Juho Korpela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Korpela (10. helmikuuta 1869 Kurikka6. toukokuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen Kurikassa vaikuttanut tehtailija ja sahanomistaja.[1][2][3]

Varakkaan torpan poikana Kurikan Miedonkylässa syntynyt Juho Korpela teki maanviljelystöitä kotitorpassaan 30-vuotiaaksi saakka. Hän perusti sitten sekatavarakaupan ja meijerin ja alkoi tehdä metsäkauppoja. Korpela oli välillä vuoden ajan vankilassa kun hän oli lyönyt veljeään tappelussa tiilikivellä ja veli kuoli vähän myöhemmin hoitamatta jääneen vamman seurauksena verenmyrkytykseen. Vankilasta päästyään Korpela osti 70 000 markan velkarahalla tukkipuita aikoen toimittaa ne keväällä uittamalla ostajille. Kevättulva jäi kuitenkin lyhyeksi ja tukit jäivät seuraavaksi kesäksi ja talveksi jokeen. Joulun aikana tulleen suojasäätulvan aikana puomit kuitenkin pettivät ja Korpela menetti tukit niiden mennessä tulvan mukana. Hän onnistui kuitenkin pääsemään jaloilleen tästä takaiskusta ja hän jatkoi metsäkauppojen tekemistä ja sai velkansa maksettua. Korpela osti sitten Kurikan Kankaankylässä sijainneen sahalaitoksen. Korpela siirsi sitten sahaustoiminnan Kurikan Reinikankylään jonne hän rakensi myös upean talon omaksi yksityisasunnokseen ja sahansa konttoriksi. Korpela omisti myös vuodesta 1925 alkaen hevosvetoisia talvi- ja kesäajokaluja sekä kärrynpyöriä valmistaneen Kurikan Ajokalutehtaan.[1][4][5]

Korpelan tunnetuin hanke oli paperitehtaan ja puuhiomon perustaminen Kurikan Jalasjoen varrella olevalle Pitkäkoskelle. Hän osti koskialueen ja alkoi rakentaa sinne patolaitosta, joka oli valmistumassa voimalaitoksen avokanavaa lukuun ottamatta hänen kuollessaan. Hän rakennutti Pitkäkosken rannalle useita tehdasrakennuksia ja tehtaan koneistotkin ehdittiin jo toimittaa paikalle vaikka niitä ei vielä asennettu paikalleen. Korpela aikoi rakentaa myös viiden kilometrin pituisen köysi-ilmaradan Pitkäkoskelta rautatien varteen tavaroiden kuljetusta varten. Korpelan kuolema keskeytti kuitenkin tehtaan perustamishankkeen.[1][6]

Tehdashankettaan varten Korpela osti vuonna 1929 lakkautetulta Frenckellin paperitehtaalta paperikoneen ja pari puuhiomon konetta. Noin 2,3:n kilometrin pituisen Pitkäkosken vedet oli tarkoitus johtaa kosken yläpäästä 2 200 metriä pitkää vesikanavaa pitkin kosken alapäähän, jonne olisi rakennettu kaksi Korpelan itse suunnittelamaa rautaista Pelton-turbiinin tyyppistä vesiratasta paperitehtaan voimanlähteeksi. Kummankin vesirattaan tuottama teho olisi ollut 1 200 hevosvoimaa. Putousta tällä matkalla oli 35 metriä mutta koskialan ammattilaisten mukaan koskesta olisi saanut vakituisesti vain 260 hevosvoiman tehon koska vesimäärä ei olisi riittänyt suurempaan tehoon. Tulva-aikana koskesta olisi voinut saada hetkellisesti 2 800 hevosvoiman tehon, mutta tulva-aikaa kesti vain noin vähän yli viikon vuodessa. Padon ja vesirännin rakennustyöt aloitettiin vuoden 1927 tienoilla Korpelan johdolla ja hänen omiin suunnitelmiinsa perustuen. Kosken yläpäähän rakennettiin betonipato joka ehti valmistua ennen Korpelan kuolemaa.[6][7]

Keskeneräiseksi jäänyt padolta lähtenyt vesiränni olisi koostunut avokanavaosuuksista, noin kilometrin pituisesta tunneliosuudesta ja sadan metrin levyisen rotkon yli rakennetusta penkereestä, jolla avokanava olisi kulkenut. Rakennuspaikalle kuljetettiin suuret määrät kivilohkareita, joita oli tarkoitus käyttää avokanavan ja tunnelin reunojen tekoon. Miljoonia markkoja maksamaan tulleet rakennustyöt jatkuivat aina kevääseen 1931 saakka.[6]

Juho Korpela oli Kurikan kunnanvaltuuston ja useiden kunnallisten lautakuntien jäsenenä. Hän kuoli 62-vuotiaana Helsingissä sairastamaansa syöpään.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]