Kaikkialla ääni kaikuu
| Kaikkialla ääni kaikuu | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kaikkialla ääni kaikuu |
| Tekijä | Beda Stjernschantz |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 85,5 cm |
| Leveys | 129,5 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaikkialla ääni kaikuu on suomalaisen Beda Stjernschantzin öljymaalaus kankaalle vuodelta 1895, 85,5×129,5 cm. Tämä työ tallennettiin Ateneumin taidemuseoon vuonna 1932 (Antellin kokoelmat).
Beda Stjernschantz oli yksi 1890-luvun merkittävimmistä suomalaisista symbolisteista. Tämä syntetistinen Kaikkialla ääni kaikuu -maalaus on hänen pääteoksiaan.[1]
Stjernschantz maalasi Kaikkialla ääni kaikuu -maalauksen Virossa, Vormsin saarella. Sinne hänet houkutteli tieto vanhoja tapoja noudattavista alkuperältään ruotsalaisista asukkaista.[1] Maalauksessa kuvataan ulkosalla olevia lapsia tuulimyllyt horisontissa. Yhdellä tytöllä on käsissään kannel, jota hän soittaa ja yksi toinen tyttö laulaa. Musiikki vie lapsia mukanaan, he kuuntelevat sitä hartaana ja keskittyneesti pitkissä mustissa hameissaan. Maalauksessa on katsottu kuvattavan lapsuudelle ominaista viattomuuden tilaa. Toisaalta kyse saattaisi olla esiintyjäryhmästä, joka on harjoittelemassa esitystään. Taustan aikuinen ja lapsi ovat pukeutuneet tyttöihin verrattuna lämpimiin ulkovaatteisiin. Stjernschantz lainasi maalauksen nimen Emil von Qvantenin sanoittamasta Suomen laulusta.[2]
Samana kesänä Vormsissa syntyi myös kaunislinjainen pienempikokoinen Irma (Tytön pää). Se on nuoren tytön muotokuva, jossa Stjernschantz kuvaa tytön hentoon sinisen puseroon pukeutuneeksi. Stjernschantzin syntetismi on edustettuna myös tässä työssä, maalauksessa, jossa tyttö arvoituksellisesti katsoo jotain, ei meitä, mutta suoraan kohti.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teos Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Kaikkialla ääni kaikuu (1895). [1]
- Irma (Tytön pää) (1895-1896)Suomen Kansallisgallerian sivuilla. [2][vanhentunut linkki]