Kaarlo Teräsvuori
Kaarlo Kustaa Teräsvuori (vuoteen 1906 Ståhlberg; 5. toukokuuta 1884 Kuopio – 18. huhtikuuta 1977 Helsinki)[1] oli suomalainen maataloustieteilijä ja sukututkija. Hän oli Tarton yliopiston kasvinviljelyn ja -jalostuksen professori 1920–1922 ja Helsingin yliopiston maanviljelyskasvitieteen ylimääräinen professori 1935–1951.[2][3][4]
Kaarlo Teräsvuoren vanhemmat olivat tullitarkastaja Henrik Gabriel Ståhlberg ja Beda Josefina Jack. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Kuopion lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1909, filosofian maisteriksi 1914, filosofian lisensiaatiksi 1916 ja filosofian tohtoriksi 1919. Teräsvuori teki opintomatkoja Ruotsiin ja Itävaltaan 1913 sekä Norjaan 1926.[3][4]
Teräsvuori oli Suomen maatalousseurojen keskusliiton apulaissihteerinä 1912–1913, Suomen kylvösiemenyhdistyksen sihteerinä 1916–1918 ja Helsingin yliopiston dosenttina 1920–1935. Hän oli Tarton yliopistossa kasvinviljelyksen ja kasvinjalostuksen professorina 1920–1922 ja toimi Tarton yliopiston kasvibiologisen koelaitoksen johtajana 1921–1922. Helsingin yliopiston maanviljelysopin vt. professorina Teräsvuori oli 1922–1924 ja maanviljelyskasvitieteen ylimääräisenä professorina 1935–1951. [4]
Teräsvuori oli Agronomiyhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1911–1914, Suomen Sukututkimusseuran johtokunnan jäsenenä 1938–1944, Suomen Maataloustieteellisen Seuran johtokunnan jäsenenä 1924–1928, Savon seuran johtokunnan jäsenenä 1919–1920 ja uudelleen vuodesta 1923 lähtien sekä Pohjoismaiden maanviljelystutkijain yhdistyksen Suomen osaston kasvinviljelyn ja kasvibiologian alajaoston varapuheenjohtajana 1923–1924 ja puheenjohtajana 1925–1929. Hän oli Maatalouden tietosanakirjan toimittajana 1928–1930, Suomen Sukutukimusseuran julkaiseman aikakauskirja Genoksen toimittajana vuodesta 1930 ja Ison Tietosanakirjan maatalousosaston toimittajana 1931–1938. Suomalaisen Tiedeakatemian apujäseneksi Terävuori tuli 1929, Suomen Maantieteellisen Seuran työjäseneksi 1931 ja Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäseneksi 1948.[4]
Kaarlo Teräsvuori oli naimisissa vuodesta 1934 sairaanhoitaja Mirja Aino Kaarina Willstedtin kanssa. Teräsvuoren nuorempi veli oli maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston yliassistentti Armo Teräsvuori (s. 1895).[4]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikkelin läänin maanviljelysseuran toiminta ja vaiheet vuosina 1861-1911. Mikkelin läänin maanviljelysseura, Kuopio 1911
- Ståhlbergin suku. Tekijä, Turku 1913
- Über in Finnland feldmässig gebaute Erbsenformen: experimentelle Vererbungsuntersuchungen mit besonderer Berücksichtigung der Anzahl der Samenanlagen und Samen in den Hülsen, Helsingin yliopiston väitöskirja. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica, 40, 9. Kuopio 1915
- Muistiinpanoja Pohjois-Savon "luonnonniityistä". Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 4. Helsinki 1920
- Pelson suon kanavoiminen v. 1857-1866 ynnä katsaus suonkuivatusten aikaisempiin vaiheisiin Suomessa: maataloushistoriallinen tutkimus. Suomen suoviljelysyhdistys, Helsinki 1923
- Wiesenuntersuchungen. 1-2. Suomalainen eläin- ja kasvitieteellinen seura Vanamo, Helsinki 1926-1927
- Katsaus Savon asuttamiseen ja Savon maatalouden kehitykseen. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 18,1. Helsinki 1928, englanniksi nimellä A general review of the development of the early settlements and agriculture in Savo. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki 1928
- Pelson suon kanavoiminen vv. 1857-1866. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 18,7. Helsinki 1928
- Rautatiet rikkaruohojen levittäjinä: Suomalaisen tiedeakatemian kokouksessa 8. XI. 1930 pidetty esitelmä. Helsinki 1930
- Basilier suku. Helsinki 1943
- Uusi sukukirja. 1, 1 vihko, toim. Kaarlo Teräsvuori. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 16. Otava 1943
- Savon seura 1919-1959. Helsinki 1967
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- W. Johanssen : Perinnöllisyys kokeiden valossa: katsaus perinnöllisyystutkimuksen historiaan ja tärkeimpiin tuloksiin. WSOY 1920
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
