Varkaus[4]
- Useita asuin- ja liikerakennuksia Varkauteen[4]
- AsOy Hämeentorni, Hämeenkatu, Riihimäki 1963[5]
- AsOy Kantaja, Hämeenkatu, Riihimäki[5]
- AsOy Karmankulma, Hämeenkatu, Riihimäki[5]
- AsOy Riihimäen Pohjoiskaarre, Hämeenkatu, Riihimäki[5]
- Entinen Helsingin osakepankin talo, Hämeenkatu, Riihimäki[5]
- Helsingin Työväen Säästöpankin talo, Hämeenkatu, Riihimäki[5]
- Kiinteistö Oy Hämeenkaarre, Hämeenkatu, Riihimäki 1960[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, s. 758. Helsinki: Suomen Teknillinen Seura ja Tekniska Föreningen i Finland, 1973. ISBN 951-9110-00-3.
- ↑ Pöyry, Sirkka (päätoim.): Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, s. 1134. Helsinki: Suomen Teknillinen Seura ja Tekniska Föreningen i Finland, 1982. ISBN 951-9110-10-0.
- ↑ Suuri kansalaishakemisto III, s. 695. Heinola: Kustannusosakeyhtiö Puntari, 1968.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Varkauden museot tarinasoitin.fi. Varkaus. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ a b c d e f g Riksu Riihimäki: Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 27.9.2021. Viitattu 27.9.2021.