Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi
| Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Seppo Zetterberg |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Kustantaja | Docendo |
| Julkaistu | 2020 |
| Sivumäärä | 315 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi on professori Seppo Zetterbergin kirjoittama tietokirja, joka käsittelee Viron presidentin Konstantin Pätsin suhdetta Suomeen.[1]
Teos kertaa, miten Päts saapui Suomen suuriruhtinaskuntaan poliittisena pakolaisena syksyllä 1906. Runsaan kahden vuoden oleskelun aikana Suomesta muodostui hänelle ihannemaa, esikuva Virolle.[1]
Kirjassa valotetaan, miten jo Viron vapaussodan aikana vuosina 1918–1920 Päts kehitteli pitkäaikaista mieliaihettaan, unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Ajatusta vahvisti Suomen Virolle vapaussodassa antama sotilasapu, Pohjan Pojat ja I suomalainen vapaajoukko. Kaksoisvaltio sai Virossa laajaa kannatusta, mutta Suomessa aihetta kohtaan oltiin pidättyväisiä.[1]
Varsinaisesti kirjan keskiössä on vuosien 1918–1940 ajanjakso, eli Viron itsenäistymisestä Viron neuvostomiehitykseen. Pätsin pyrkimykset kulminoituivat ajanjakson molempiin päihin. Kirjassa kerrotaan, miten hän teki sekä vuonna 1918 että vuonna 1940 Suomelle kirjalliset ehdotukset suomalais-virolaisen kaksoisvaltion muodostamisesta. Suomessakin oli kaksoisvaltion puoltajia, merkittävimpänä P. E. Svinhufvud.[2]
Konstantin Pätsin pyrkimysten lisäksi kirja luo yleiskuvaa Viron poliittisesta historiasta maailmansotien välisenä aikana. Teos kertoo myös Suomen ja Viron poliittisista suhteista tuona aikana. Juuri Konstantin Päts teki ensimmäisen Suomeen suuntautuneen valtiovierailun vuonna 1922, ja myös ensimmäisen Suomen presidentin tekemän valtiovierailun kohteena oli juuri Viro.[2]
Zetterberg kertoo, että Suomen ja Viron välinen korkeimman tason yhteistyö säilyi senkin jälkeen, kun Pätsin johdolla muodostettiin autoritaarinen Viro vuonna 1934. Maiden päämiesten vuotuiset tapaamiset alkoivat 1931, jolloin riigivanem (suom. 'valtion vanhin') Päts vieraili Suomessa. Päämiehet kehittelivät muun muassa salaisia suunnitelmia maiden sotilaallisesta yhteistyöstä ja Suomenlahden sulkemisesta.[1]
Kyösti Kallion sairastelu ja Suomen talvisota lopettivat presidenttien vierailut. Kesällä 1940 Viro menetti itsenäisyytensä ja Päts kuljetettiin Neuvostoliittoon. Muutamaa päivää ennen kyydittämistä Päts palasi vielä mieliteemaansa ja laati ohjelman Suomen ja Viron liittovaltiosta.[1]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuglas-seuran Elo-lehdessä Heikki Rausmaa kirjoittaa Zetterbergin kirjoittamisesta, että sen työn laadussa ei ole moitteen sijaa. Rausmaa jatkaa, että Zetterbergin teos on oikea makupala Viron historian harrastajille. Rausmaan näkemyksen mukaan kirjan sisältö on vankkaa, huolellisesti lähdeaineistoon perustuvaa historiantutkimusta, mutta silti kirja on helppolukuinen kuin kioskidekkari.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kaksoisvaltion haaveilija docendo.fi. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b c Seppo Zetterberg – Kaksoisvaltion haaveilija. Konstantin Päts ja Suomi. Tuglas-Seura. Viitattu 15.12.2023.