Kääpiöparta-agama

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kääpiöparta-agama
Pogona henrylawsoni.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Agamat Agamidae
Suku: Pogona
Laji: henrylawsoni
Kaksiosainen nimi
Pogona henrylawsoni
Wells & Wellington, 1985
Katso myös
 Commons-logo.svg Kääpiöparta-agama Commonsissa

Nimi-testi OK

Kääpiöparta-agama (Pogona henrylawsoni) Elää Koillis-Australian sisämaassa. Se on sukunsa lajeista pienin ja kasvaa 22–28 cm pitkäksi. Kääpiöparta-agama on sekasyöjä, jolle maistuvat hyönteisten lisäksi kasvikset. [1] Kääpiöparta-agamat on päiväaktiivinen aavikoilla elävä lisko laji. Muunmuassa eläinkaupoista saatava ravinto ovat esim. jauhomadot, jättiläisjauhomadot, argentiinantorakat ja kenttäsirkat. Kasviksia ovat muunmuassa puna-ja tumma lehtiset salaatit, voi kokeilla antaa vähän porkkanaa, kesäkurpitsa ja lukuiset muut kasvikset. Kääpiöt saattavat olla nirsompia ruuan suhteen verrattuna muihin pogona lajeihin. Liskot elävät normaalisti 6-10 vuotta ja ovat melko helppohoitoisia. Kalsiumin ja vitamiinin lisäys ruakaan. Terraarion koko minimissään, pituus 90cm, syvyys 40-45cm ja korkeus 40 cm, tietenkin olisi hyvä olla isompikin sillä yleensä kyseiset liskot ovat suhteellisen sosiaalisia muihin terraario lemmikkeihin verrattuna, tietenkin jokaisella liskolla on oma pieni ainutlaatuinen persoonansa. Viihtyy myös jos vain mahdollista joskus terraarion ulkopuolellakin valvovan silmän alla. Laji oppii tunnistamaan omistajansa. Terraarioon tarvitsee agamalle lämpökiven, piilopaikkoja, lämpölampun, UV-lampun, juoma-astian, ruoka-astian ja suositeltavaa olisi matala kiipeilypaikka, sillä laji kiipeilee muttei yhtäpaljon kuin jotkun lajit. Pohjamateriaaliksi liskolle kelpaa todella hieno hiekka, sanomalehti ja muita materiaaleja, mutta olen itse suosinut hiekkaa. Lämmittely kiviä saa eläinkaupasta, tosin ne eivät ole varsinaista kiveä joten parempi olisi oikea tumma kivi, sillä tumma kivi pitää lämmön sisällään niin, että kivikin on lämmin kun taas kaupan "kivet" ovat muovisia ja tarjoavat vain paikan johon kohdistaa lämpölampun. Liskon nahka on kauniin vaalean ruskea jolla on tummempia ja vaaleampia raitoja, silmät ovat meripihkanväriset useasti tai vaaleammat. Kynsiä ei tarvitse viilata tai leikata, ne kuluvat kun lisko kiipeilee kivien/runkojen päällä ja tämän takia kiipeilypaikat ovat tärkeitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. Oma kokemus

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.