Kōgyoku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keisarinna Kōgyoku / Keisarinna Saimei
皇極天皇 / 斉明天皇
Empress Kogyoku-Saimei.jpg
Kuva Kōgyokusta
Japanin keisarinna
(Kōgyoku, ensimmäinen valtakausi)
Valtakausi 25. tammikuuta 642 – 14. kesäkuuta 645
Edeltäjä Jomei
Seuraaja Kōtoku
(Saimei, toinen valtakausi)
Valtakausi 3. tammikuuta 655 – 24. heinäkuuta 661
Edeltäjä Kōtoku
Seuraaja Tenji
Japanin keisarinnapuoliso
Valtakausi 630 – 641
Syntynyt Takara ()
7. elokuuta 594
Japani
Kuollut 24. elokuuta 661 (66–67 vuotta)
Asakura no Miya
Hautapaikka Ochi-no-Okanoe no misasagi (Nara)
Puoliso Jomei
Lapset
Koko nimi
Postuumisti, japanilaisittain: Ametoyotakaraikashihitarashi-hime no Sumeramikoto (天豊財重日足姫天皇)
Kiinalaisittain: Keisari Kōgyoku (皇極天皇),
Keisari Saimei (斉明天皇)
Isä Prinssi Chinu
Äiti Prinsessa Kibitsu-hime

Keisarinna Kōgyoku (皇極天皇, Kōgyoku-tennō, 594–661), eli Keisarinna Saimei (斉明天皇, Saimei-tennō), oli Japanin 35.[1] ja 37. monarkki[2] perinteisen vallanperimysjärjestyksen mukaan.[3] Hänen valtakautensa Kōgyokuna kesti vuodesta 642 vuoteen 645, ja Saimeina vuodesta 655 vuoteen 661. Hän antoi valtaistuimen veljelleen Kōtokulle vuonna 645, ja nousi takaisin valtaan tämän kuoltua uudella nimellä Saimei. Saimei hallitsi maata kuolemaansa saakka.

Kōgyoku/Saimei oli järjestyksessä toinen Japania hallinnut keisarinna, joita on tähän päivään saakka ollut yhteensä kahdeksan. Ensimmäinen naismonarkki oli Suiko. Kōgyokun/Saimein jälkeen muut kuusi naishallitsijaa olivat Jitō, Genmei, Genshō, Kōken/Shōtoku, Meishō ja Go-Sakuramachi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen nousuaan krysanteemivaltaistuimelle hänen henkilökohtainen nimensä (imina) oli Takara (宝).[4] Keisarinnana hänen nimensä olisi ollut Ametoyo Takara Ikashi Hitarashi hime (天豐財重日足姬).[5][6]

Prinsessa Takara (Takara no miko) oli keisari Bidatsun lapsenlapsenlapsi.[7]

Kōgyokun valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen ensimmäisen valtakautensa aikana Soga-klaani kaappasi vallan. Kōgyokun poika Naka no Ōe suunnitteli vallankaappausta ja tappoi Soga no Irukan hovissa Kōgyokun valtaistuimen edessä. Kōgyoku järkyttyi tapauksesta ja luopui valtaistuimesta.

Elinaikanaan Kōgyokun arvonimi ei olisi ollut tennō (keisari), sillä useimpien tutkijoiden mukaan tätä arvonimeä alettiin käyttää vasta keisari Tenmun ja keisarinna Jitōn valtakausilla. Hänen arvonimensä oli siis oletettavasti Sumeramikoto tai Amenoshita Shiroshimesu Ōkimi (治天下大王), joka tarkoittaa "kaikkea taivaan alla hallitsevaa suurta kuningatarta". Kōgyokua on voitu kutsua myös tittelillä Yamato Ōkimi (ヤマト大王/大君) eli "Yamaton suuri kuningatar".

Kōgyoku hallitsi neljä vuotta. Hänen jälkeensä valtaan nousi hänen veljensä Kōtoku.

