Kaksoisdiagnoosi
Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa, että henkilöllä on vähintään yksi mielenterveyden häiriö ja komorbidi päihdehäiriö. Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa eli alkoholismin taustalta paljastuu usein mielenterveysongelma.[1] Suomessa usein mielenterveystyö ja päihdetyö liittyvät käsitteinä toisiinsa, puhutaan mielenterveys- ja päihdetyöstä.[2][3]
Vuonna 1990–1992 Yhdysvalloissa suoritettu ensimmäinen National Comorbidity Survey -tutkimus (NCS) paljasti, että 45 prosentilla heistä joilla oli alkoholiongelma oli vähintään yksi mielenterveysongelma ja 72 prosentilla huumeongelmaisista oli vähintään yksi mielenterveysongelma. Tutkimus myös paljasti, että mielenterveysongelma oli ensin ja päihdehäiriö alkoi vuosi tai yli siitä kärsimisen jälkeen. NCS-tutkimus on toistettu vuonna 2002.[4]
Vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön hoitaminen saattaa estää päihdehäiriön kehittymisen. Tutkimuksessa löydettiin itselääkityshypoteesiin perustuen positiivinen korrelaatio mielenterveyspalveluiden riittämättömyyden ja laittomien huumeiden käytön väliltä sekä negatiivinen korrelaatio mielenterveyspalvelujen käytön ja raskaan alkoholinkäytön väliltä.[5]
Yksi suurimmista vaikeuksista skitsofrenian hoidossa on komorbidi päihdehäiriö.[6]
Kaksoisdiagnoosien erotusdiagnostiikka on vaativaa. Erotusdiagnostiikassa voidaan käyttää puolistrukturoitua SCID-haastattelua (structured clinical interview for DSM) ja PRISM-haastattelua (psychiatric research interview for substance and mental disorders).[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Päihdeasiantuntija: Alkoholismiin yhdistyy useimmiten mielenterveysongelma MTV3 Uutiset. 22.11.2012. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Wahlbeck, Kristian & Hietala, Outi & Kuosmanen, Lauri et al.: Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 7.2.2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2020).
- ↑ Mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin kaupunki. 19.10.2016. Arkistoitu 27.12.2018. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Costello, Victoria: Addiction Causes: Understanding Self Medication And How I Lost My Sister To Substance Abuse Huffpost. 26.4.2012. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Harris, Katherine M. & Edlund, Mark J.: Self-Medication of Mental Health Problems: New Evidence from a National Survey. Health Services Research, 2005, 40. vsk, nro 1, s. 117–134. PubMed:15663705. doi:10.1111/j.1475-6773.2005.00345.x. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Dixon, Lisa: Dual diagnosis of substance abuse in schizophrenia: prevalence and impact on outcomes. Schizophrenia Research, 1999, 35. vsk, nro 1, s. S93–S100. doi:10.1016/S0920-9964(98)00161-3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Aalto, Mauri & Vorma, Helena: Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 19, s. 2079–2084. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aalto, Mauri: Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö – kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste. Duodecim, 2007, 123. vsk, s. 1293–1298. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020.
- Aalto, Mauri: Samanaikainen päihde- ja mielenterveyden häiriö Päihdelinkki. 3.10.2017. Viitattu 5.4.2020.