Kajaanin seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kajaanin evankelis-luterilainen seurakunta
Kajaanin seurakunta logo.png
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Kuopion hiippakunta
Rovastikunta Kajaanin rovastikunta
Perustettu 1651
Kirkkoherra
Pääkirkko Kajaanin kirkko
Jäseniä 28 281, 75,4% kunnan väkiluvusta (v. 2016)[1]
Kotisivu Kajaanin seurakunta

Kajaanin seurakunta (ruots. Kajana församling) kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion hiippakuntaan. Seurakunta perustettiin vuonna 1651.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kajaanin seurakunnan alue kuului alun perin Paltamon vanhaan emäseurakuntaan. Kajaanin linnan ympärille syntyi aikaa myöten kylä, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet 1651. 1655 Kajaani erotettiin Paltamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen. 1786 Kirkkoherran virka kuitenkin lakkautettiin ja Kajaani määrättiin jälleen Paltamon kappeliseurakunnaksi. Vuonna 1897 sekä Kajaanin kaupunki että Kajaanin maalaiskunta erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi (ei ollut olemassa erikseen Kajaanin kaupunkiseurakunta- eikä Kajaanin maaseurakunta -nimistä seurakuntaa). Päätös realisoitui kuitenkin vasta vuonna 1927. Tällöin osia seurakunnasta liitettiin vastaperustettuun Vuolijoen seurakuntaan. Vuonna 2007 Kirkkohallitus päätti että Vuolijoen seurakunta lakkaa itsenäisenä seurakuntana ja se liitetään osaksi Kajaanin seurakuntaa, Vuolijoen kuntakin liitettiin samassa yhteydessä valtioneuvoston päätöksellä osaksi Kajaanin kaupunkia.

Toiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka hallinnollisesti Kajaanin seurakunta onkin yksi yhtenäinen alue, on se jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen. Nämä ovat Lehtikangas, Linnantaus, Vuohenki ja Vuolijoki-Otanmäki.

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanin seurakunnalla on kolme kirkkoa: seurakunnan pääkirkko, Paltaniemen kuvakirkko (Paltamon seurakunnan omistama) ja Vuolijoen kirkko. Lisäksi on Keskusseurakuntakoti, Lehtikankaan seurakuntakeskus, Linnantauksen seurakuntakeskus, Nakertajan seurakuntakoti, Puistolan seurakuntakoti, Otamäen seurakuntatalo sekä Vuolijoen seurakuntatalo. Leiri- ja kurssikeskuksia on kaksi: Männistön leirikeskus Vuolijoella sekä Joutenlammin kurssikeskus Salmijärvellä.

Kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacobus Petri Teudscovius e Tysk (1655-79) Johan Antilius (Arctelius) (1680-1704) Gabriel Erici Cajanus (1705-13) Zacharias Forbus (1714-19) Anders Hildén (1721-27) Isak Rothovius (1728-32) Lars Henrik Backman (1733-46) Johan Frosterus (1747-63) Olof Westzynthius (1764-81) Gabriel Mathias Lescelius (1782-86)

Kappeliseurakunnan ajan kappalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Wichman (1787-96) Simon Johan Castrén (1796-1807) Anders Wichmann (1807-13) Johan Reinhold Appelgren (1814-44) Gustaf Fredrik Högman (1845-63) Frans Napoleon Salonius (1865-77) Johannes Zakarias Hartman (1881-93) Johannes Väyrynen (1894-1925)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]