Kaarlo Hemmo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarlo Herman Tiihonen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (7. lokakuuta 1858 Rautalampi4. helmikuuta 1940 Rautalampi) oli suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiihosen vanhemmat olivat maanviljelijä Paavo Juhonpoika Tiihonen ja Ulrika Heikintytär Sorri. Hänen veljensä Leander Tiihonen oli mukana 500 miehen lähetystössä, joka lähti viemään suurta adressia Pietariin 13.–20.3.1899. Karlo Herman Tiihonen oli naimisissa vuosina 1905-1929 Anna Johanna Lindblad-Salmisen kanssa. Jäätyään leskeksi Tiihonen meni 1935 uusiin naimisiin Matilda Josefina Helanderin kanssa. Tiihonen toimi myös vt. kansakoulunopettajana, sanomalehtimiehenä, asioitsijana ja viimeksi maanviljelijänä Rautalammilla.[1] Tiihonen oli Rautalammin tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1904-1905.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kynäelmiä 1. osa, runosommitelmia. C. W. Alopaeus, Sortavala 1886
  • Kynäelmiä II, runosommitelmia ja suorasanaisia kokeita. Hj. Hagelberg, Tampere 1888
  • Wälipalaksi, suorasanaisia kokeita. Clouberg ja Kumpp, Viipuri 1889
  • Heti henkivakuutukseen, omintakeisesti ja mukaellen kirjoittanut K. H. T. Suomi, Kuopio 1899
  • Järkimiehet miettimässä, kertomus, kyhäili K. H. T.: K.Malmström, Kuopio 1901
  • Ilman vaan aikojaan, pieniä juttuja, tarinoi K-o H-o. Tekijä, Kuopio 1908
  • Nämä vasta juttuja, rupatteli Huvineuvos. Gust. Ronelius, Pori 1908
  • Kynäelmiä III, runosommitelmia. Gust. Ronelius, Pori 1909
  • Rakkauden hellään helmaan. Yksinäytäksinen pila. U. W. Telen & Co, Kuopio 1909 (nimimerkillä Huvineuvos)
  • Kurjuksenkulukusta pelastunna..., entisestään vähissä meärin loajennettu murrejuttu... Kansa, Helsinki 1912
  • Tervehdys unkarilaisille, runoja. Helsinki 1912
  • Valehtelijan määrä eli seitsemän juttua. Kuopio 1913
  • Kaksi morsianta. Yksinäytöksinen pila. Kirja, Helsinki 1914
  • Kynäelmiä IV, runosommitelmia. Kuopio 1917
  • Rautalammin sankaripatsasta paljastettaessa Helluntaipäivänä, runoja. Kuopio 1922
  • Muisto Konneveden kirkonkellojen vihkiäisistä 4.XI.1923, runoja. Jyväskylä 1923
  • Sawolaenen kyläläeslaulu. Ylleisillä Sawon päewillä Iisalamessa 20-21.9.24. Sawon Seura, Kuopio 1924
  • Isänmaa ja maanmies. Rautalammin maanmiesseuran 25-vuotisessa juhlassa Kerkonkoskella 4.9.1927, runoja. Rautalammin maamiesseura, Kuopio 1927
  • Savolaene kalakukko ja mueta uusia rupatuksia. WSOY 1927
  • Savolaesia rupatuksia. WSOY 1927
  • Tervehdyssanelmia Rautalammin seurojentalon vihkiäisissä 11.XII.1927, runoja. Kuopio 1927
  • Piimälasku ja kokkelpiimee, kertomuksia. WSOY 1928
  • Savonmaan kasvot - meidänkin kasvomme, runoja. Savon seura, Kuopio 1928
  • Tuokkosrieskoo ja palanpaeneita. Selevänä Savona .., kertomuksia. Karisto 1929
  • Isille a eläköhön. Sanelusikermä Rautalammin maamiesseuran 30-vuotisjuhlassa 27-28.8.32, runoja. Sanan valta, Kuopio 1932
  • Rautlampilaine laulu, runoja. Kuopio 1932
  • Rajjaispussi. Savolaismurteisia humoreskipakinoita. Tekijä, Kuopio 1933
  • Muistiaisiksi - Suur-Rautalampilaispäiviltä 6-7.7.1935, runoja. Kuopio 1935

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 681. Viitattu 7.2.2021.
  2. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 289. Helsinki: Otava, 1926.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]