Köln (1928)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Saksan laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta risteilijästä. Muita saman nimisiä aluksia katso Köln
Köln
Köln 1930-luvulla. Heinkel He 60 ilmassa.
Köln 1930-luvulla. Heinkel He 60 ilmassa.
War Ensign of Germany 1938-1945.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Reichsmarinewerft Wilhelmshaven
Kölinlasku 7. elokuuta 1926
Laskettu vesille 23. toukokuuta 1928
Palveluskäyttöön 15. tammikuuta 1930
Palveluskäytöstä Upotettu 3. maaliskuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 8 350 t
Pituus 174 m
Leveys 15,3 m
Syväys 6,28 m
Koneteho 68 000 shp
Nopeus 32 solmua
Miehistöä 514-850
Aseistus 9 × 15 cm cm SK C/25 -tykkiä
2 × 8,8 cm SK L/45 -ilmatorjuntatykkiä
8 × 3,7 cm SK C/30 -ilmatorjuntatykkiä
8 × 2,0 cm Flak C/30 -ilmatorjuntatykkiä
12 × 50 cm torpedoputkea
120 miinaa

Köln oli Saksan laivaston Königsberg-luokan risteilijä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risteilijä D:n tilaus tehtiin (Arconan korvaava alus) tilattiin Marinewerftiltä Wilhelmshavenista telakkanumerolla 116. Sen köli laskettiin 7. elokuuta 1926 ja alus laskettiin vesille 23. toukokuuta 1928. Aluksen vesillelaskupuheen piti Kölnin pormestari Konrad Adenauer. Aluksen kastoi Kölniksi ensimmäisessä maailmansodassa 1914 tuhoutuneen risteilijä SMS Cölnin päällikön Meidingerin leski. Maan vaikea taloudellinen tilanne hidasti aluksen valmistumista, ja se valmistuikin vasta vuoden 1929 lopulla. Aluksen päällikkö Ludwig von Schröder otti sen palvelukseen 15. tammikuuta 1930, ja sen miehistö saapui käytöstä poistuvalta risteilijä Amazonelta. Palvelukseenottoseremonian kunniavieraana oli SMS Kölnin ainoa eloonjäänyt, lämmittäjä Neumann.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus aloitti 4. helmikuuta ensimmäiset koeajonsa Jaden suistossa, ja huhtikuun alussa kontra-amiraali Walter Gladisch tarkisti aluksen merikelpoisuuden. Itämerellä tehdyissä suorituskykytesteissä alus saavutti 25. huhtikuuta 32,5 solmun nopeuden. Koulutus kulminoitui 28. lokakuuta alkaneella Atlantin purjehduksen koeammunnoissa ja kestävyyskokeissa. Alus vieraili risteilyn aikana Las Palmasissa, Kap Verdellä ja Tenerifalla yhdessä Karlsruhen kanssa. Vigosta alus aloitti paluumatkan ja se saapui Wilhelmshaveniin 5. marraskuuta. Matkalla kerättyjen kokemusten perusteella aluksella tehtiin muutoksia kuten lisättiin varastot taaempien kansirakenteiden etuosaan ja savuhormien väliin sekä korvattiin 8,8 cm yksiputkinen ilmatorjuntatykki kaksiputkisella. Samalla taaempien kansirakenteiden katolle asennettiin ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmä.[1]

Köln osallistui 20. kesäkuuta 1931 laivastokatselmukseen, joka pidettiin taskutaistelulaiva Deutschlandin vesillelaskutilaisuuden yhteydessä. Paikalle saapuneen presidentti Hindenburgin kunniaksi laivasto ampui 21 kunnialaukausta. Alus lähti 24. kesäkuuta Norjaan ja se osallistui laivaston sotaharjoituksiin 29. kesäkuuta - 3. heinäkuuta sekä 2.-11. syyskuuta. Aluksen pitkä masto lyhennettiin ja sille asennettiin laajempi tila viestilaitteille, mikä korvattiin myöhemmin esikunnan vaatimilla tiloilla sillan etuosassa.[1]

Risteilijä vajosi Wilhelmshavenin telakka-altaaseen ja se poistettiin palveluksesta 5. huhtikuuta 1945. Risteilijän B- ja C-tornin ollessa vedenpinnan yläpuolella niitä käytettiin puna-armeijan panssarivaunujen torjuntaan. Saksan antaudutta alus romutettiin osittain ja loput 1956 telakan kunnostuksen yhteydess.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Köln (1928).
  • Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Marylanad, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0. (englanniksi)
  • Cajus Bekker: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 125
  2. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 129