Juhani Yli-Rantala
Johan Kustaa (Juhani) Yli-Rantala (9. kesäkuuta 1923 Lapua – 9. syyskuuta 2011 Espoo)[1] oli yksi suomalaisen nuorisotyön uranuurtajista. Hänelle myönnettiin kanslianeuvoksen arvonimi 1982.[1]
Juhani Yli-Rantala syntyi Lapuan Hellanmaassa seitsemänlapsisen maanviljelijäperheen esikoisena. Yli-Rantalasta piti tulla isänsä tavoin maanviljelijä, mutta nuoruusvuosien kulttuuri- ja liikuntaharrastusten kautta hän ajautui nuorisotyön pariin.[2]
Yli-Rantala liittyi 12-vuotiaana suojeluskuntaan. Muutaman vuoden kuluttua kotikylän nuorisoseurasta tuli harrastusten pääpaikka. Nuorisoseuran toimintaan kuului sekä kulttuuria (näytelmiä, tanssia, lausuntaa ynnä muuta) että urheilua. Toiminta pysähtyi talvisodan aikana. Toiminta jatkui välirauhan aikana, mutta keskeytyi jälleen jatkosodan vuosina.[2] Yli-Rantala osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan kenraali Laguksen jääkärijoukoissa.[1]
Sotien jälkeen Yli-Rantala valittiin nuorisoseuran puheenjohtajaksi, ja hän osallistui vuoden 1945 lopulla Kauhajoella pidetylle viikon kestäneelle maakunnalliselle opetuskurssille.[2] Vuodesta 1947 lähtien Yli-Rantala toimi ensin Suomen Nuorison Liiton liikuntaohjaajana sekä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Etelä-Pohjanmaan piirin liikuntaneuvojana.[1]
Yli-Rantala palveli lyhyen kauden 1950-luvulla Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran ja Varsinais-Suomen nuorisoseurojen keskusseuran toiminnanjohtajana. Vuonna 1955 hän sai Suomen Nuorison Liiton järjestösihteerin vakanssin Helsingissä. Elokuussa 1958 hänet valittiin Suomen Nuorison Liiton pääsihteeriksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1985 saakka. Pääsihteerinä hän liikkui laajasti nuorisoseurajärjestön kentällä ja kiersi ahkerasti puhujana sekä kurssien johtajana ympäri Suomen. Pääsihteerin tehtävää seurasivat monet luottamustehtävät nuorisojärjestöjen yhteistyössä sekä valtiollisessa nuorisotoiminnassa. Yli-Rantala oli valtion nuorisotyölautakunnan sekä valtion kansansivistyslautakunnan jäsen useita vuosia, ja hänet valittiin Suomen nuorisojärjestöjen edustajiston 3. puhemieheksi. Työurallaan Yli-Rantala osallistui myös kansainväliseen toimintaan ja hän johti useita nuorisovaltuuskuntien matkoja muun muassa Neuvostoliittoon.[1]
Yli-Rantala toimi nuorisoseurajärjestön yhteyteen perustetun opintokeskusliiton, Vapaan Sivistystoiminnan Liiton toiminnanjohtajana vuosina 1977–1986. Lisäksi Yli-Rantala on toiminut Opintotoiminnan Keskusliiton, Harrastajateatteriliiton ja Valtion askarteluopiston hallituksessa.[1]
Yli-Rantala oli Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen vuosina 1970–1980. Eläkevuosinaan Yli-Rantala kirjoitti Suomen Nuorison Tuki -säätiön historian yhdessä Pentti Kurunmäen kanssa. Lisäksi hän on julkaissut Lapuan Hellanmaan nuorisoseuran satavuotishistorian ja Hellanmaan kyläkirjan. Yli-Rantala osallistui aktiivisesti vuosien ajan Espoon sotaveteraanien toimintaan.[1]