Jyllands-Posten

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti. Sen levikki on arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen.[1][2]

Lehti on perustettu 1871.[1] Se tunnettiin 1920- ja 1930-luvuilla myönteisestä suhtautumisestaan fasismiin.[3] Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille.[4] Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana 1944.[5]

Vuonna 1959 sen kriittiset kirjoitukset Gerhard Eriksenin mukaan peruuttivat Nikita Hruštšovin vierailun Tanskaan.

Vuonna 1938 lehti julistautui irti konservatiiveista liberaaliksi ja 1971 täysin riippumattomaksi. Vuosia sittenmilloin? Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Elleman-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Casten Justen tulisi erota, mihin tämä vastasi kielteisesti Jyllands-Postenin verkkosivuilla.

Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ottanut aktiivisen roolin ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.

Jyllands-Posten kannatti myös sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.

Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammadia esittäneet pilakuvat. Tanskan pääministeri kieltäytyi pyytämästä asiaa anteeksi, mistä koitui vaikeuksia Tanskan maatalousviennille islamilaisissa maissa.

Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite.[6] Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltynät aikeesta iskeä lehden toimitukseen.[7] Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan "konekivääri" [sic], äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jyllands-Posten, Daily newspaper eurotopics.net. Viitattu 30.9.2018.
  2. Jyllands-Posten (Morgenavisen-JP) Newbase. Viitattu 30.9.2018.
  3. Thomas, Alastair H.: Historical Dictionary of Denmark, s. 296–. Rowman & Littlefield Publishers. ISBN 978-1-4422-6465-6. Teoksen verkkoversio.
  4. JP’s historie 1918-39 Jyllands-Posten. Viitattu 30.9.2018 (tanskaksi).
  5. 1944: Kaj Munk, Danish pastor-poet ExecutedToday.com. 4.1.2017. Viitattu 30.9.2018.
  6. Ekstra Bladet: Pommimiehen kohteena saattoi olla Jyllands-Posten Helsingin Sanomat. 12.9.2010. Viitattu 30.9.2018.
  7. Tanskan poliisi esti terrori-iskun Jyllands-Posteniin Ilta-sanomat. 29.12.2010. Viitattu 30.9.2018.
  8. Suspects planned to 'kill as many as possible' The Local. 2.3.2012. Viitattu 30.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]