Saimein valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kōtokun kuoleman jälkeen ensimmäisenä vallanperimysjärjestyksessä oli Naka no Ōe, joka pysyi kruununprinssinä äitinsä noustessa jälleen valtaan. Täten hän pysyi aktiivisena Japanin politiikassa.

Korean Baekje tuhottiin vuonna 660, Saimein viidentenä hallintovuonna. Japani auttoi Baekjea yrityksessä Baekjen dynastian palauttamisesta. Vuoden 661 alussa Saimei vastasi tilanteeseen lähtemällä pääkaupungistaan Yamaton provinssissa. Hän aikoi johtaa sotaretken Koreaan. Keisarinna majaili Ishiyan väliaikaispalatsissa Iyon provinssissa, joka on nykyään Dōgo-onsen. Toukokuussa hän saapui Asakuran palatsiin pohjoisessa Tsukushin provinssissa Kyūshūssa, joka kuuluu nykyään Fukuokan prefektuuriin. Japanin ja Baekjen armeija valmistautui sotaan Sillaa vastaan, mutta keisarinnan kuolema esti suunnitelmat. Vuonna 661 Saimei kuoli Asakuran palatsissa, ennen kuin armeija ehti lähteä Koreaan. Lokakuussa hänen ruumiinsa tuotiin Kyūshūsta meritse Naniwa-zun satamaan (nykyisin Osakan kaupunki), ja hänen hautajaisensa pidetiin marraskuun alussa.

Keisarinna Saimei hallitsi seitsemän vuotta. Hänen hautapaikkaansa sijaitsee Kengoshizukan haudassa Asukan kylässä Naran prefektuurissa.[2][8][9] Häntä kunnioitetaan perinteisesti muistopyhätössä (misasagi) Narassa. Paikka on Kōgyokun/Saimein mausoleumi, ja sitä kutsutaan virallisesti nimellä Ochi-no-Okanoe no misasagi.[10]

Puoliso ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen aviomies: Prinssi Takamuku (高向王), prinssi Tamen poika (sekä keisari Yomein lapsenlapsi)
    • Ensimmäinen poika: Prinssi Kara (漢皇子)
  • Toinen aviomies: Prinssi Tamura (田村皇子), josta tuli myöhemmin keisari Jomei, prinssi Oshisaka-no-hikohito-no-Ōen poika (sekä keisari Bidatsun lapsenlapsi)
    • Toinen poika: Prinssi Naka no Ōe (中大兄皇子), josta tuli myöhemmin keisari Tenji
    • Ensimmäinen tytär: Prinsessa Hashihito (間人皇女, kuoli 665), meni naimisiin keisari Kōtokun kanssa
    • Kolmas poika: Prinssi Ōama (大海人皇子), josta tuli myöhemmin keisari Tenmu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aston, William George. (1896). Nihongi: Chronicles of Japan from the Earliest Times to A.D. 697. Lontoo: Kegan Paul, Trench, Trubner.
  • Brown, Delmer M. ja Ichirō Ishida, eds. (1979). Gukanshō: The Future and the Past. Berkeley: University of California Press. ISBN 978-0-520-03460-0
  • Ponsonby-Fane, Richard Arthur Brabazon. (1959). The Imperial House of Japan. Kioto: Ponsonby Memorial Society.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Imperial Household Agency (Kunaichō): 皇極(こうぎょく)天皇 (35) ja 齊明(さいめい)天皇 (37)
  2. a b Kunaichō: 斉明天皇 (37)
  3. Ponsonby-Fane, Richard. (1959). The Imperial House of Japan, s. 49, 51.
  4. Ponsonby-Fane, s. 8.
  5. Ponsonby-Fane, s. 7.
  6. Ashton, William. (2005). Nihongi, s. 171.
  7. Brown, s. 265.
  8. Nara tomb said that of seventh century empress. Japan Times.
  9. Tomb identified as that of 7th-century Empress Saimei. Japan Today.
  10. Ponsonby-Fane, s. 420.