Kärkelän kuparisulatto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kärkelän kuparisulatto toimi 1766–1882 Kiskossa Sikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varrella Kärkelänkosken rannalla. Sulaton perusti 1766 kauppaneuvos Robert Finlay käsittelemään noin viiden kilometrin päässä sijainneen Orijärven kaivoksen tuottamaa kuparimalmia. Sulaton työntekijät tulivat Ruotsista ja aluksi myös sulaton valmistama raakakupari vietiin Avestaan Ruotsiin.

Sulaton toiminnan päätyttyä Kärkelä oli Fiskarsin ruukin ulkokartano jossa harjoitettiin maanviljelyä ja karjataloutta. Kärkelänkosken varrella oli jo vanhastaan toiminut saha ja vuonna 1911 koskeen valmistui voimalaitos joka tuotti sähköä 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle.

Sulaton rakennuksista on säilynyt hirsirakenteinen 1800-luvun alussa rakennettu paja kosken pohjoisrannalla. Lähistöllä on myös kolmen pasutushuoneen perustukset sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka. Kosken rannalla olleen entisen kuparihytin kivijalan päälle rakennettiin myöhemmin kookas mylly- ja puimalarakennus joka sortui talvella 2009–2010. Alueelta löytyy myös vanhoja slagikasoja. Ruukin koillispuolella Sahakoskella on säilynyt muutamia työväenasuntoja sekä sahalaitoksen rauniot. Kärkelän ruukinkartano maatalousrakennuksineen on säilynyt.

Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi arvioidun Kärkelän ruukkiyhdyskunnan rakennukset ulottuvat myös Karjalohjan Kärkelän kylän puolelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]